Työt on nyt tehty. Olen 40v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse myös jäin 42-vuotiaana vapaaherraksi ja eläkeläiseksi sitten 64-vuotiaana, ehdin säästää ihan kelpo eläkkeenkin (401k) USA:ssa työurani aikana, palkka oli todella hyvä, 2-7 miljoonaa dollaria/vuosi.

Sellaisia satuja sitten. Vapaaherra käyttää aikaansa mielenkiintoisella tavalla, en tiennyt että monikin jenkkimiljonääri istuu vauvapalstalla aukomassa päätään. Aina sitä oppii jotain uutta.

Eihän hän ole miljonääri, jos varallisuutta vain 401k (USD ilmeisesti). Ihan mielenkiinnosta, miten hyvin tuo summa on riittänyt? Itse ajattelisin, että se on vielä aika vähän loppuelämäksi (+ eläke myöhemmin). En itse ainakaan sillä pitkälle pötkisi nykyisellä elintasolla. Vai oliko muutakin omaisuutta?

401k ei ole varmaan tässä yhteydessä rahasumma vaan termi joka viittaa muistaakseni jonkinlaiseen jenkkien eläkerahastosysteemiin. Googlettamalla saat tarkemman vastauksen kun en niin tarkasti aihetta tunne :)

Vierailija kirjoitti:

Itse myös jäin 42-vuotiaana vapaaherraksi ja eläkeläiseksi sitten 64-vuotiaana, ehdin säästää ihan kelpo eläkkeenkin (401k) USA:ssa työurani aikana, palkka oli todella hyvä, 2-7 miljoonaa dollaria/vuosi.

Sulla ihan hyvä vinkki, mutta joillain saattaa olla vaikeuksia toteuttaa tämän kaltainen suunnitelma🤣

Vierailija kirjoitti:

Oon miettiny et kuhan opintolaina on maksettu niin syrjäydyn yhteiskunnasta ja en tee enää töitä. Tai jos teen niin vain vähän osa-aikaisesti. En näe työntekoa millään tapaa mielekkäänä.

N26

Et koe mielekkääksi palkkatuloja ja eläkettä aikanaan?

Olen pian 60v työtön ja olen jo ap:n kaltaisessa tilassa, pari viikkoa sitten piti käydä näyttelemässä Oscarin arvoisesti työkkärissä että joo olen ohan hirveen motivoitunut työhön. Paskan marjat sanon minä, tämän ikäinen saa aikansa kulumaan ihan muutenkin kuin töissä olemalla mutta silti lätkäistiin se kuuluissa 4hakemusta / kk:ssa velvoite. Turhaa työtä mutta tehdään se copy pastella niin ollaan kaikki tyytyväisiä.

Fiilikset tulee ja menee ja yritän olla ottamatta mitään fiilistä pysyvänä olotilana. Pakon edessä tuli töissä suurehko mullistus vuosi sitten ja raskaan alun jälkeen olenkin yllätyksekseni saanut ihan uutta intoa.

Kokonaan työttömänä tuskin haluaisin olla, vaikka muuta tekemistä keksisinkin.  Ja omalla kohdallani valinta on helppoa, kun ei ole valinnanvaraa, eli ei taloudellista mahdollisuutta heittäytyä (oma-aloitteisesti) vain olemaan.