Lue keskustelun säännöt.
Inflaatio on nostanut hintoja kahdessa vuodessa noin 15%
08.09.2023 |
Yksittäisillä kuluttajilla, jotka kuluttavat paljon polttoainetta sekä energiaa ja on paljon asuntolainaa, on vaikutus jopa paljon suurempi.
Samaan aikaan palkkoja korotetaan tänä ja ensi vuonna yhteensä noin 6%.
Ostovoima siis tulee putoamaan lähes 10%.
Vuoden päästä aloitetaan taas uudet tes neuvottelut ja silloin eletään keskellä lamaa tai parhaimmillaankin vain nollakasvua. Työnantajat takuuvarmasti ehdottavat nollalinjaa, kun yrityksillä menee huonosti ja varaa ei ole. Mitäs luulette, saadaanko tuota ostovoiman alenemista missään vaiheessa kurottua umpeen vai jäädäänkö reaaliansioissa pysyvästi 10% alemmaksi verrattuna vuoteen 2020?
Kommentit (26)
Eiköhän EK:n herrat kuse taas duunaria linssiin ja on turha edes haaveilla reaaliansioiden kasvusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakennus- ja metsäteollisuus on niin kusessa, että irtisanomiset ja lomautukset ovat ihan varma asia. Turha edes haaveilla, että palkkoja nostetaan ensi kevään jälkeen yhtään parin seuraavan vuoden aikana.
Asuntojen hinnat ovat tosin laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana suunnilleen tuon 15% verran.
Kanan jauheliha ennen hintojen nostoa 2,49e, nyt 3,89e (atria 400 grammaa). On noussut enemmän kuin 15%
Vierailija kirjoitti:
Asuntojen hinnat ovat tosin laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana suunnilleen tuon 15% verran.
Asunto ostetaan ehkä pari kertaa elämän aikana ja toiset asuvat koko ikänsä vuokralla. Ruokaa, energiaa ja muita tavaroita ostetaan päivittäin. Tuo asuntojen hintojen lasku tuskin lämmittää kovin monia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakennus- ja metsäteollisuus on niin kusessa, että irtisanomiset ja lomautukset ovat ihan varma asia. Turha edes haaveilla, että palkkoja nostetaan ensi kevään jälkeen yhtään parin seuraavan vuoden aikana.
Palkat nousee sen mukaan, mitä työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu ja kirjattu.
Työehtosopimukset tehdään aina useiksi vuosiksi kerralla, vähintään kahdeksi vuodeksi.
Joten ensi keväänä ei ole mitään työehtosopimus neuvotteluja joka alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuntojen hinnat ovat tosin laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana suunnilleen tuon 15% verran.
Asunto ostetaan ehkä pari kertaa elämän aikana ja toiset asuvat koko ikänsä vuokralla. Ruokaa, energiaa ja muita tavaroita ostetaan päivittäin. Tuo asuntojen hintojen lasku tuskin lämmittää kovin monia.
Ei tietenkään lämmitä asuntojen hintojenlasku asuntovelallisia, koska tuo hinnanlasku on seurausta koron noususta, joka lisää tuntuvasti asumiskustannuksia, ja koronnousu on taas seurausta kohonneesta inflaatiosta, ja inflaatio on taas seurausta monista eri asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuntojen hinnat ovat tosin laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana suunnilleen tuon 15% verran.
Jos se asunto on maksanut 200.000 ja olet ottanut velkaa 150.000 vajaan 1% korolla 15 vuodeksi ja nyt saatkin sen 170.000 ja velkaa vain 120.000 noin 4,5% korolla 15 vuodeksi, niin kumpi mahtaa lopulta tulla halvemmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakennus- ja metsäteollisuus on niin kusessa, että irtisanomiset ja lomautukset ovat ihan varma asia. Turha edes haaveilla, että palkkoja nostetaan ensi kevään jälkeen yhtään parin seuraavan vuoden aikana.
Palkat nousee sen mukaan, mitä työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu ja kirjattu.
Työehtosopimukset tehdään aina useiksi vuosiksi kerralla, vähintään kahdeksi vuodeksi.Joten ensi keväänä ei ole mitään työehtosopimus neuvotteluja joka alalla.
Eikös tuo kommentoija viitannutkin siihen, että ensi keväänä tulee vielä jo sovitut korotukset, mutta uusissa sopimuksissa tuskin tulee mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, että menee 2040-luvulle asti, ennenkuin ostovoima palautuu vuoden 2020 tasolle. Varsin ikävää, mutta näin siinä ainakin palkansaajille käy. Eläkeläisillähän ostovoima on lähes kokonaisuudessaan säilynyt ennallaan.
Vierailija kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen vastauksena, että menee 2040-luvulle asti, ennenkuin ostovoima palautuu vuoden 2020 tasolle. Varsin ikävää, mutta näin siinä ainakin palkansaajille käy. Eläkeläisillähän ostovoima on lähes kokonaisuudessaan säilynyt ennallaan.
Boomereiden varallisuudesta onkin huolehdittava, kun ovat koko järjestelmän suuria voittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei inflaatio nosta hintoja vaan hintojen nostelusta johtuu inflaatio.
Jokainen neuvotelkoon itselleen sellaiset palkankorotukset kuin itse ansaitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juuri pidättäisi hengitystä tulevien vuosien palkankorotusten suhteen.
Tein korona-aikana kodissani sisustuksen päivityksiä, joihin hommasin kaikenlaista lähinnä Ikeasta. Vuotta myöhemmin teimme hieman vastaavan projektin äitini kotona. Minulla oli vielä oman projektin budjettilaskelmat taulukossa, ja äidille hankittiin paljon samoja tuotteita, kuten Metod-keittiökaapistoa, joten tein mielenkiinnosta hintavertailua. Melkein kaikkien tuotteiden hinnat olivat nousseet vuodessa 30%!
Tuo 15% on siis tosiaan vain keskimääräinen inflaatio. Joissakin tuotteissa on jääty sen alle ja toisaalla taas menty reippaasti yli.
Vierailija kirjoitti:
Tein korona-aikana kodissani sisustuksen päivityksiä, joihin hommasin kaikenlaista lähinnä Ikeasta. Vuotta myöhemmin teimme hieman vastaavan projektin äitini kotona. Minulla oli vielä oman projektin budjettilaskelmat taulukossa, ja äidille hankittiin paljon samoja tuotteita, kuten Metod-keittiökaapistoa, joten tein mielenkiinnosta hintavertailua. Melkein kaikkien tuotteiden hinnat olivat nousseet vuodessa 30%!
Tuo 15% on siis tosiaan vain keskimääräinen inflaatio. Joissakin tuotteissa on jääty sen alle ja toisaalla taas menty reippaasti yli.
Sama kirjoittaja jatkaa. Tarkistin mielenkiinnosta samojen tuotteiden hinnat tällä hetkellä, koska minulla on edelleen tuo taulukko koneella. Ikealla lukee monissa tuotteissa "uusi, alempi hinta". Lisäksi näytetään aikaisempi hinta. Syötin molemmat taulukkoon.
2020-2021 hinnat siis nousivat 28%, kuten jo mainitsin. Tuon jälkeen hinnat ovat nousseet vielä lisää. Korkeimmillaan ne olivat 40% korkeampia vuoden 2020 tasoon nähden. Nämä uusimmat "alemmat" hinnat ovat 32% korkeampia kuin täsmälleen samojen tuotteiden hinnat vuonna 2020. Nyt eletään vuotta 2023. Hinnat ovat siis keskimäärin nousseet 10% edestä joka vuosi.
Inflaatio on tietysti vääjäämätön tosiasia (ainakin taloustieteen teoria meille niin opettaa), mutta onhan se silti harhaanjohtavaa väittää yli 30% korotusta "uudeksi, alemmaksi hinnaksi". Vaikka se teknisesti ottaen totta olisikin.
Lempikahvini hinta on kaksinkertaistunut tuossa ajassa. Vanhoista kauppakuiteista katselin.
Paikallisessa lehdessä oli, että tänä vuonna tässä kaupungissa on mennyt 9 rakennusalan yritystä konkurssiin. Inflaatio jatkaa nousuaan, ei ole ensi vuonna helppoa, kun konkurssit vasta silloin todenteolla alkavat.
Jos tilanne on todella tuo, niin eikö Suomen teollisuuden kilpailukyky pitäisi olla huippuluokkaa? Miksi siis olemme kuitenkin ajautumassa lamaan?