Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei pidä itsestään huolta
N 30
17.09.2023 |
Otin aikanaan itselleni itseäni vanhemman miehen. Ikäerossa ei ole tähän asti ollut ongelmaa muuten kuin muilla ihmisillä, mutta nyt lähivuosina on alkanut itseä kiukuttamaan hänen täysi välinpitämättömyys omasta terveydestä. Ongelmana on siis totaalinen liikkumattomuus. Syö ihan terveellisesti koska minä kokkaan ruuat, ei ole mikään läski, mutta viettää istuen tai maaten 99% elämästään. Hengästyy tosi helposti, minkä takia mä joudun sängyssä tekemään kaiken ja olemaan aina päällä. Korkea kolesteroli on, mihin on nyt lääkitys. On saanut fysioterapiasta harjoitteita vahvistaa selkää, ja tekee niitä kaksi kertaa vuodessa kun selkä on jo niin kipeä, ettei pääse sängystä ylös.
Meillä on kaksi isoa koiraa, jotka joudun ulkoiluttamaan erikseen. Menen melkein joka päivä 40-60 min lenkin x2, viikonloppuisin sitten pidemmät 90-120 min x2. Olen monesti ehdottanut että veisi toisen koiran edes pari kertaa viikossa lenkille, ihan oman urheilunsa vuoksi. Koirat ovat tulleet aikanaan mun mukana suhteeseen, niin en näe että hänellä olisi vastuu niitä ulkoiluttaa, joten en voi senkään myötä pakottaa liikkumaan. Joskus ja jouluna innostuu lähtemään toisen kanssa ja on ihan tyytyväinen että meni ja sanoo että oli mukavaa ja pitäisi mennä useammin, mutta sitten ei taas moneen viikkoon menekään.
Ei suostu lähtemään esim. salille, minkä ymmärrän, vihaan sitä itsekin. Meillä on kuitenkin kotonakin käsipainoja, kahvakuulia, jumppamattoja, vastuskuminauhoja, core-liukureita yms. joita voisi käyttää, mutta ei ole mihinkään niistä ikinä koskenut, vaikka laitoin ne saataville helposti olohuoneen nurkkaan. Olen puhunut asiasta vakavasti hänen kanssaan useamman kerran viime vuosina, että huolestuttaa hänen terveys, enkä kestä katsoa kun vapaaehtoisesti antaa kroppansa rapistua käyttökelvottomaksi. Työelämääkin on hänellä jäljellä vielä parikymmentä vuotta, niin ei viitsisi ihan vielä muuttua vihannekseksi. Hän ymmärtää kun tuon asian esille, on ihan samaa mieltä ja aikoo aloittaa liikunnan heti huomenna, ja sitten ei kuitenkaan tee niin. En haluaisi olla leski nelikymppisenä vaan sen takia, että toinen on laiska. En itsekään varsinaisesti nauti liikunnasta, mutta ymmärrän, että se on pakollista sekä kehon että mielen hyvinvoinnin kannalta. Tehdäänhän me kaikki lähes päivittäin asioita joista ei välttämättä edes pidetä, mutta on pakko, niin miksei hän voi paria kertaa viikossa edes näön vuoksi heilutella jotain keppijumppaa, ettei verisuonet halkea ja että mä en kiukuttelisi.
Hyvä parisuhde muuten ja tuntuu paranevan vuosi vuodelta, siksipä niin harmittaa, kun toinen yrittää kuolla pois 😅
Mitähän tässä vielä voisi yrittää?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä sä nainen naiset? Ei kai koti ole mikään jumppasali, olisi toivottavaa, jos antaisit miehesikin pitää sitä kotinaan. Mainitset miehesi lepäävän 99 %, mitä työtä hän tekee? Onko sänkyjen koemakaaja, kuin Uuno T? Toivoisitko hänen tekevän kaiken niinkuin sinä halkaise? Mies on vielä melkoisen nuori jos parikymmentä työvuotta jäljellä. Kuinkahan suuri se teidän ikäeronne on? Kasva aikuiseksi.
En kerro työtä koska sen verran harvinainen enkä halua että kukaan tunnistaa, mutta enimmäkseen päivystää eli pelaa videopelejä konttorin sohvalla. Pari kertaa viikossa ehkä tunnin juttu missä pitää seistä/kävellä. Pari kertaa vuodessa keikat mitkä rahoittaa loppuvuoden istuskelun, joissa on sitten ihan rikki, kun ei ole tottunut liikkumaan. Ei hän mikään supervanha ole, mutta näkyy se ihan vaikka lapsessakin, jos ei liikuntaa harrasta. Se pienikin määrä liikuntaa voi lisätä meidän loppuelämään yhdessä 15 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh, aika moni triggeröityi tästä tekstistä. Taitaa olla aika monta palstailijaa, jotka ei itsekään saa aikaiseksi liikkua, joka sitten harmittaa sisimmässään ja se puretaan tänne lapsellisena huuteluna.
Itse en myöskään ymmärrä ihmisiä, jotka eivät pidä huolta itsestään. Mulla on pari sellaista kaveria. Täytyy sanoa, että suhteeseen en rupeaisi sellaisen ihmisen kanssa. Tuo on vaikea tilanne, että siihen havahtuu jossain vaiheessa suhdetta.
Päättelen, että mies on nelikymppinen, jos työuraa on vielä parikyt vuotta jäljellä. Jos hän jatkaa tuota tyyliä, niin kyllä hän siinä viisikymppisenä on jo ihan raihnainen ukko. Luulen, että sitten suhde todennäköisesti loppuu, koska asia vaan käy niin suureksi. Huoli muuttuu vähitellen ärsytykseksi. Onhan se nyt avutonta, että aikuinen ihminen ei osaa huolehtia itsestään yhtään. Avuttomuus ei ole kovin viehättävä piirre.
Mun 80v isäni on paljon aktiivisempi liikkuja kuin ap: n pappamies. En jaksais katella tota.
Ap:lla hyvä aloitus sekä kirjoitus. Mikä näitä kommentoijia vaivaa. Varsinkin muutama ensimmäinen . Mitä kuvottavaa, kuten eräskin kommentoi. Outoa todella.
Aloittajahan on huolissaan miehensä terveydestä . Se osoittaa mielestäni huolenpitoa sekä rakkautta.
On täällä outoa väkeä. Suorastaan vajavaista.
Mies 61 joka pitää itsestään hyvää huolta kaikinpuolin. Huolissaan myös vähän siitä, kun vaimoni ei liiku.
Ps menkää itseenne ja miettikää nyt edes vähän.
Vierailija kirjoitti:
Onko ukko kasikymppinen? Näin tekstistä voisi päätellä.
Taitaa olla noin 45-50 v., jos työelämää on jäljellä parikymmnentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex sanoi ekoilla oikeilla treffeillä juuri tuon, että on ajatellut hankkia salikortin ja alkaa kuntoilla. Miehellä oli kyllä mahaa, mikä ei minua häirinnyt, mutta kuulosti kivalta, että mies halusi pitää itsestään huolta.
Ei hän koskaan sitten salilla käynyt eikä kuntoillut muutenkaan, kaikki oli pelkkää mainospuhetta. Polvikipuja valitteli kun ylipainoa kertyi koko ajan lisää. Ei halunnut edes käydä kävellen kaupassa, kun ehdottelin sitä. Matkaa olisi ollut vajaa kilometri, mutta autolla se piti taittaa, vaikka ostokset olisivat olleet taskuun mahtuvat. Seksissä sain olla päällä ja siinäkin mies hengästyi niin, että pelkäsin hänen saavan sydänkohtauksen.
Kun hän kaipaili jotakin harrastusta, muistutin että hänhän haaveili joskus kuntosalin aloittamisesta. Mies tokaisi, että hänen kilonsa eivät häntä haittaa eikä halua olla mikään muskelimasa. Asia selvä. Suhde sitten onneksi päättyi.
Ehkä mies oikeasti olisikin alkanut käydä salilla ja kuntoilla, jos suhde kanssani ei olisi tärpännyt? Selvästikin naiselle "kelpaaminen" joka tapauksessa sai ne vähäisetkin kuvitelmat kuntoilusta katoamaan.
Mun mittarissa ihan normaali ja en liiku minäkään. Ikää 58 vuotta.
Olin 30 vuotta kun tapasin mieheni ja hän oli 26 vuotta.
Ainut ongelma tässä on se että otit liian vanhan miehen.
Oltiin kummatkin 30 vuotiaita ja mun mies oli 26 vuotta ja sun mies noin 45 vuotta. Ei kaikki liiku eikä silti joudu hautaan. Et voi toista pakottaa mutta kohtuullista olisi auttaa noiden koirien kanssa. Ei teistä mitään taida tulla pitemmän päälle. On se kyllä vanhemmalle miehelle kauhistus liian nuori vaimo. Energiatasot tuskin kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mittarissa ihan normaali ja en liiku minäkään. Ikää 58 vuotta.
Olin 30 vuotta kun tapasin mieheni ja hän oli 26 vuotta.
Ainut ongelma tässä on se että otit liian vanhan miehen.Oltiin kummatkin 30 vuotiaita ja mun mies oli 26 vuotta ja sun mies noin 45 vuotta. Ei kaikki liiku eikä silti joudu hautaan. Et voi toista pakottaa mutta kohtuullista olisi auttaa noiden koirien kanssa. Ei teistä mitään taida tulla pitemmän päälle. On se kyllä vanhemmalle miehelle kauhistus liian nuori vaimo. Energiatasot tuskin kohtaa.
Mun mielestä tämä ei ole niinkään ikäkysymys, vaan liittyy luonteeseen. Jotkut tykkää liikkua, toiset ei. Ei se liikkumattomuus automaattisesti hautaan vie, mutta ei se ole ainoa merkkaava asia. Jos on itse liikunnallinen, niin on se ankeeta kun toinen puuskuttaa hiki päässä parin kerroksen kipuamisen jälkeen. Tai on kömpelö eikä taivu mihinkään suht normaaliin asentoon. Ähkii ja puhkii kun pitää vähän ponnistella. Ei jaksa sängyssä. Ei sitä niin huomaa, jos molemmat on samanlaisia, mutta jos on eroa, niin kyllä huomaa.
Mun mies on 52, ja paljon paremmassa kunnossa kuin suurin osa mun nelikymppisistä kavereista. (Itsekin olen nelikymppinen.) Mieheni on luonteeltaan sellainen, että liika löhöily vaan ei kiinnosta. Sama itsekin.
Ensinnäkin ap, sinä puhut että et keksi enää keinoja joilla pakottaa.. kykenetkö antamaan ihmisen elää elämäänsä niin kuin hän itse haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on nainen joka ei ole koskaan hiljaa. Ap onko sinulla vinkkiä miten pakottaa nainen hiljaiseksi?
Eipä tuolle mitään voi kun ei mies itse halua muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta ei tule mitään, ero on edessä. Olette liian erilaisia. Sinun toiveesi siitä, että puoliso huolehtisi itsestään on ihan oileutettu ja normaali, toisaalta miehellä on oikeus laiskotella itsensä huonoon kuntoon. Hukkaat aikaasi tuossa suhteessa.
N53
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ap, sinä puhut että et keksi enää keinoja joilla pakottaa.. kykenetkö antamaan ihmisen elää elämäänsä niin kuin hän itse haluaa?
Niin, ei toista voi pakottaa. Mutta voi kuitenkin koittaa inspiroida. Lähipiirissäni on pariskunta, jossa vaimo vaan oleskelee ja lihoo. Mies on koittanut häntä innostaa liikkumaan, mutta ei ole onnistunut. Olen huomannut sellaisia merkkejä, että ero saattaa olla edessä. Vaimo ei yhtään tunnu ymmärtävän kuinka iso asia tämä on. Hän elää nyt juuri niinkuin haluaa, mutta joutuu ehkä sitten jatkossa elämään tyylillään yksin. En tiedä mitä hän sitten ajattelee, koska hän ei todellakaan haluaisi erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa. Ja valitse seuraavaksi reipas mies, joka pitää huolta itsestään.
En katselisi. Itse liikun ja pidän huolta kehostani ja mielestäni. Teen fyysistä työtä.
N48
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ap, sinä puhut että et keksi enää keinoja joilla pakottaa.. kykenetkö antamaan ihmisen elää elämäänsä niin kuin hän itse haluaa?
Niin, ei toista voi pakottaa. Mutta voi kuitenkin koittaa inspiroida. Lähipiirissäni on pariskunta, jossa vaimo vaan oleskelee ja lihoo. Mies on koittanut häntä innostaa liikkumaan, mutta ei ole onnistunut. Olen huomannut sellaisia merkkejä, että ero saattaa olla edessä. Vaimo ei yhtään tunnu ymmärtävän kuinka iso asia tämä on. Hän elää nyt juuri niinkuin haluaa, mutta joutuu ehkä sitten jatkossa elämään tyylillään yksin. En tiedä mitä hän sitten ajattelee, koska hän ei todellakaan haluaisi erota.
Inspiroida voi, mutta ap puhuu pakottamisesta. Voihan sen pakottamisen naamioida inspiroinniksikin. Minä inspiroin naista alituisesti anaaliseksiin, miltä se kuulostaa?
Eipä tuo tuosta mihinkään muutu jos hänellä ei ole OMAA motivaatiota. Ei kuulosta siltä, että olisi. Joko hyväksyt tilanteen tai lähdet.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ap, sinä puhut että et keksi enää keinoja joilla pakottaa.. kykenetkö antamaan ihmisen elää elämäänsä niin kuin hän itse haluaa?
Keksin mä ainakin 100 eri keinoa vielä eikä pakottaminen oo niissäkään mukana. En tiedä miksi jengi sai sen käsityksen että nalkutan tästä miehelle joka päivä 😂 saa hän elää elämäänsä miten haluaa, siksi purankin ärtymystäni keskustelupalstalla, enkä avaudu miehelleni siitä, että vituttaa olla aina päällä.
Hehheh. Yllätys että nainen haluaa määrätä miten mies elämäänsä elää. Miksette osaa antaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin ap, sinä puhut että et keksi enää keinoja joilla pakottaa.. kykenetkö antamaan ihmisen elää elämäänsä niin kuin hän itse haluaa?
Niin, ei toista voi pakottaa. Mutta voi kuitenkin koittaa inspiroida. Lähipiirissäni on pariskunta, jossa vaimo vaan oleskelee ja lihoo. Mies on koittanut häntä innostaa liikkumaan, mutta ei ole onnistunut. Olen huomannut sellaisia merkkejä, että ero saattaa olla edessä. Vaimo ei yhtään tunnu ymmärtävän kuinka iso asia tämä on. Hän elää nyt juuri niinkuin haluaa, mutta joutuu ehkä sitten jatkossa elämään tyylillään yksin. En tiedä mitä hän sitten ajattelee, koska hän ei todellakaan haluaisi erota.
Inspiroida voi, mutta ap puhuu pakottamisesta. Voihan sen pakottamisen naamioida inspiroinniksikin. Minä inspiroin naista alituisesti anaaliseksiin, miltä se kuulostaa?
En ole puhunut mitään pakottamisesta, päin vastoin sanoin etten voi pakottaa lenkille, koska koirat ei ole hänen.
Ap
Niin, no, se liikkumattomuus voi kostautua myöhemmin potenssiongelmina ja muuna, mutta... on miehesi ihan oma asia, että tahtooko hän liikkua. Sinun vallassasi on sen sijaan se, että haluatko jatkaa suhdetta sohvaperunan kanssa. Lähtökohtaisesti en ymmärrä tarvetta yrittää muuttaa toista tai toisaalta myös sitäkään, että toisen muuttumista ei voi hyväksyä. Elämässä tulee kaikenlaisia vaiheita.