Miksi jotkut ihmiset eivät käy koskaan missään

Olen 45-vuotias nainen, enkä ole käynyt viihteellä oikein edes nuorena. Lempibändien ja -artistien keikoilla kävin jonkin verran noin 30-vuotiaaksi asti, mutta sitten sekin jäi. Työpaikkojen rientoihin en osallistu koskaan ellei ole ihan pakko. Matkustelin nuorempana jonkin verran, mutta koronan jälkeen sekin on jäänyt.

Syy: olen meluherkkä introvertti, joka inhoaa teennäistä small talkia ja suomalaista kännikulttuuria. En jaksa sitä, että kaikki pitää kuvata someen, juomat ja syötävät maksavat tuhottomasti, musat soi niin kovalla että muille pitää huutaa ja seuraavana päivänä väsyttää ja on huono olo vaikka ei olisi edes juonut mitään. Lentämistä en pysty itselleni perustelemaan ilmastokriisin keskellä, eikä oikeastaan kiinnostakaan matkustaa minnekään, missä on vaan lisää ihmisiä. Kesäisin vuokraan jostain mökin muutamaksi viikoksi ja menen sinne.

Voisin esittää vastakysymyksenä, että miksi ihmisillä on niin huono olla, että rauhoittumisen sijaan jokainen hetki pitää tuutata täyteen ohjelmaa ja sellainen joka haluaa olla omassa rauhassa osallistumatta kulutushuumaan on omituinen?

Ei ole rahaa, eikä ystäviä joiden kanssa mennä johonkin.

Tää on niin totta. On sanottu että miks oot vielä täällä, milloin lähdet

En pidä ihmisistä ja koen sosiaaliset tapahtumat kauhean tylsinä ja ikävystyttävinä.

Käytän aikani mieluummin aivan toisin.

Minuakiinnostaapaljon se, miksi täällä kysellään kaikkea tyhmää?

Miksi sitä, miksi tätä., miksi joku käy paskalla aamulla ja joku toinen illalla.

Näillä kyselijöillä se ongelma on.

Raha syynä.

Itse lähden kaupunki matkalle ensikuussa ulkomaille erääseen kaupunkiin, 2 viikkoa. Maalla olin muutaman viikon. 

Joukossa tyhmyys tiivistyy ja kuten voi nähdä massoja on helppo ohjailla suuntaan jos toiseen. Ihmisen taivallus maapallolla on kuin kärpäsen paska meressä ja globalisaatio johtaa todella nopeasti lajituhoon eli kun homosapiens lähti afrikasta leviämään syrjäyttäen alkuperäiskansat kuin syöpä. Jostain syystä budhalaisuus ei kehoita tappamaan vääräuskoisia vaan tutkimaan enemmän itseään saavuttaakseen mielenrauhan. Veikkaan että budhismin hiilijalanjälkeä on vaikea edes havaita verrattaessa sitä muihin uskomuksiin tavasta elää elämää oikein.

Vierailija kirjoitti:

Minuakiinnostaapaljon se, miksi täällä kysellään kaikkea tyhmää?

Miksi sitä, miksi tätä., miksi joku käy paskalla aamulla ja joku toinen illalla.

Näillä kyselijöillä se ongelma on.

Eikö olekin hassua. Näitä ihmettelijöitä on tosielämässäkin.

Yksi äiti-ihminen ihmetteli ihan vilpittömästi, että mikseivät minun lapseni syö lounasta leikkipuistossa kun hänen lapsensa syö, ja miksen ajele polkupyörällä joka paikkaan, kuten hän.

En jaksanut selittää tällaisia. Sitten hän kuoli huumeiden yliannostukseen, että ehkä olisi pitänyt yrittää vaivautua, ehkä hän olisi saanut sitten elämästä jotain otetta, kun olisi tajunnut, että täällä voikin elää monella muullakin lailla.

Olen töissä sosiaalinen koska siellä on pakko olla.

Vapaa-ajallani en halua olla ihmisten kanssa missään tekemisissä,

kun ei kerran ole pakko olla.

Eiköhän sekin ole jokaisen ihmisen oma asia käykö missään ja myöskin raha-asia!

Minulla on 2 fyysistä perussairautta, jotka eivät näy päälle päin. Jaksan työni, mutta en juuri ylimääräistä. Mainitsen kyllä useinkin nämä sairaudet, mutta silti se tieto ei tunnu tavoittavan ihmisiä. Esim viime viikolla yhtenä nukuin riittävästi. 

Ei vaan kiinnosta. Viime lauantaina tosin yllätin itteni, ja osallistuin työpaikan kiitosjuhlaan 😃 Koska työkaveri, jonka kyydissä olen kulkenut jo monta kesää, yllytti. Oli kyllä ihan kivaa, ehkä osallistutaan pikkujouluunkin. Ehkä 😅

Saattaa olla mustasukkainen tai sairas puoliso kotona kontrolloimassa menoja. Vähemmällä draamalla pääsee, kun ei lähde paikkaan, jossa saattaa olla ilo irti, vaikka hauskat tanssit.

Siitäkös se toinen myrtyisi.

Tuohon alkuperäiseen kysymykseen voi olla vaikka kuinka paljon vastauksia. Esim. se, että ei vaan huvita. Tai ei ole rahaa. Tai väsyttää. Tai masentaa (masentunut kun on usein aivan loistava esittämään että kaikki on hyvin). Tai on kivaa tekemistä sielä kotona. Ihan mitä vain.

Mutta mitä ihmettä se kenellekään kuuluu? Ei kukaan ole velvollinen perustelemaan tuollaista asiaa yhtään kenellekään. Eikä se tee kenestäkään huonompaa ihmistä, jos ei jaksa olla koko ajan menossa jonnekin. Ehkä joku ei jaksa käydä missään, kun ei jaksa yliuteliaita ihmisiä, jotka tunkevat nokkansa toisten asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyvät varmaan monessakin paikassa. Kaupassa, lenkillä, rannalla, ulkomailla salaa, kylässä, autoilemassa, metsänreunassa, purolla, tutkimusmatkalla lähellä, messutapahtumassa? En pidä itsekään "menopaikoista" tai bileistä, että ne olisivat jotenkin tavoiteltava asia. Tuliliemi (alkoholi) ei nappaa ja ei ole hyväksi pitkän päälle pienetkään annokset, koska jää taustavaikutus. Lääkkeenä ehkä. Rentoa tunnelmaa saa muutenkin? Luomu ja yrtit ovat aikuisena kiva juttu.

Minä kun kävin parikymppisenä vielä "ihmisten ilmoilla" bileissä, sain aivan jäätävää ihmettelyä kuultavakseni kun oli melkein aikana selvinpäin liikkeellä. Kyseltiin eikö mulla ole varaa alkoholiin vai mikä on vialla. On tää sairas kulttuuri. Ja ei, en ole mikään yrmy selvinpäin vaan osaan olla rento ja iloinen ilman myrkkyä.

Tämä. Vähän tuntuu siltä että kaikki alkoholiongelmaiset käy ravintoloissa ja humputtelemassa säännöllisesti. Alkoholi on epäterveellistä liian usein nautittuna. Terveys siinä menee aikaa myöten vaikka ei ihan alkoholistiksi rannoille tissuttelemaan päätyisikään.

Miksi helkkarissa joku haluaa käydä pikkujouluissa tai muissa mukahauskoissa yhteistapahtumissa teeskentelemässä? Leikkimässä jotain samperin piirileikkejä ja tekonauramassa?

Se ettei tuollaiset kiinnosta, eintarkoita ettei kävisi missään. Ihmiset saavat iloa ja energiaa eri asioista. Joku voi saada sitä eniten siitä että saa olla rauhassa kotona.

Koko kysymys on järjetön. Miksi sun hiukset on sellaiset kuin on? Miksi sun vaatteet on tollaset? Mikset ole kuin minä?

Yllätän itseni ja oon menossa päivä leffaan. 👍

Vierailija kirjoitti:

Olen 45-vuotias nainen, enkä ole käynyt viihteellä oikein edes nuorena. Lempibändien ja -artistien keikoilla kävin jonkin verran noin 30-vuotiaaksi asti, mutta sitten sekin jäi. Työpaikkojen rientoihin en osallistu koskaan ellei ole ihan pakko. Matkustelin nuorempana jonkin verran, mutta koronan jälkeen sekin on jäänyt.

Syy: olen meluherkkä introvertti, joka inhoaa teennäistä small talkia ja suomalaista kännikulttuuria. En jaksa sitä, että kaikki pitää kuvata someen, juomat ja syötävät maksavat tuhottomasti, musat soi niin kovalla että muille pitää huutaa ja seuraavana päivänä väsyttää ja on huono olo vaikka ei olisi edes juonut mitään. Lentämistä en pysty itselleni perustelemaan ilmastokriisin keskellä, eikä oikeastaan kiinnostakaan matkustaa minnekään, missä on vaan lisää ihmisiä. Kesäisin vuokraan jostain mökin muutamaksi viikoksi ja menen sinne.

Voisin esittää vastakysymyksenä, että miksi ihmisillä on niin huono olla, että rauhoittumisen sijaan jokainen hetki pitää tuutata täyteen ohjelmaa ja sellainen joka haluaa olla omassa rauhassa osallistumatta kulutushuumaan on omituinen?

Allekirjoitan kaiken tämän. Aivan kuin omasta suustani, paitsi että olen 42-vuotias mies.

Luulen, että aika moni ihminen aivan aidosti mutta tiedostamattaan pelkää olla itsekseen ja aivan rauhassa oman päänsä kanssa. Tarvitsevat jatkuvaa ulkopuolista ärsykettä, tai joutuvat kohtaamaan itsensä.

Huom. Aika moni. Ei yhtäkuin kaikki.

Ja mua ihmetyttää kovasti sellaiset kyttääjät, joita moinen asia niin kovasti kiinnostaa. Ugh. Juokseeko ne niiden "ei viihteellä" olevien perässä katsomassa missä ne lymyilee vai pitäisikö tehdä johtpäätöksiä siitä miksei ne ole siellä missä tämä ko. kyttääjä on. Ehkä ovat vaan paremmassa seurassa?