Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä eroon harhaluuloista?
14.09.2023 |
Kärsinyt tälläisistä ajatuksista jo yli 4v. Lääkärit kutsuu niitä harhaluuloiksi mutta en tiedä onko kyse niistä.
-pelkään tulevani tapetuksi, myös läheisiin kohdistuva pelko
-pelkään oikean ruoan syömistä (en ole syömishäiriöinen varsinaisesti vaan pelkään että tukehdun ja kuolen)
-joskus pelkään että mun ruokaan laitetaan huumeita/lääkkeitä tarkoituksella.
Oon 18.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse harhaluuloista vai enemmän pakkoajatuksista?
Kannattaa lukea googlesta pakkoajatuksista. Hoito ja lääkitys ihan erilaiset kuin harhoihin.
Oon lukenut ja mm. näihin ei sisälly mitään pakkotoimintoja tai pakkoajatuksiakaan varsinaisesti
Lääkäri on sanonut mulle myös että kyse harhaluuloistaPakkoajatuksiin ei liity mitenkään välttämättä pakkotoimintoja. Ei minullakaan.
Minulle ensimmäinen lääkäri vuosia sitten myös diagnosoi harhaluuloisuuden. Olin 8v väärässä terapiassa.
Kyse voi toki olla pakkoajatuksista mutta kukaan lääkäri (olen tavannut aika monta) ei ole ollut sitä mieltä että kyse on niistä.
Tärkeämpää on mitä mieltä itse olet, tuntuuko että harhaisuus kuvaa oireitasi paremmin?
Pakkoajatuksissa on usein tyypillistä että yrittää jonkun auktoriteetin sanomisella hetken lievittää pelkoaan, toivoo vaikka äidiltä tai tyttöystävältä paljon vakuutteluja että pelko on turha. Se hetken helpottaa ja taas kohta sama asia edessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
En tiedä mutta voisitko koittaa käydä jossain terveyskeskuksessa kyselemässä tätä asiaa että voiko tässä tilanteessa tehdä mitään ja mitä voi..
Oman vaimoni mielenterveyden vuoks joskus soitin lopulta hätäkeskukseen ja kerroin että tarttis jo apua että hän ei suostu vapaaehtoisesti lähtemään lääkääriin.
Kyselivät että onko väkivaltainen yms, sanoin että ei todellakaan mitään sellaista, tulivat silti reilulla miehityksellä (3 ensihoitajaa), ja puoliso suostui sitten lähteä lääkärin psykiatrin pakeille arvioitavaksi.
Nojoo, ei ehkä enempää tartte tästä vuodataa tässä :) Täällä lääkitykset kunnossa ja kaikki hyvin ny =)
Mutta ehdotan että käy tosiaan ainakin yrittään kyseleen että mitä vaihtoehtoja sulla oikein vois läheisenä olla. Vaikka ei ole potentiaalisesti vaaraksi itselleen tai muille ja selviytyy normielämässään jotenki niin ehkä silti vois täyttyä jokkut kriteerit että voivat hakea tarvittaessa poliisin avulla lääkärien arvioitavaksi? Lääkärit voi sitten päättää että tarvitaan M1-lähete joka tarkottaa että suljetulle mennään jatkotutkimuksiin siltä istumalta joko vapaaehtoisesti tai taas viranomaisten avustamana..
Usein lääkitys löytyy helposti ja toimii kohtuu nopeastikin jos vaan potilas saadaan hoidon piiriin.
Tsemppiä sulle..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse harhaluuloista vai enemmän pakkoajatuksista?
Kannattaa lukea googlesta pakkoajatuksista. Hoito ja lääkitys ihan erilaiset kuin harhoihin.
Oon lukenut ja mm. näihin ei sisälly mitään pakkotoimintoja tai pakkoajatuksiakaan varsinaisesti
Lääkäri on sanonut mulle myös että kyse harhaluuloistaPakkoajatuksiin ei liity mitenkään välttämättä pakkotoimintoja. Ei minullakaan.
Minulle ensimmäinen lääkäri vuosia sitten myös diagnosoi harhaluuloisuuden. Olin 8v väärässä terapiassa.
Kyse voi toki olla pakkoajatuksista mutta kukaan lääkäri (olen tavannut aika monta) ei ole ollut sitä mieltä että kyse on niistä.
Tärkeämpää on mitä mieltä itse olet, tuntuuko että harhaisuus kuvaa oireitasi paremmin?
Pakkoajatuksissa on usein tyypillistä että yrittää jonkun auktoriteetin sanomisella hetken lievittää pelkoaan, toivoo vaikka äidiltä tai tyttöystävältä paljon vakuutteluja että pelko on turha. Se hetken helpottaa ja taas kohta sama asia edessä
En oikein tiedä itse.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse harhaluuloista vai enemmän pakkoajatuksista?
Kannattaa lukea googlesta pakkoajatuksista. Hoito ja lääkitys ihan erilaiset kuin harhoihin.
Oon lukenut ja mm. näihin ei sisälly mitään pakkotoimintoja tai pakkoajatuksiakaan varsinaisesti
Lääkäri on sanonut mulle myös että kyse harhaluuloistaPakkoajatuksiin ei liity mitenkään välttämättä pakkotoimintoja. Ei minullakaan.
Minulle ensimmäinen lääkäri vuosia sitten myös diagnosoi harhaluuloisuuden. Olin 8v väärässä terapiassa.
Kyse voi toki olla pakkoajatuksista mutta kukaan lääkäri (olen tavannut aika monta) ei ole ollut sitä mieltä että kyse on niistä.
Tärkeämpää on mitä mieltä itse olet, tuntuuko että harhaisuus kuvaa oireitasi paremmin?
Pakkoajatuksissa on usein tyypillistä että yrittää jonkun auktoriteetin sanomisella hetken lievittää pelkoaan, toivoo vaikka äidiltä tai tyttöystävältä paljon vakuutteluja että pelko on turha. Se hetken helpottaa ja taas kohta sama asia edessä
En oikein tiedä itse.
-ap
Ei sitä tässä ja nyt stressata tarvitse. Oli mikä oli niin akuutin tilan saa aina pois vaikka rauhoittavilla, ja sitten kun on vähän helpompaa niin on enemmän henkistä tilaa ajatella.
En yhtään ihmettele että minäkin vaikutin psykoottiselta, pelot olivat ajaneet minut ihan noh psykoottiseksi hermoraunioksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse harhaluuloista vai enemmän pakkoajatuksista?
Kannattaa lukea googlesta pakkoajatuksista. Hoito ja lääkitys ihan erilaiset kuin harhoihin.
Oon lukenut ja mm. näihin ei sisälly mitään pakkotoimintoja tai pakkoajatuksiakaan varsinaisesti
Lääkäri on sanonut mulle myös että kyse harhaluuloistaPakkoajatuksiin ei liity mitenkään välttämättä pakkotoimintoja. Ei minullakaan.
Minulle ensimmäinen lääkäri vuosia sitten myös diagnosoi harhaluuloisuuden. Olin 8v väärässä terapiassa.
Kyse voi toki olla pakkoajatuksista mutta kukaan lääkäri (olen tavannut aika monta) ei ole ollut sitä mieltä että kyse on niistä.
Tärkeämpää on mitä mieltä itse olet, tuntuuko että harhaisuus kuvaa oireitasi paremmin?
Pakkoajatuksissa on usein tyypillistä että yrittää jonkun auktoriteetin sanomisella hetken lievittää pelkoaan, toivoo vaikka äidiltä tai tyttöystävältä paljon vakuutteluja että pelko on turha. Se hetken helpottaa ja taas kohta sama asia edessä
En oikein tiedä itse.
-apEi sitä tässä ja nyt stressata tarvitse. Oli mikä oli niin akuutin tilan saa aina pois vaikka rauhoittavilla, ja sitten kun on vähän helpompaa niin on enemmän henkistä tilaa ajatella.
En yhtään ihmettele että minäkin vaikutin psykoottiselta, pelot olivat ajaneet minut ihan noh psykoottiseksi hermoraunioksi
Pelkään myös kaikkia mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten mm. rauhoittavia.
En käytä kofeiiniakaan (kahvia, energiajuomia tms.) enkä varsinkaan alkoholia.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on välillä samanlaisia pakkoajatuksia. Pelkään usein, että minä itse sekoan ja tapan. Pelkään myös syödä ruokaloissa, välillä myös kaupan ruokia, koska pelkään että niihin on laitettu esim huumeita tai saan allergisen reaktion.
Pelkään nykyään hirveästi matkustamista ja onnettomuuksia.
En koe olevani harhaluuloinen, ainoastaan hyvin ahdistunut.
Ei minua mikään muu ole auttanut kuin ajatusten hyväksyminen ja normaali elämä siitä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on välillä samanlaisia pakkoajatuksia. Pelkään usein, että minä itse sekoan ja tapan. Pelkään myös syödä ruokaloissa, välillä myös kaupan ruokia, koska pelkään että niihin on laitettu esim huumeita tai saan allergisen reaktion.
Pelkään nykyään hirveästi matkustamista ja onnettomuuksia.En koe olevani harhaluuloinen, ainoastaan hyvin ahdistunut.
Ei minua mikään muu ole auttanut kuin ajatusten hyväksyminen ja normaali elämä siitä huolimatta.
Itse en pelkää että sekoaisin tai tappaisin jonkun. Mutta tuo ahdistuneisuus. Se on vahvaa mullakin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten kirjoitit- se on vain harhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
En tiedä mutta voisitko koittaa käydä jossain terveyskeskuksessa kyselemässä tätä asiaa että voiko tässä tilanteessa tehdä mitään ja mitä voi..
Oman vaimoni mielenterveyden vuoks joskus soitin lopulta hätäkeskukseen ja kerroin että tarttis jo apua että hän ei suostu vapaaehtoisesti lähtemään lääkääriin.
Kyselivät että onko väkivaltainen yms, sanoin että ei todellakaan mitään sellaista, tulivat silti reilulla miehityksellä (3 ensihoitajaa), ja puoliso suostui sitten lähteä lääkärin psykiatrin pakeille arvioitavaksi.
Nojoo, ei ehkä enempää tartte tästä vuodataa tässä :) Täällä lääkitykset kunnossa ja kaikki hyvin ny =)
Mutta ehdotan että käy tosiaan ainakin yrittään kyseleen että mitä vaihtoehtoja sulla oikein vois läheisenä olla. Vaikka ei ole potentiaalisesti vaaraksi itselleen tai muille ja selviytyy normielämässään jotenki niin ehkä silti vois täyttyä jokkut kriteerit että voivat hakea tarvittaessa poliisin avulla lääkärien arvioitavaksi? Lääkärit voi sitten päättää että tarvitaan M1-lähete joka tarkottaa että suljetulle mennään jatkotutkimuksiin siltä istumalta joko vapaaehtoisesti tai taas viranomaisten avustamana..
Usein lääkitys löytyy helposti ja toimii kohtuu nopeastikin jos vaan potilas saadaan hoidon piiriin.
Tsemppiä sulle..
Kiitos. Kyse puolisostani. Hän on yhä enemmän alkanut epäillä ja syytellä minua... Raskasta kuunnella perättömiä ja täysin absurdeja syytöksiä.
Kuulostaa kyllä tosi rajulta toimittaa hänet pakkohoitoon 😕 Vaikka ei tämä näin voi jatkua. Oma pääni hajoaa myös kohta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse harhaluuloista vai enemmän pakkoajatuksista?
Kannattaa lukea googlesta pakkoajatuksista. Hoito ja lääkitys ihan erilaiset kuin harhoihin.
Oon lukenut ja mm. näihin ei sisälly mitään pakkotoimintoja tai pakkoajatuksiakaan varsinaisesti
Lääkäri on sanonut mulle myös että kyse harhaluuloistaPakkoajatuksiin ei liity mitenkään välttämättä pakkotoimintoja. Ei minullakaan.
Minulle ensimmäinen lääkäri vuosia sitten myös diagnosoi harhaluuloisuuden. Olin 8v väärässä terapiassa.
Kyse voi toki olla pakkoajatuksista mutta kukaan lääkäri (olen tavannut aika monta) ei ole ollut sitä mieltä että kyse on niistä.
Tärkeämpää on mitä mieltä itse olet, tuntuuko että harhaisuus kuvaa oireitasi paremmin?
Pakkoajatuksissa on usein tyypillistä että yrittää jonkun auktoriteetin sanomisella hetken lievittää pelkoaan, toivoo vaikka äidiltä tai tyttöystävältä paljon vakuutteluja että pelko on turha. Se hetken helpottaa ja taas kohta sama asia edessä
En oikein tiedä itse.
-apEi sitä tässä ja nyt stressata tarvitse. Oli mikä oli niin akuutin tilan saa aina pois vaikka rauhoittavilla, ja sitten kun on vähän helpompaa niin on enemmän henkistä tilaa ajatella.
En yhtään ihmettele että minäkin vaikutin psykoottiselta, pelot olivat ajaneet minut ihan noh psykoottiseksi hermoraunioksi
Pelkään myös kaikkia mahdollisesti riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten mm. rauhoittavia.
En käytä kofeiiniakaan (kahvia, energiajuomia tms.) enkä varsinkaan alkoholia.
-ap
Ok, no terapia on sinulle varmasti hyvä valinta. Osaatko sanoa mikä sinua pelottaa noissa? Seuraukset, se että muutut joksikin mitä et halua olla?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on välillä samanlaisia pakkoajatuksia. Pelkään usein, että minä itse sekoan ja tapan. Pelkään myös syödä ruokaloissa, välillä myös kaupan ruokia, koska pelkään että niihin on laitettu esim huumeita tai saan allergisen reaktion.
Pelkään nykyään hirveästi matkustamista ja onnettomuuksia.En koe olevani harhaluuloinen, ainoastaan hyvin ahdistunut.
Ei minua mikään muu ole auttanut kuin ajatusten hyväksyminen ja normaali elämä siitä huolimatta.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/tyokirja-pakko-oireiden-hoitoon-97895…
Tämä kirja muutti minun elämäni. Löytyy myös -e-kirjana bookbeatista ym
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsin vastaavantyyppisistä peloista kohtuuhyvin eroon lääkkeillä. Stressaavina aikoina ne nousevat edelleen mieleen, mutta tiedän, että ne eivät perustu todellisuuteen vaan ovat psykoosisairauden oireita.
Mitä lääkkeitä sulla on käytössä?
-ap
Risperidoni on se, johon monien kokeilujen jälkeen päädyttiin.
Sinäkö täälläkin?
https://www.vauva.fi/keskustelu/5285910/pelkaan-etta-mun-ruokaan-laitet…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut jo 16 v vastaavaa oiretta. Ei niitä ajatuksia taida saada pois mitenkään. Onneksi niihin tottuu ja nauraa äänettä itselleen, että eihän noin voi oikeasti käydä.m38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
En tiedä mutta voisitko koittaa käydä jossain terveyskeskuksessa kyselemässä tätä asiaa että voiko tässä tilanteessa tehdä mitään ja mitä voi..
Oman vaimoni mielenterveyden vuoks joskus soitin lopulta hätäkeskukseen ja kerroin että tarttis jo apua että hän ei suostu vapaaehtoisesti lähtemään lääkääriin.
Kyselivät että onko väkivaltainen yms, sanoin että ei todellakaan mitään sellaista, tulivat silti reilulla miehityksellä (3 ensihoitajaa), ja puoliso suostui sitten lähteä lääkärin psykiatrin pakeille arvioitavaksi.
Nojoo, ei ehkä enempää tartte tästä vuodataa tässä :) Täällä lääkitykset kunnossa ja kaikki hyvin ny =)
Mutta ehdotan että käy tosiaan ainakin yrittään kyseleen että mitä vaihtoehtoja sulla oikein vois läheisenä olla. Vaikka ei ole potentiaalisesti vaaraksi itselleen tai muille ja selviytyy normielämässään jotenki niin ehkä silti vois täyttyä jokkut kriteerit että voivat hakea tarvittaessa poliisin avulla lääkärien arvioitavaksi? Lääkärit voi sitten päättää että tarvitaan M1-lähete joka tarkottaa että suljetulle mennään jatkotutkimuksiin siltä istumalta joko vapaaehtoisesti tai taas viranomaisten avustamana..
Usein lääkitys löytyy helposti ja toimii kohtuu nopeastikin jos vaan potilas saadaan hoidon piiriin.
Tsemppiä sulle..
Kiitos. Kyse puolisostani. Hän on yhä enemmän alkanut epäillä ja syytellä minua... Raskasta kuunnella perättömiä ja täysin absurdeja syytöksiä.
Kuulostaa kyllä tosi rajulta toimittaa hänet pakkohoitoon 😕 Vaikka ei tämä näin voi jatkua. Oma pääni hajoaa myös kohta.
Tälläiset harhaluulot kuuluvat myös dementian laajaan oireistoon. Unohtelu ei useinkaan ole se ensimmäinen oire. Jos olette 50+ , niin kehoittaisin varaamaan aikaa lääkärille, tai ainakin soittamaan ja kysymään neuvoja jos et saa puolisoasi lääkäriin. On varmasti todella raskasta, joten jaksamista sinulle.
Nuo ovat ymmärrettäviä, jos sinua on esim. joskus kiusattu tai olet kokenut jotain muuta tosi ahdistavaa, josta kehittynyt ahdistuneisuushäiriötä. Itsekin pelkään joskus, että tukehdun. Eihän sitä ulkopuoliset ymmärrä, mutta ei varmaan tarvitsekaan. Olen kerran ollut siinä tilanteessa, että en ole saanut happea ja siitä on jäänyt tuo pelko. Siinä tilanteessa ymmärtää, miten pienestä kaikki on kiinni. Kun ymmärtää, ettei pysty hengittämään, ei pysty edes huutamaan eikä puhumaan pyytääkseen apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.
En tiedä mutta voisitko koittaa käydä jossain terveyskeskuksessa kyselemässä tätä asiaa että voiko tässä tilanteessa tehdä mitään ja mitä voi..
Oman vaimoni mielenterveyden vuoks joskus soitin lopulta hätäkeskukseen ja kerroin että tarttis jo apua että hän ei suostu vapaaehtoisesti lähtemään lääkääriin.
Kyselivät että onko väkivaltainen yms, sanoin että ei todellakaan mitään sellaista, tulivat silti reilulla miehityksellä (3 ensihoitajaa), ja puoliso suostui sitten lähteä lääkärin psykiatrin pakeille arvioitavaksi.
Nojoo, ei ehkä enempää tartte tästä vuodataa tässä :) Täällä lääkitykset kunnossa ja kaikki hyvin ny =)
Mutta ehdotan että käy tosiaan ainakin yrittään kyseleen että mitä vaihtoehtoja sulla oikein vois läheisenä olla. Vaikka ei ole potentiaalisesti vaaraksi itselleen tai muille ja selviytyy normielämässään jotenki niin ehkä silti vois täyttyä jokkut kriteerit että voivat hakea tarvittaessa poliisin avulla lääkärien arvioitavaksi? Lääkärit voi sitten päättää että tarvitaan M1-lähete joka tarkottaa että suljetulle mennään jatkotutkimuksiin siltä istumalta joko vapaaehtoisesti tai taas viranomaisten avustamana..
Usein lääkitys löytyy helposti ja toimii kohtuu nopeastikin jos vaan potilas saadaan hoidon piiriin.
Tsemppiä sulle..
Kiitos. Kyse puolisostani. Hän on yhä enemmän alkanut epäillä ja syytellä minua... Raskasta kuunnella perättömiä ja täysin absurdeja syytöksiä.
Kuulostaa kyllä tosi rajulta toimittaa hänet pakkohoitoon 😕 Vaikka ei tämä näin voi jatkua. Oma pääni hajoaa myös kohta.
Ei voi pakottaa ketään hoitoon, elleivät pakkohoidon kaikki kriteerit täyty. Sinuna kuuntelisin ja yrittäisin selvittää ja ymmärtää, mistä pelot kumpuavat. Keskustelisin, en syyttelisi enkä missään nimessä painostaisi hoitoon. Hoitovastaisen ihmisen hoitoon painostaminen usein vain pahentaa tilannetta. Henkilöstä voi alkaa tuntua siltä, että aivan kaikki ovat häntä vastaan. Sivusta
Edelläkerrottujen keinojen lisäksi kiinnittäisin kyllä huomiota päiväjärjestykseen. Onko riittävästi tekemistä, harrastuksia, ulkoilua, kuntoilua, urheilua, työssäkäynti? Mitä enemmän keskittyy itseensä, sitä pienemmäksi maailma lopulta käy eli liiallinen oma aika, liian vähän velvollisuuksia tai tehtäviä, saa helposti keskittymään kaikkeen epäolennaiseen, huonoihin uutisiin ja varsinkin niihin omiin tunteisiin. Tunteitahan tulee ja menee, ei niistä tarvitse panikoitua. Aina voi keskustella ammatti-ihmistenkin kanssa. Tietenkin pitää välttää liikaa ruutuaikaa, joka pilaa monen yöunetkin ja vain pahentaa tilaa. Eikä pidä katsoa rikosohjelmia tai -sarjoja. Miksi turhaan aiheuttaisi itselleen huonon olon. Reipas tekeminen, selkeä päiväjärjestys, terveelliset elämäntavat ja ruoka auttavat hyvin moneen ahdistukseen, vaikka kuulostaisivatkin hassuilta ensi alkuun. "Tahdotko, siis tahdotko tulla terveeksi?"
Oletko sama, joka on karannut kotoa siksi että uskoi vanhempien suunnittelevan m*rhaamista? Sanoisin, että siinä vaiheessa kyse ei enää ole pakkoajatuksista vaan juurikin harhaluulosta. Neurolepti saattaa auttaa, siitä on kirjoitettu paljon pahaa nettiin mutta se voi myös suojata aivoja psykoosilta ja mahdollistaa normaalin elämän.
Miten tällaisesta kärsivän saa hoitoon? Raivostuu, jos vähänkään vihjataan, ettei luulot ole totta.