Vieraan ihmisen hautajaiset
Oletteko olleet hautajaisissa, jossa hädin tuskin tiedätte vainajan? Esim puolison kaukaisen sukulaisen. Olisi edessä tällaiset. Toki kunnioitan vainajaa ja omaisten surua, mutta mietityttää miten siellä käyttäydytään.
Kommentit (16)
Minulla oli serkku, jota en ollut koskaan tavannut (kehitysvammainen, asui laitoksessa, minua paljon vanhempi). Siskonsa pyysi hautajaisiin ja tietysti menin, kun saattajia oli muutenkin vähän.
Tilaisuus oli kaunis ja tuntui hyvältä ja luonnolliselta olla vainajan siskon tukena.
Lisään vielä, että minusta hautajaiset on niille, jotka tunsivat vainajan, surevat menetystä ja haluavat yhdessä muistella häntä.
-eka kommentoija-
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli serkku, jota en ollut koskaan tavannut (kehitysvammainen, asui laitoksessa, minua paljon vanhempi). Siskonsa pyysi hautajaisiin ja tietysti menin, kun saattajia oli muutenkin vähän.
Tilaisuus oli kaunis ja tuntui hyvältä ja luonnolliselta olla vainajan siskon tukena.
Tässä sinulla kuitenkin hieman eri tilanne, kun oli omaa sukua ja olet kuitenkin ilmeisesti tämän toisen serkkusi (vainajan siskon) kanssa läheinen.
Olen ollut juurikin puolison kaukaisen sukulaisen hautajaisissa. Tuntui erikoiselta että minua pyydettiin kantamaan vaikka en ollut aiemmin tuntenut koko henkilöä. Kannoin kyllä asiallisesti. Mutta mainitsin myös että olisi jatkossa mukava edes tavata ihminen ensin elävänä.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että minusta hautajaiset on niille, jotka tunsivat vainajan, surevat menetystä ja haluavat yhdessä muistella häntä.
-eka kommentoija-
En ole ollut päättämässä ketä sinne kutsutaan. Jos minut halutaan paikalle, voin mennä kun ei muitakaan esteitä tuona ajankohtana ole. En nyt kysynyt voinko mennä, vaan kokemuksia lähinnä hain. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut juurikin puolison kaukaisen sukulaisen hautajaisissa. Tuntui erikoiselta että minua pyydettiin kantamaan vaikka en ollut aiemmin tuntenut koko henkilöä. Kannoin kyllä asiallisesti. Mutta mainitsin myös että olisi jatkossa mukava edes tavata ihminen ensin elävänä.
Siinäpä se syy tulikin. Heiltä puuttui kantaja. Tämä oli minunkin anoppini hautajaisissa ainoa syy kutsua hieman vieraampi mukaan. Ei ollut kantajia riittävää määrää omasta takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli serkku, jota en ollut koskaan tavannut (kehitysvammainen, asui laitoksessa, minua paljon vanhempi). Siskonsa pyysi hautajaisiin ja tietysti menin, kun saattajia oli muutenkin vähän.
Aina on eri tilanne. Mitä sillä on väliä?Tilaisuus oli kaunis ja tuntui hyvältä ja luonnolliselta olla vainajan siskon tukena.
Tässä sinulla kuitenkin hieman eri tilanne, kun oli omaa sukua ja olet kuitenkin ilmeisesti tämän toisen serkkusi (vainajan siskon) kanssa läheinen.
Olin lapsena biologisen isän hautajaisissa vaikka en oikeastaan tuntenut häntä. Oli kyllä kokemuksena tosi outo. Siellä oli myös isän puoliso ja heidän yhteinen pieni lapsi, he olivat oikein mukavia.
Olen ollut. Ajattelin, että olen siellä vainajan hyvin tunteneen läheisen tukena. Ihan samoin käyttäydyin kuin hautajaisissa muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut juurikin puolison kaukaisen sukulaisen hautajaisissa. Tuntui erikoiselta että minua pyydettiin kantamaan vaikka en ollut aiemmin tuntenut koko henkilöä. Kannoin kyllä asiallisesti. Mutta mainitsin myös että olisi jatkossa mukava edes tavata ihminen ensin elävänä.
Siinäpä se syy tulikin. Heiltä puuttui kantaja. Tämä oli minunkin anoppini hautajaisissa ainoa syy kutsua hieman vieraampi mukaan. Ei ollut kantajia riittävää määrää omasta takaa.
Näinpä. Erikoista, mutta kaippa tämä on ok.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut juurikin puolison kaukaisen sukulaisen hautajaisissa. Tuntui erikoiselta että minua pyydettiin kantamaan vaikka en ollut aiemmin tuntenut koko henkilöä. Kannoin kyllä asiallisesti. Mutta mainitsin myös että olisi jatkossa mukava edes tavata ihminen ensin elävänä.
Menet kantamaan ja sitten auot päätäsi? Olisit pysynyt poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että minusta hautajaiset on niille, jotka tunsivat vainajan, surevat menetystä ja haluavat yhdessä muistella häntä.
-eka kommentoija-
En ole ollut päättämässä ketä sinne kutsutaan. Jos minut halutaan paikalle, voin mennä kun ei muitakaan esteitä tuona ajankohtana ole. En nyt kysynyt voinko mennä, vaan kokemuksia lähinnä hain. Ap
No minkälaista kokemusta kaipaat? Käyttäydyt hillitysti ja kunnioitat omaisia. Kättelet ja sanot, että "otan osaa."
Et rohmua ruokapöydässä, etkä kerro vitsejä ja nauraa hörötä niille isoon ääneen ja juo itseäsi känniin.
Lähde myös ajoissa kotiin.
Näillä pääset jo pitkälle.
Olin viime vuonna isäpuolen hautajaisissa, joka oli aika vieras minulle. Tuntui vähän feikiltä vastaanottaa osanottoja. Myönnän etten ihan kauheasti viitsinyt nähdä vaivaa esimerkiksi pukeutumisen suhteen vaan menin sillä mitä kaapeista löytyi.
Älä turhaan stressaa, kyllä se tilaisuus sujuu omalla painollaan. Jos nyt mietit jotain värssyjä, niin niiden valitseminen on varmaan ihan se ja sama, ei niitä kukaan ajattele sen kummemmin.
Useissa minulle vieraan ihmisen hautajaisissa. Silloin on oikeastaan paremmin keskittyä papin puheisiin, muistosanoihin , musiikkiin kun tunteet ei ole niin pinnassa.
Käyttäydy asiallisesti ja hillitysti ja esitä osanotot omaisille. Outoa, että sinut on kutsuttu. Ehkä miehesi voisi mennä yksinään. Tulisi järjestäjille halvemmaksi. Itse en ole osallistunut, jos en ole tuntenut vainajaa. Tämä siksi, että en itsekään haluaisi oman läheiseni hautajaisiin kuokkavieraita.