Lue keskustelun säännöt.
Kerroin ystävälle, että työkaveri kuoli
02.09.2023 |
Ystäväni ainoa kommentti oli: Aha. Saatteko uuden nopeesti tilalle duuniin?
Kommentit (22)
Just ajattelin kysyä onko kaverisi autisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua ihmisiä, jotka selittävät työasioista ystävilleen. Eikö teillä ole elämässä muuta?
No mitä olisi pitänyt sanoa täysin tuntemattomasta?
Ystävällesi voit sanoa: "Kerroin juuri, että työkaveri kuoli, ja hänen ainoa kommenttinsa oli: 'Aha. Saatteko uuden nopeesti tilalle duuniin?'"
Vierailija kirjoitti:
En tajua ihmisiä, jotka selittävät työasioista ystävilleen. Eikö teillä ole elämässä muuta?
Jumalauta että olette pienisieluisia.Vietämme puolet elämästä työssä eikä siitä saa puhua .Puhunko kodin siivoamisesta ja TV n katsomisesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua ihmisiä, jotka selittävät työasioista ystävilleen. Eikö teillä ole elämässä muuta?
Jumalauta että olette pienisieluisia.Vietämme puolet elämästä työssä eikä siitä saa puhua .Puhunko kodin siivoamisesta ja TV n katsomisesta?
Eli ei näemmä ole muuta.
Surullista- Voimia päiviin. On ikävää menettää kaveri.
Jotku ovat aika kylmiä' :/ puhuvat kun olis kyse roskien viemisestä. Monilla on autismin piirtetä, se on tullut selväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap juttu ei ole edes työasia. Kyllä työkavereihin muodostuu ihmissuhde, vaikka nähtäisiinkin vain töissä. Normaalia ihmistä toi koskettaa ja sen voi jotenkin ilmaista. Autistit on oma lukunsa sitten.
Hänellekö työ on sitten tärkeämpi, että kuolleella ei niin väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut on noin epäempaattisia. Elämän loppuminen on luonnollista, mutta sitä on tapana pahoitella vaikka ei henkilöä tuntisikaan.
Joillakin kestää sisäistää uutinen.
Kun meillä pomon mies kuoli (oli töissä samassa paikassa kuin pomo ja minä) eka ajatukseni oli se että mitähän ne tekee niiden kesämökille. Oltiin juuri vietetty siellä virkistyspäivää. En muista ihmettelinkö tätä ääneen.
En myöskään ymmärtänyt mennä pomon miehen hautajaisiin vaikka moni muu meiltä töistä meni. Näin vielä hautajaisiin matkalla olijat työpaikalla samalla kun itse hoidin siellä jotain viikonloppuhommia.
Olin nuori ja tää oli eka ihminen joka kuoli lähipiiristä, pois lukien joku isovanhempi. En oikein ymmärtänyt miten olisi pitänyt toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että toista ei kiinnosta hänelle tuntemattoman ihmisen kuolema, ei ole autismia.
En minäkään ala voivottelemaan jonkun kuolemaa, läheiset on eri juttu.
Tottakai on oleellista että kuolleen tilalle saadaan pian uusi työntekijä, ei se maailma pysähdy vaikka joku kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin kestää sisäistää uutinen.
Kun meillä pomon mies kuoli (oli töissä samassa paikassa kuin pomo ja minä) eka ajatukseni oli se että mitähän ne tekee niiden kesämökille. Oltiin juuri vietetty siellä virkistyspäivää. En muista ihmettelinkö tätä ääneen.
En myöskään ymmärtänyt mennä pomon miehen hautajaisiin vaikka moni muu meiltä töistä meni. Näin vielä hautajaisiin matkalla olijat työpaikalla samalla kun itse hoidin siellä jotain viikonloppuhommia.
Olin nuori ja tää oli eka ihminen joka kuoli lähipiiristä, pois lukien joku isovanhempi. En oikein ymmärtänyt miten olisi pitänyt toimia.
Miten se miehen kuolema kesämökkiin vaikuttaa, en tajua. Mutta ymmärrän ettei aina tiedä miten reagoida. Enkä menisi kutsumatta hautajaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin kestää sisäistää uutinen.
Kun meillä pomon mies kuoli (oli töissä samassa paikassa kuin pomo ja minä) eka ajatukseni oli se että mitähän ne tekee niiden kesämökille. Oltiin juuri vietetty siellä virkistyspäivää. En muista ihmettelinkö tätä ääneen.
En myöskään ymmärtänyt mennä pomon miehen hautajaisiin vaikka moni muu meiltä töistä meni. Näin vielä hautajaisiin matkalla olijat työpaikalla samalla kun itse hoidin siellä jotain viikonloppuhommia.
Olin nuori ja tää oli eka ihminen joka kuoli lähipiiristä, pois lukien joku isovanhempi. En oikein ymmärtänyt miten olisi pitänyt toimia.
Miten se miehen kuolema kesämökkiin vaikuttaa, en tajua. Mutta ymmärrän ettei aina tiedä miten reagoida. Enkä menisi kutsumatta hautajaisiin.
No se oli tosi iso paikka, jossa pomon mies teki kaikki piha- ja rakennushommat. Kulki jatkuvasti korjaamassa ja puuhaamassa jotain. Se oli sen projekti.
Muistelen että meidät kaikki työntekijät kutsuttiin hautajaisiin. Jotenkin tulkitsin ettei se koske minua kun en ollut kuolleelle läheinen.
Kaverisi on vaan huolissaan että sinun työmääräsi tuplaantuu tuon johdosta
Vierailija kirjoitti:
Se, että toista ei kiinnosta hänelle tuntemattoman ihmisen kuolema, ei ole autismia.
En minäkään ala voivottelemaan jonkun kuolemaa, läheiset on eri juttu.
Tottakai on oleellista että kuolleen tilalle saadaan pian uusi työntekijä, ei se maailma pysähdy vaikka joku kuolee.
Onhan toi kuollut ihminen ollut ap:n työkaveri, joten voisi sitä pahoitella. Voinut olla vuosikymmeniä läheinenkin työkaveri. Pystytkö yhtään ajattelemaan miltä ap:ta voi tuntua? Joku pahoittelut, olitteko läheisiä? ei paljon vaadi.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin kestää sisäistää uutinen.
Kun meillä pomon mies kuoli (oli töissä samassa paikassa kuin pomo ja minä) eka ajatukseni oli se että mitähän ne tekee niiden kesämökille. Oltiin juuri vietetty siellä virkistyspäivää. En muista ihmettelinkö tätä ääneen.
En myöskään ymmärtänyt mennä pomon miehen hautajaisiin vaikka moni muu meiltä töistä meni. Näin vielä hautajaisiin matkalla olijat työpaikalla samalla kun itse hoidin siellä jotain viikonloppuhommia.
Olin nuori ja tää oli eka ihminen joka kuoli lähipiiristä, pois lukien joku isovanhempi. En oikein ymmärtänyt miten olisi pitänyt toimia.
No jaa. Ja sitten myös voi turtua. Kun lähipiiristä on kuolleet jotakuinkin kaikki itseä vanhemmat, niin jotenkin ei löydy enää herkkyyttä ottaa kovin raskaasti tuntemattomia.
Saatoin sanoa vähän pahasti viimeksikin tutun muistisairaan puolison kuollessa, kun ajattelen vain käytännöllisesti ja hänenkin puolestaan, vaikkei mitään enää tajunnutkaan tästä maailmasta, jos nyt on kovin herkkä, vaikka totuus onkin se että se sängyssä kasvina makaaminen tuskin on kenenkään tulevaisuudentoive.
Näitä tunnekylmiä urpoja on maailmassa ihan liikaa.
Nuorempana minulle tärkeä ihminen kuoli, niin silloinen poikaystäväni ihmetteli kuinka voin surra, kun en ollut nähnyt tätä ihmistä viimeisen kahden kuukauden aikana.
Onnea vaan sille, joka meni lisääntymään kyseisen nuijan kanssa.
Mun mies reagoi aika samalla lailla, kun kerroin että ystävän lapsi kuoli. Miehellä on muitakin autismin kirjon piirteitä.