Seurassa ei pää kestä, mutta ilmankaan ei voi elää?
Tunnistatteko tällaista jossain ihmissuhteessanne? Itselläni on vähän sen tyylinen juttu ja on melkoisen häkellyttävää. Laittaa miettimään, että mikä päässäni on vialla kun selkeästi tuskaa tekee jonkun ihmisen kanssa olo, mutta erossakin tulee sitten jotkut ihmeelliset vieroitusoireet. Olisiko kyse jostain sellaisesta trauma-bondaamisesta.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mieheltä tapailin. Aina halusi nähdä, mutta asetti ihan selvästi usein rajat minkä aikaa voidaan nähdä. Esim. pitää vielä ehtiä sen jälkeen ostamaan joku juttu (joka ei ollut tarpeellinen juuri sillä hetkellä) tai kesken tapaamisen olikin kiire kauppaan. Ihan selkeästi jotenkin hänelle oli liikaa jos oltiin hänen mielestä liian kauan yhdessä.
Jos olin yötä niin jo etukäteen teki vähän kauttarantain selväksi, että aamulla on joku meno (ei oikeasti aikakriittinen) tai sitten aamupalan jälkeen alkoi elekieli olla sellaista että nyt voisit jo lähteä kotiin. Ei ilkeästi, mutta niin että itselle tuli vähän vaivautunut olo. Ei kuitenkaan ollut pelkästä seksisuhteesta kyse, siksi päädyinkin olemaan aina tosi hämilläni hänen kanssaan. Varsinkin silloin kun kaikki tähtimerkit oli hänellä kohdillaan jaksoi pidempään seuraani ihan oma-alotteisesti. Koskaan ei oikein tiennyt
että nähdäänkö tunti vai puolipäivää. Myös läheisyyden kanssa oli hänellä aika suuria vaikeuksia.
Muuten oikein ihana tyyppi, mutta en ihmettele jos ikisinkuksi jää tuon takia. Vähän ihmettelen miksi edes hakee pitempi aikaista seuraa, kun ei siihen ole kykenevä.
Autisti, mutta kilttiä että annoit pesää. Edes säälistä joskus pitääkin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mieheltä tapailin. Aina halusi nähdä, mutta asetti ihan selvästi usein rajat minkä aikaa voidaan nähdä. Esim. pitää vielä ehtiä sen jälkeen ostamaan joku juttu (joka ei ollut tarpeellinen juuri sillä hetkellä) tai kesken tapaamisen olikin kiire kauppaan. Ihan selkeästi jotenkin hänelle oli liikaa jos oltiin hänen mielestä liian kauan yhdessä.
Jos olin yötä niin jo etukäteen teki vähän kauttarantain selväksi, että aamulla on joku meno (ei oikeasti aikakriittinen) tai sitten aamupalan jälkeen alkoi elekieli olla sellaista että nyt voisit jo lähteä kotiin. Ei ilkeästi, mutta niin että itselle tuli vähän vaivautunut olo. Ei kuitenkaan ollut pelkästä seksisuhteesta kyse, siksi päädyinkin olemaan aina tosi hämilläni hänen kanssaan. Varsinkin silloin kun kaikki tähtimerkit oli hänellä kohdillaan jaksoi pidempään seuraani ihan oma-alotteisesti. Koskaan ei oikein tiennyt
että nähdäänkö tunti vai puolipäivää. Myös läheisyyden kanssa oli hänellä aika suuria vaikeuksia.
Muuten oikein ihana tyyppi, mutta en ihmettele jos ikisinkuksi jää tuon takia. Vähän ihmettelen miksi edes hakee pitempi aikaista seuraa, kun ei siihen ole kykenevä.
Saattoi olla pelimies ja jotain muita rautoja tulessa, ellei peräti ukkomies.....
Ei varmasti ollut ukkomies. Ja vaikka olisi ollut monta rautaa tulessa niin kyllä hän heitä olisi ehtinyt ihan hyvin tavata muutenkin. Itse kuitenkin usein ehdotti tapaamisajat. Ei kyllä ole yhtään sen oloinen, että tapailisi montaa yhtaikaa.
Autismista en tiedä, mutta jotain ongelmaa ihan selkeästi. Joku emotionaalinen estyneisyys ainankin.
Kuulostaa ihan mieheltä tapailin. Aina halusi nähdä, mutta asetti ihan selvästi usein rajat minkä aikaa voidaan nähdä. Esim. pitää vielä ehtiä sen jälkeen ostamaan joku juttu (joka ei ollut tarpeellinen juuri sillä hetkellä) tai kesken tapaamisen olikin kiire kauppaan. Ihan selkeästi jotenkin hänelle oli liikaa jos oltiin hänen mielestä liian kauan yhdessä.
Jos olin yötä niin jo etukäteen teki vähän kauttarantain selväksi, että aamulla on joku meno (ei oikeasti aikakriittinen) tai sitten aamupalan jälkeen alkoi elekieli olla sellaista että nyt voisit jo lähteä kotiin. Ei ilkeästi, mutta niin että itselle tuli vähän vaivautunut olo. Ei kuitenkaan ollut pelkästä seksisuhteesta kyse, siksi päädyinkin olemaan aina tosi hämilläni hänen kanssaan. Varsinkin silloin kun kaikki tähtimerkit oli hänellä kohdillaan jaksoi pidempään seuraani ihan oma-alotteisesti. Koskaan ei oikein tiennyt
että nähdäänkö tunti vai puolipäivää. Myös läheisyyden kanssa oli hänellä aika suuria vaikeuksia.
Muuten oikein ihana tyyppi, mutta en ihmettele jos ikisinkuksi jää tuon takia. Vähän ihmettelen miksi edes hakee pitempi aikaista seuraa, kun ei siihen ole kykenevä.