Onko teillä tai lapsillasi ollut haittaa siitä että sukunimi on aakkosten loppupäässä?
Meillä lapsi jäi keväällä ilman terveystarkastusta, kun mentiin aakkosjärjestyksessä. Kaksi viimeistä ei ehtinyt. Nyt syyslukukaudella terveydenhoitajaa ei ole koko koulussa.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Sukunimeni on Öylätti ja olen aina ollut se pahnanpohjimmainen...
Mun sukunimipä on Öölanti.
Meillä jäi liki koko lapsen luokka keväällä ilman tarkastusta, kun ei ollut lääkäriä. Meille tuli kuitenkin ohjeet varata tarkastusaika terveyskeskukseen ja näin teimme, saimme ajan kesäkuun loppuun, kun toukokuussa varasimme. Ehkä teillekin on tullut Wilmaan asiasta jokin ohje ja ilmoitus?
Meillä melkein sama kuin AP:lla, mutta kuitenkin kaikki oppilaat ehtivät terveystarkastukseen. Oman lapseni yläkoulussa mentiin luokittain aakkosjärjestyksessä (ensin a-luokan oppilaat aakkosjärjestyksessä, sitten b-luokka jne. ja omani oli "viimeisellä" luokalla). Mutta tämä on ehkäpä se ainoa, lapsi on nyt jo täysi-ikäinen.
Minua taas ärsytti kun oli aakkosissa tokana. Aina joutui jokapaikkaan heti ilman varoitusta. Ei kerennyt pakenemaan paikalta.
Loppupään oppilaat olivat ainakin omassa nuoruudessani tyytyväisiä siihen, etteivät joutuneet ensimmäisenä terveydenhoitajan "käsittelyyn"
Itse olen ihan alkupäässä, aina ollut tokana tai kolmantena luokan aakkosjärjestyksessä ja olihan se "kivaa" aina joutua jokapaikkaan ensimmäisten joukossa. Lisäksi olin aina lyhyin tai toiseksi lyhyin, joten olin luokkakuvissa aina eturivissä, vanhojen tansseissa toisena esittäytymässä jne.. ujolle ihmiselle painajainen.
Minun ja lasten sukunimi on tismalleen keskivaiheilla. Luulen kyllä, että siitä on ollut paljonkin hyötyä tässä vuosien saatossa.
Sukunimi on sitten taas kyllä vaikea, joten siitä on monenmoisia versioitakin ollut kyllä, onpa se alkukirjain P muuttunut B:ksikin.
Loppupäässä on ihan kiva olla. Ei ole ollut mitään haittaa missään vaiheessa.
Ala- ja yläasteella en ehtinyt lähes milloinkaan käyttää puu- ja metallityöstökoneita kässässä. Vuoro koneen käyttämiselle oli varattu aakkosjärjestyksen mukaan. Kun oli iso luokka, niin 1-2 viimeistä jäi aina ilman. Itse olin sukunimissä viimeinen, joten minulta jäi monet kässän työt puolitiehen. Koulutodistuksieni huonoimmat arvosanat olivatkin kässästä, vaikken ollut muutoinhuono siinä. Valitettavasti kässän opettaja arvosteli työt valmiusasteen mukaan, eikä antanut armoa vaikkei minulle riittänyt konevuoroa jolla työn olisi saanut valmiiksi. Näin keski-ikäisenä en ole enää katkera, mutta ihmettelen edelleen käytäntöä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä jäi liki koko lapsen luokka keväällä ilman tarkastusta, kun ei ollut lääkäriä. Meille tuli kuitenkin ohjeet varata tarkastusaika terveyskeskukseen ja näin teimme, saimme ajan kesäkuun loppuun, kun toukokuussa varasimme. Ehkä teillekin on tullut Wilmaan asiasta jokin ohje ja ilmoitus?
Joo. Ens keväänä ehkä pääsee 😏
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ihan alkupäässä, aina ollut tokana tai kolmantena luokan aakkosjärjestyksessä ja olihan se "kivaa" aina joutua jokapaikkaan ensimmäisten joukossa. Lisäksi olin aina lyhyin tai toiseksi lyhyin, joten olin luokkakuvissa aina eturivissä, vanhojen tansseissa toisena esittäytymässä jne.. ujolle ihmiselle painajainen.
Ai. Mulle taas ujona oli kamalaa se kun piti odottaa omaa vuoroaan toiseksi viimeiseksi 😀 Olisin halunnut että piina on nopeasti ohi.
Todistuksen yms. sai aina viimeisenä. Tylsää...
Ei, enemmän aikuisena on ollut hankaluutta ääkkösistä.
Itse olen aina ollut ensimmäisten joukossa. Veljeni sukunimi alkaa V:llä, eikä siitä kai ole mitään haittaa ollut.
Hirveän harva asia menee nykyään aakkosjärjestyksessä. Voisi tietenkin soveltaa ehkä enemmänkin. Miten olisi esim. asuntojen jako aakkosjärjestyksessä?
Muistan kyllä kun äitini kertoi olleensa aina viimeinen koulun terveystarkastuksessa (sukunimi alkoi ö:llä) ja hirveän kiire pukeutua, ennen kun pojat tulee. Tuolloin ei varmaan ajateltu pätkääkään, mikä mahdollisesti olisi epämukaa oppilaan kannalta ja mikä ei.
Pue jos ehdit kirjoitti:
Hirveän harva asia menee nykyään aakkosjärjestyksessä. Voisi tietenkin soveltaa ehkä enemmänkin. Miten olisi esim. asuntojen jako aakkosjärjestyksessä?
Muistan kyllä kun äitini kertoi olleensa aina viimeinen koulun terveystarkastuksessa (sukunimi alkoi ö:llä) ja hirveän kiire pukeutua, ennen kun pojat tulee. Tuolloin ei varmaan ajateltu pätkääkään, mikä mahdollisesti olisi epämukaa oppilaan kannalta ja mikä ei.
Mulla suht samanlainen kokemus. Terveystarkastusta odoteltiin pelkissä pikkuhousuissa ja tyttöjen jälkeen tuli pojat. Minä ja eräs Vuorinen oltiin viimeiset tytöt ja pojat ehti nähdä meidät puolipukeissa. Oltiin kuitenkin jo vitosella.
Oi sitä jännitystä kun sukunimillä mentiin aakkosjärjestyksessä. Pieni lisätwisti aina, jos uusi joukko ja ei tiennyt etukäteen, monta on samalla kirjaimella alkavaa. Ja jännitys tiivistyy, kun tullaan oman kirjaimen kohdalle. Itselläni niin, että ei kyllä samaa sukunimeä muilla ikinä ollut. Tai erittäin pieni mahdollisuus, että olisi ollut joukossa samaa sukunimeä
Kyllä useinkin, mutta olen vastaavasti nauttinut valkoisen miehen etuoikeuksista.
Tasan menee pitkässä juoksussa.
Vierailija kirjoitti:
Oi sitä jännitystä kun sukunimillä mentiin aakkosjärjestyksessä. Pieni lisätwisti aina, jos uusi joukko ja ei tiennyt etukäteen, monta on samalla kirjaimella alkavaa. Ja jännitys tiivistyy, kun tullaan oman kirjaimen kohdalle. Itselläni niin, että ei kyllä samaa sukunimeä muilla ikinä ollut. Tai erittäin pieni mahdollisuus, että olisi ollut joukossa samaa sukunimeä
Luokassa vastaaminen toinen, ja olin sitten hyvä oppilas enkä ujo, mutta kyllä tuli laskettua monesti etukäteen, että mikä rivi osuu kohdalle, kun istumajärjestyksessä piti vastata.
Sukunimeni on Öylätti ja olen aina ollut se pahnanpohjimmainen...