Lue keskustelun säännöt.
Miten lihavuusleikatut pystyy olemaan vähillä syömisillä?
06.09.2023 |
Siis kun eivät pystyneet siihen ennen leikkausta. Miten he hallitsee entisen tunnesyömisen tms?
Kommentit (59)
Tunnesyömiseen liittyy usein myös ihan fysiologinen näläntunne, häiriintynyttä nälän säätelyä ja jatkuvaan laihdutusajatteluun liittyvää liian kevyttä alkupäivän syömistä, jotka yhdistettynä siihen tunneimpulssiin johtaa liialliseen syömiseen. Kun se nälkä sieltä poistetaan, mieliteko on ihan mikroskooppinen ja helpommin tyydytettävä, jolloin sillä tahdonvoimalla voikin olla jotain väliä myös pidemmän päälle.
Sama vaikutus näkyy suolistohormonilääkettä käyttävällä: mun "tunnesyöminen" väheni rajusti kun ei ollutkaan enää kirkuva nälkä. Siinä missä kroppa huusi ennen iltaisin pizzaa ja donitsia, lääkittynä saattoi edelleen olla illalla tarve syödä "jotain hyvää" rentoutumiseen mutta se oli vaikkapa ruisleipä kaakaon kera. Tai jos vaikka söinkin "herkkuja", yksi pala riitti. Tai kolme keksiä, kun ennen meni paketti. Koettuani sen, miten lääkitys voi vaikuttaa siihen nälän tunteeseen ja tunnesyömiseen, aloin ekaa kertaa vakavissani miettiä leikkausta, jolla saman vaikutuksen saisi pysyvämmin ilman huolta lääkkeen saatavuudesta tai tuhansien eurojen vuosittaista laskua. Nyt leikkaus on tehty, ja niin tuore että voitte vielä vapaasti manata minulle epäonnistumista ja kuolemaa, mutta nälkä ja mieliteot loistavat poissaolollaan, liikkuminen helpottuu, ja on vihdoin miljardi kertaa helpompi toteuttaa niitä ohjeita joita minulle on tolkutettu päiväkoti-iästä alkaen.
Tunnesyömiselle on myös vähemmän tarvetta kun ei koko ajan tartte tuntea syömiseen ja omaan ulkomuotoon liittyvää stressiä, häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumista, suorituspaineita... Toki stressaavia, surettavia ja huolestuttavia asioita on elämässä edelleen, mutta ei ne lääkittynä tai leikattuna ole johtaneet överisyöntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vatsalaukku on niin pieni, että ei voi syödä kuin pikkiriikkisen.
Mikä on pikkiriikkisen?
Noin 2dl aluksi, tai tämän verran yksi tuttavani söi leikkauksen jälkeen. En tiedä miten nykyään, kun ei olla kauhean usein enää yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
En usko että olet ollut lihavuusleikkauksessa. Nuo mitä luettelet syöväsi.. eiole mahdollista.
Kyllä minut on leikattu GBP 4/2017.
Leikkauksesta on jo niin monta vuotta että pystyn syömään esim sitrushedelmiä ja broileria ja Parsakaalia joita en ensimmäisen vuoden aikana pystynyt syömään (oli liian tiivistä vastaleikatulle)
Miksi valehtelisin??? Saat toki olla vapaasti uskomatta. Kyllä meitä onnistuneita leikattujakin on.
Samaan tulokseen olisit päässyt myös ilman leikkauksen tiskejä tuolla ruokavaliolla. Miksi se,ei onnistunut? Koska leikkaus ei vaikuta korvien väliin lainkaan.
Jospa siinä ohessa myös hoitoprosessi korvien väliin. Jotkut oikeasti haluaa pysyviä muutoksia hinnalla millä hyväänsä.
Minä olen onnekas ja olen saanut laihdutettua ilman leikkausta. En edes olisi sitä tarvinnut. Vaatii todella paljon itsekuria, jotta tavoitteisiin pääsee. Ensin jätin karkit ja suklaan pois. Oli opetteleminen sen kans. Vasta vuoden päästä aloitin muun remontin ruokavaliossa. Kaikkea en voinut tehdä kerta rysäyksellä. Painoa lähti vuodessa 10kg ja lopullisen remontin jälkeen 5kg. Vielä 1kg ja tavoitteessa olen. Sitten vielä kiinteytys, toki olen tehnyt sitä jo matkan varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vatsalaukku on niin pieni, että ei voi syödä kuin pikkiriikkisen.
Mikä on pikkiriikkisen?
Noin 2dl aluksi, tai tämän verran yksi tuttavani söi leikkauksen jälkeen. En tiedä miten nykyään, kun ei olla kauhean usein enää yhteyksissä.
Heti leikkauksen jälkeen mahalaukku on tulitikkuaskin kokoinen, reilu ruokalusikallinen ehkä. Ruokaa syödään muutama teelusikallinen ja juoda voi kulaus kerrallaan kuulostelen. Aika nopeasti alkaa mahtua 0,5-1 dl ruoka-annos ja 6-12 kk aikana mahalaukku venyy noin 2 dl vetoiseksi, mikä on tarkoituskin. Ja siihen tienoille olisi tarkoitus jäädä, ja reilusti suurimmalla osalla Suomessa julkisella leikatuista annoskoon radikaali pieneneminen onkin pysyvää. Toki se edellyttää ettei sinne mahaan sullon väkisin kokonaista ravintolapizzaa joka toinen päivä, mutta usein se on helppoa kun paljon vähemmälläkin ja järkevämmälläkin tulee tyytyväiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
Kiva elämä, en saa syödä tuota sit mie en saa syödä tuota, ei kiitos ennemmin kuolema ja kituminen jos syöminen menee vähän kuin lääkkeiden otoksi.
Jäljelle jää tosi paljon vaihtoehtoja. Elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
En usko että olet ollut lihavuusleikkauksessa. Nuo mitä luettelet syöväsi.. eiole mahdollista.
Kyllä minut on leikattu GBP 4/2017.
Leikkauksesta on jo niin monta vuotta että pystyn syömään esim sitrushedelmiä ja broileria ja Parsakaalia joita en ensimmäisen vuoden aikana pystynyt syömään (oli liian tiivistä vastaleikatulle)
Miksi valehtelisin??? Saat toki olla vapaasti uskomatta. Kyllä meitä onnistuneita leikattujakin on.
Samaan tulokseen olisit päässyt myös ilman leikkauksen tiskejä tuolla ruokavaliolla. Miksi se,ei onnistunut? Koska leikkaus ei vaikuta korvien väliin lainkaan.
Jospa siinä ohessa myös hoitoprosessi korvien väliin. Jotkut oikeasti haluaa pysyviä muutoksia hinnalla millä hyväänsä.
Minä olen onnekas ja olen saanut laihdutettua ilman leikkausta. En edes olisi sitä tarvinnut. Vaatii todella paljon itsekuria, jotta tavoitteisiin pääsee. Ensin jätin karkit ja suklaan pois. Oli opetteleminen sen kans. Vasta vuoden päästä aloitin muun remontin ruokavaliossa. Kaikkea en voinut tehdä kerta rysäyksellä. Painoa lähti vuodessa 10kg ja lopullisen remontin jälkeen 5kg. Vielä 1kg ja tavoitteessa olen. Sitten vielä kiinteytys, toki olen tehnyt sitä jo matkan varrella.
Juu on fysiologisesti aika eri asia puhua 15 kilon ylipainosta kuin vaikka 80 kilon ylipainosta. Pitkäaikainen sairaalloinen lihavuus on krooninen sairaus joka ylläpitää itseään kun keho vastustaa kaikkia niitä toimia jotka tilannetta ratkaisisivat (esim. vaikeasti häiriintynyt nälänsäätely ja ylipainon vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen).
Kieltämättä olen tosi onnellinen, ettei minulla ole minkäänlaista syömishäiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Christiiina kirjoitti:
Hyvä kysymys. Että jos vaikka tekee fyysistä työtä esim. Raksalla, niin se työhän kuluttaa hirveästi energiaa, ei siinä pärjää jos syö niukasti.
No se energia täytyy opetella ottamaan oikeilla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vatsalaukku on niin pieni, että ei voi syödä kuin pikkiriikkisen.
Mikä on pikkiriikkisen?
Noin 2dl aluksi, tai tämän verran yksi tuttavani söi leikkauksen jälkeen. En tiedä miten nykyään, kun ei olla kauhean usein enää yhteyksissä.
Tuon kun syö useasti päivässä, pysyy kilot kurissa. Toki sillä on merkitystä, mitä se 2dl pitää sisällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos syö jatkuvasti ja liikaa en ymmärrä miten siihen voi tepsiä joku leikkaus. Jos syö harvemmin mutta silti liikaa on helppo vähentää tai aloittaa paasto.
Lihavuusleikkaus vaikuttaa myös ravintoaineiden imeytymiseen ja hormonitasojen muutokseen. Siksi leikkauksen kautta saavutettu painonpudotus on helpompi ylläpitää, kuin paastoamalla yms. saavutettu. Harvalla myöskään olisi kestävyyttä pysytellä kuukausia tai jopa vuosia ruoka- ja kalorimäärällä, joka lihavuusleikkauksen jälkeen on päivittäinen ruokamäärä. Ylipainoisen kylläisyys ja nälkäsignaalit sekä hormonitasot ovat erilaiset, kuin hoikan. Siksi lihavuusleikkaus on tehokas keino vaikuttaa näihin vasteisiin sekä nautitun ruuan määrään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
En usko että olet ollut lihavuusleikkauksessa. Nuo mitä luettelet syöväsi.. eiole mahdollista.
Kyllä minut on leikattu GBP 4/2017.
Leikkauksesta on jo niin monta vuotta että pystyn syömään esim sitrushedelmiä ja broileria ja Parsakaalia joita en ensimmäisen vuoden aikana pystynyt syömään (oli liian tiivistä vastaleikatulle)
Miksi valehtelisin??? Saat toki olla vapaasti uskomatta. Kyllä meitä onnistuneita leikattujakin on.
Samaan tulokseen olisit päässyt myös ilman leikkauksen tiskejä tuolla ruokavaliolla. Miksi se,ei onnistunut? Koska leikkaus ei vaikuta korvien väliin lainkaan.
Jospa siinä ohessa myös hoitoprosessi korvien väliin. Jotkut oikeasti haluaa pysyviä muutoksia hinnalla millä hyväänsä.
Minä olen onnekas ja olen saanut laihdutettua ilman leikkausta. En edes olisi sitä tarvinnut. Vaatii todella paljon itsekuria, jotta tavoitteisiin pääsee. Ensin jätin karkit ja suklaan pois. Oli opetteleminen sen kans. Vasta vuoden päästä aloitin muun remontin ruokavaliossa. Kaikkea en voinut tehdä kerta rysäyksellä. Painoa lähti vuodessa 10kg ja lopullisen remontin jälkeen 5kg. Vielä 1kg ja tavoitteessa olen. Sitten vielä kiinteytys, toki olen tehnyt sitä jo matkan varrella.Juu on fysiologisesti aika eri asia puhua 15 kilon ylipainosta kuin vaikka 80 kilon ylipainosta. Pitkäaikainen sairaalloinen lihavuus on krooninen sairaus joka ylläpitää itseään kun keho vastustaa kaikkia niitä toimia jotka tilannetta ratkaisisivat (esim. vaikeasti häiriintynyt nälänsäätely ja ylipainon vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen).
Mitä minulle olisi tapahtunut fysiologisesti, mikäli en olisi tehnyt muutosta nyt? En ole enää nuori tytön hupakko. Olen liki 60v. Minulla kehkeytyi jo kroonista lihavoitumista ja olin hyvää vauhtia lihoamassa lisää. Terveys alkoi mennä. Ethän tiedä muita mittojani. Joillekin 16kg on katastrofi myös lääketieteessä. Alkoholia en käytä enkä tupakoi.
Ei koskaan tule aliarvioida tai väheksyä toisen tarpeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä olen tosi onnellinen, ettei minulla ole minkäänlaista syömishäiriötä.
Vilpittömästi onnea sinulle.
Onko se muuten tunnesyömistä, että syö yleensä siksi, että tekee mieli ja ruoka on hyvää? Harvemmin sitä tulee syötyä siksi, että on iso nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnesyömiseen liittyy usein myös ihan fysiologinen näläntunne, häiriintynyttä nälän säätelyä ja jatkuvaan laihdutusajatteluun liittyvää liian kevyttä alkupäivän syömistä, jotka yhdistettynä siihen tunneimpulssiin johtaa liialliseen syömiseen. Kun se nälkä sieltä poistetaan, mieliteko on ihan mikroskooppinen ja helpommin tyydytettävä, jolloin sillä tahdonvoimalla voikin olla jotain väliä myös pidemmän päälle.
Sama vaikutus näkyy suolistohormonilääkettä käyttävällä: mun "tunnesyöminen" väheni rajusti kun ei ollutkaan enää kirkuva nälkä. Siinä missä kroppa huusi ennen iltaisin pizzaa ja donitsia, lääkittynä saattoi edelleen olla illalla tarve syödä "jotain hyvää" rentoutumiseen mutta se oli vaikkapa ruisleipä kaakaon kera. Tai jos vaikka söinkin "herkkuja", yksi pala riitti. Tai kolme keksiä, kun ennen meni paketti. Koettuani sen, miten lääkitys voi vaikuttaa siihen nälän tunteeseen ja tunnesyömiseen, aloin ekaa kertaa vakavissani miettiä leikkausta, jolla saman vaikutuksen saisi pysyvämmin ilman huolta lääkkeen saatavuudesta tai tuhansien eurojen vuosittaista laskua. Nyt leikkaus on tehty, ja niin tuore että voitte vielä vapaasti manata minulle epäonnistumista ja kuolemaa, mutta nälkä ja mieliteot loistavat poissaolollaan, liikkuminen helpottuu, ja on vihdoin miljardi kertaa helpompi toteuttaa niitä ohjeita joita minulle on tolkutettu päiväkoti-iästä alkaen.
Tunnesyömiselle on myös vähemmän tarvetta kun ei koko ajan tartte tuntea syömiseen ja omaan ulkomuotoon liittyvää stressiä, häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumista, suorituspaineita... Toki stressaavia, surettavia ja huolestuttavia asioita on elämässä edelleen, mutta ei ne lääkittynä tai leikattuna ole johtaneet överisyöntiin.
Tunnesyömisen laukeamiseen voi liittyä yliaktivoitunut opioidijärjestelmä. Sitä voi ajaa alas lääkityksellä. Silloin kyllä ne alkuperäiset ahdistusoireet nousevat pinnalle käsiteltäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
En usko että olet ollut lihavuusleikkauksessa. Nuo mitä luettelet syöväsi.. eiole mahdollista.
Kyllä minut on leikattu GBP 4/2017.
Leikkauksesta on jo niin monta vuotta että pystyn syömään esim sitrushedelmiä ja broileria ja Parsakaalia joita en ensimmäisen vuoden aikana pystynyt syömään (oli liian tiivistä vastaleikatulle)
Miksi valehtelisin??? Saat toki olla vapaasti uskomatta. Kyllä meitä onnistuneita leikattujakin on.
Samaan tulokseen olisit päässyt myös ilman leikkauksen tiskejä tuolla ruokavaliolla. Miksi se,ei onnistunut? Koska leikkaus ei vaikuta korvien väliin lainkaan.
Jospa siinä ohessa myös hoitoprosessi korvien väliin. Jotkut oikeasti haluaa pysyviä muutoksia hinnalla millä hyväänsä.
Minä olen onnekas ja olen saanut laihdutettua ilman leikkausta. En edes olisi sitä tarvinnut. Vaatii todella paljon itsekuria, jotta tavoitteisiin pääsee. Ensin jätin karkit ja suklaan pois. Oli opetteleminen sen kans. Vasta vuoden päästä aloitin muun remontin ruokavaliossa. Kaikkea en voinut tehdä kerta rysäyksellä. Painoa lähti vuodessa 10kg ja lopullisen remontin jälkeen 5kg. Vielä 1kg ja tavoitteessa olen. Sitten vielä kiinteytys, toki olen tehnyt sitä jo matkan varrella.Juu on fysiologisesti aika eri asia puhua 15 kilon ylipainosta kuin vaikka 80 kilon ylipainosta. Pitkäaikainen sairaalloinen lihavuus on krooninen sairaus joka ylläpitää itseään kun keho vastustaa kaikkia niitä toimia jotka tilannetta ratkaisisivat (esim. vaikeasti häiriintynyt nälänsäätely ja ylipainon vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen).
Mitä minulle olisi tapahtunut fysiologisesti, mikäli en olisi tehnyt muutosta nyt? En ole enää nuori tytön hupakko. Olen liki 60v. Minulla kehkeytyi jo kroonista lihavoitumista ja olin hyvää vauhtia lihoamassa lisää. Terveys alkoi mennä. Ethän tiedä muita mittojani. Joillekin 16kg on katastrofi myös lääketieteessä. Alkoholia en käytä enkä tupakoi.
Ei koskaan tule aliarvioida tai väheksyä toisen tarpeita.
En vähättele lainkaan tarpeitasi, mutta kyllähän 80 ylimääräisen rasvakilon vaikutukset elimistön hormonitoimintaan ja kuormittumiseen (esim. nälänsäätely, mieliala, tuki- ja liikuntaelimistön kuormittuminen, rajoitteet ja kivut, unenlaatu...) on isommat kuin kuudentoista. Vai yritätkö sanoa että laihtuminen olisi ollut yhtä helppoa tai vaikeaa jos kiloja olisi ollut 64 enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
Jos elämäntapojaan pystyy muuttamaan leikkauksen jälkeen, niin miksei siihen pystynyt ennen leikkausta? Eikö laihdutus olisi onnistunut ilman leikkaustakin jos syömistottumusten muuttaminen on niin helppoa? Leikkausko saa kaikki mieliteot ja syömishimot katoamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vatsalaukku on niin pieni, että ei voi syödä kuin pikkiriikkisen.
Se kyllä venyy määrätietoisella syömisellä. Jotkut venyttävät vatsalaukkunsa takaisin sellaiseksi jätesäkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse laihtunut koosta 56 kokoon 34-36.
Kilot ovat pysyneet poissa jo yli 7 vuotta.
Päätin, että teen kaikkeni jotta en liho takaisin.
Otin vastuuta omista valinnoistani; jokainen suupala on valinta. Aloin syödä kuten leikkausprosessissa opetettiin
Aloin myös urheilla 4-5 krt viikossa.
Lopetin kaikki makeat juotavat ja syötävät. Olin alkoton. Myös lopetin einesten ja roskaruoan syömisen ja makkaraa, nakkia tai pekonia en syö lainkaan. Vältän vaaleaa vehnää ja valkoista riisiä ja pastaa. Kaikki täysjyvänä.
En syö rasvaisia ruokia ei kermaa tai voissa /rasvassa paistettua ruokaa.
Kasviksia 500 g joka päivä, marjoja, pähkinöitä kourallinen ja eri proteiinin lähdettä joka ruokailussa.
En juo maustettua ja makeutettuja jugurtteja /rahkoja.
Eli terveellistä, prosessoimatonta ruokaa. Rasvat pehmeänä kuten salaatin kanssa 1 ruokalusikallinen oliiviöljyä tai Avocadoa ym
En usko että olet ollut lihavuusleikkauksessa. Nuo mitä luettelet syöväsi.. eiole mahdollista.
Ne on ne pienet annokset kerrallaan!
500gr kasviksia on n. 50 kpl miniluumutomaatteja? Ja siinä on vasta kasvikset.
Mihin mahaan niitä syödään jos vatsalaukku on kooltaan 2 desiä?
-eri
Jos on tunnesyöjä ja käy leikkauksen läpi, ei tietnekään voi syödä enää normaaliin tapaan jos on tunnemyllerrystä, silloin pitää löytää toinen keino. Paras on terapia/psykoterapia, missä käsitellä niitä tunteita terveesti ja saada toimivat työkalut siihen sillä jotenkinhan ne tunteet pitää käydä läpi.
Tunnesyöminen myös tunnustetaan nykyään syömishäiriönä.