Lue keskustelun säännöt.
Sairastan psykoosisairautta ja hoitaja haluaisi että menen töihin
02.09.2023 |
Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö, jossa on piirteitä skitsofreniasta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Sairastin toissa keväänä taas rajun psykoosin ja tuntuu etten ole vieläkään siitä täysin toipunut. Väsyn ja stressaannun tosi pienistä asioista, kuten tavallisista kotitöistä. Olen kyllä itse puhunut hoitajalle halusta päästä työelämään, mutta nyt kun oikeasti pitäisi sinne mennä, minua onkin alkanut pelottamaan. En tiedä miten pärjäisin työelämässä. Tuo väsymys ja stressiherkkyys on yksi hankaloittava asia ja epäsosiaalisuus toinen. En tiedä osaisinko tulla ihmisten kanssa toimeen. Oikeastaan haluaisin vaan keskittyä omaan kuntoutumiseen kun aika vasta sairastin psykoosin. Mitä olette mieltä, pitäisikö minun mennä töihin vai ei?
Kommentit (14)
Mieti mikä työ voisi olla sulle sopiva, ja kerro haastattelussa taustastasi esihenkilölle. Katsotte koeajalla sopiiko se sinulle vai ei. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mutta työn pitää olla jotain sellaista, mistä tunnet selviäväsi. Esim osa-aikatyö?
Vierailija kirjoitti:
Mieti mikä työ voisi olla sulle sopiva, ja kerro haastattelussa taustastasi esihenkilölle. Katsotte koeajalla sopiiko se sinulle vai ei. Tsemppiä!
Missään nimessä ei kannata mitään terveystietoja kertoa haastattelusssa. Koskaan, kenenkään.
Ei kannattaisi - pyydä Jeesusta elämääsi, hän antaa sinulle voimia ja voi parantaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näillä tiedoilla hankala sanoo. Jos kertoisit mitä lääkkeitä menee ja kuinka paljon, niin voisi ehkä päästä kärryille minkämoinen neuroleptien järsijä olet ja onko paljon tullu ylipainoa jos saa kysyä? Lääkitys noihin lihottaa. Ootko aina ollu epäsosiaalinen? Kuvaile mitä teit psykoosissasi? Kaikki lisätiedot merkitsee paljon, kun ei ole järkevää neuvoa muuten.
Onko sinulla koulutusta jollekin alalle? Jos mietit mikä olisi mielenkiintoista ja mistä tykkäisit, aloittaisin siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs vastaava tapaus, tuttava mies oli pesulassa ja viihtyi siellä hyvin, koska ei tarvinnut olla niin paljon ihmisten kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti mikä työ voisi olla sulle sopiva, ja kerro haastattelussa taustastasi esihenkilölle. Katsotte koeajalla sopiiko se sinulle vai ei. Tsemppiä!
Missään nimessä ei kannata mitään terveystietoja kertoa haastattelusssa. Koskaan, kenenkään.
Samaa mieltä. Ei todellakaan kuulu yhtään kenellekään, vielä vähemmän jollekin lipevälle rekrykonsultille, joka voi pahimmassa tapauksessa jopa naureskella ja pilkata toisia diagnooseista. Sen jälkeen varmasti et saa töitä.
Ihan maan lain mukaan terveystiedot on yksityisiä ja kuuluu yksityisyydensuojan piiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta töihin ei kannata mennä jos ei ole työkuntoinen.
Jaahjooh kirjoitti:
Näillä tiedoilla hankala sanoo. Jos kertoisit mitä lääkkeitä menee ja kuinka paljon, niin voisi ehkä päästä kärryille minkämoinen neuroleptien järsijä olet ja onko paljon tullu ylipainoa jos saa kysyä? Lääkitys noihin lihottaa. Ootko aina ollu epäsosiaalinen? Kuvaile mitä teit psykoosissasi? Kaikki lisätiedot merkitsee paljon, kun ei ole järkevää neuvoa muuten.
Mulla menee nykyään kahta eri neuroleptiä, ketiapiinia ja brekspipratsolia. Tämä siksi että maksimiannos pelkkää ketiapiinia ei estänyt enää sairastumista psykoosiin. Ylipainoa on tullut lääkkeitten takia semmoiset 24 kiloa. En ole aina ollut epäsosiaalinen. Joskus lapsena olin ihan normaalin sosiaalinen, kunnes tuli kiusaamista kaveriporukassa ja koulussa. Siitä laukesi sitten sosiaalisten tilanteiden pelko. Psykoosissa ollessa kuvittelin että minulla on maagisia kykyjä joiden takia kaikki mitä teen vaikuttaa jotenkin maailman tapahtumiin. Keräsin kuppiin omia hiuksiani luullen että sillä on joku erityinen merkitys. Kuvittelin paljon kaikkea muutakin, esim luulin että olen demoni ja kaiken pahan alku ja juuri, ynnä muuta ynnä muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla koulutusta jollekin alalle? Jos mietit mikä olisi mielenkiintoista ja mistä tykkäisit, aloittaisin siitä.
Minulla ei ole mitään valmista koulutusta, on vaan kesken jääneitä opintoja kolmesta eri yliopistosta. Olenkin miettinyt että olisi tosi mukavaa saada joku tutkinto tehtyä, mutta en tiedä miten jaksaisin. Vielä olisi mahdollista opiskella yhdessä yliopistossa. Ammattikouluakin olen miettinyt, mutta siellä ei ole oikein mitään mikä kiinnostaisi. Paitsi lähihoitajakoulutus, mutta sinne minua ei varmaan oteta. Joskus olen haaveillut toimittajan hommista.
Siskoni sairastaa skitsofreniaa ja hänelle ne työllistymisyritykset (kuntouttava työtoiminta jne.) ja niihin liittyvä stressi sai aina psykoosin päälle, jonka jälkeen kuukausien sairaalajakso. Nyt hän on eläkkeellä ja voi paremmin, ja jaksaa käydä kerran viikossa ns. töissä (kuntouttava työtoiminta). Välillä jättää sen pois jos voi huonosti, eli hänelle ei se pakko sopinut ollenkaan.
Kuuntele itseäsi, kokeile jos siltä tuntuu, mutta ei väkisin.
Up