Mihin uskontokuntaan ystäväni on mennyt mukaan? Pystyykö näistä päättelemään?

että mielestäsi uskonto on sellainen aihe, josta ei tarvitse/pysty/saa puhua. Oman käsitykseni mukaan tuollaiset tabuaiheet helposti johtavat syyllisyyteen, epäluuloisuuteen ja salailuun, eivätkä ainakaan edistä mielenterveyttä.



Olen oikein iloinen, että ystäväni on löytänyt uskon - toivon vaan hartaasti, että kyseessä on sellainen lahko, joka ei vahingoita häntä itseään ja ystävyyttämme.



Ap

mutta on niitä muitakin tuommoisia lahkoja

Jehovan todistajilta. Kakkonen ja kolmonen kai pätee aikalailla kaikkiin uskontokuntiin.

He uskovat maan päälle tulevaan paratiisiin, johon uskovat pääsevät ja jossa he ovat " ihmishahmoissaan" . Heillä taivaaseen pääsee vain muistaakseni 33 000 (? vai paljonko se nyt olikaan?) valittua, muut jäävän maanpäälliseen paratiisiin, jossa eläimetkin ovat ja villipedotkaan eivät syö ihmisiä.



Jehovat eivät vietä joulua eivätkä syntymäpäiviä jne.



Kyllä hän kohta kertoo uskostaan ja tuo sinulle vielä aiheeseen liittyvää luettavaakin. Koeta säilyttää ystävyys hermostumatta ja tuomitsematta. Jos hän jää lahkoon, se ei merkitse, ettei hän haluaisi tai voisi olla ystäväsi, vaikket itse samoin uskoisikaan.

vaan " jotain mummoja" . Eikä silloinkaan suostunut kertomaan, kun ihmettelin, että ketä mummoja sun luo on tulossa.



Tuli itsellekin tuosta mieleen jehovan todistajat, mutta tehdäänkö muissakin uskontokunnissa kotikäyntejä? Esim. mormoonit? Tai hellluntailaiset?

http: //www. jttuki. info/

varaudu ap siihen että ystävyytenne on mennyttä.

suhteensa. Helpottavaa, jos hän on siis mennyt mukaan Jehovan todistajiin, eikä hänen tarvi luopua vanhoista ystävistään ja perheestään.



Toinen huoleni on ollut, että mitä jos hän on mukana sellaisessa uskonnossa, jossa hän menettää taloudellisen itsemääräämisoikeutensa, ja joutuu antamaan suuria lahjoituksia seurakunnalle.

Tämä olisi minulle ainakin uutta.

Siellä tuli esiin sama, mitä ystävänikin jutteli, että hänen ei tarvi opiskella tai toteuttaa haaveitaan tässä elämässä, koska paratiisissa ehtii sitten kaiken. Mikä voima voi saada nuoren, aiemmin elämänintoa puhkuneen naisen ajattelemaan noin?!



Suututtaa, oli kyseessä sitten jehovat tai jokin muu uskonto! Tekisi mieli vartioida ystäväni ovella ja estää niitä " mummoja" pääsemästä sisään ja syöttämästä kaikkea pajunköyttä ystävälleni.



Jotenkin on kauhean pahaenteinen olo, ehkä se johtuu siitäkin, että ystäväni salailee tuota asiaa. Kunpa huoleni olisi turhaa!

Mulla on yksi ystävä Jehovan todistaja. Ei mikään hirveän läheinen, mutta olenkin tutustunut häneen vasta aikuisiässä. Jehovan todistajat voivat olla ystäviä muidenkin kanssa, lisäksi voivat ainakin juoda jonkun verran alkoholia (käydä ainakin yhdellä kaljalla). Ja käyttää ehkäisyä.



Taloudellisista sitoutumisista en tiedä mitään, mutta se kiva Jehovissa on, että he kertovat peittelemättä uskostaan ja " kielletyistä ja sallituista" asioista siina sekä niiden perusteista. Jehovilta aletaan jossain vaiheessa vaatia usein paljon aikaa uskon hyväksi, esimerkiksi talosta toiseen kiertämistä uskonnostaan kertoen on tehtävä tietty määrä kuukaudessa, samoin kirjoja ja lehtiä on jaettava ja ainakin johonkin aikaan niistä piti itse maksaa seurakunnalle. Monesti tälläinen työ katsotaan paljon ammatissa toimimista tärkeämmäksi.



Monien tällaisten lahkojen motto voisi olla: " Tule sellaisena kuin olet, kunhan lähdet sellaisena kuin me toivomme" eli alun hyväksyntä muuttuu pikkuhiljaa huomaamattomaksi ohjailuksi. Helluntalaisilla vielä enemmän kuin jehovilla.



Ystävyytesi kyllä voit säilyttää. Katso mitä tulee, mikään ei ole itsestään selvää ja monet lahkot ovat muuttamassa toimintatapojaan.

ehkä kyseessä on Mormonit? kerroppa lisää tästä uskosta.

Ihan varmasti tiedän koska olen itsekin ollut. Tosin vähän ihmettelen tuota salailua. Se ei normaalisti siihen kuulu... Voi olla että jotenkin häpeää vielä sitä, tai pelkää sinun reaktiotasi siihen???

anna hänen tuntea, että hänellä on se.

Toi ensimmäinen juttu on tavallaan oikein ja tavallaan väärin jos on Jehovan todistaja kyseessä. Paratiisi tulee siis maanpäälle joka tapauksessa ja silloin pahat eli ei uskovat hävitetään(Harmagedon). Sitten aletaan herättämään kuolleista ihmisiä jotka olivat uskovia tai eivät saaneet tilaisuutta valita kantaansa. Sitten kun ne ovat vainneet puolensaon paratiisi " valmis" . Siellä ei tapahdu mitään pahaa, ei ole kipua ei itkua. Näin se muistaakseni meni.....

pelkäätkö että menetät hänet? ettei hän lähde enää elään samalaista elämää kuin ennen? eikö ystäväsi onni ole sinulle tärkeintä?

Jos ystävyytenne on perustunut muuhun kuin yhteiseen uskontoon, ei se pääty tähän! Älä kerää itsellesi ennakkoluuloja, vaan muista, että ystäväsi ratkaisee itse oman kantansa. Jehovan Todistajiin kuuluminen tuo monelle ihmiselle turvaa, lohtua ja mielekkyyttä elämään.



Jos et itse heidän oppejaan hyväksy, hyväksy silti ystäväsi. Ja muista, että uskoontulo voi olla alussa niin voimakasta, että ihminen voi tuntua muuttuvan kovasti, mutta muutos tasaantuu aikanaan.

Koskaan en ole kuullut yhtään uskontojuttua ystäväni puolelta mikäli en ole itse juttua aloittanut.

alussa tulee yleensä ' kuherruskuukausi' , jolloin asiat näyttävät hänestä tosi mustavalkoisilta. kannattaa vain hengittää syvään ja ajatella että tämä nyt on vaan vaihe muiden joukossa..



t. joku jonka äiti on vaihtanut n. 4 kertaa uskontoaan