"Lapset vanhuuden varalle"
Eipä noista kyllä ole mitään apua. Viisi lasta tehty ja jokainen liihottaa kuka missäkin. Yksin joutuu vaivojen kanssa isoa taloa hoitamaan ja lämmittämään. Ei jouda kukaan auttamaan ja hyvä jos jouluna kylään ehtivät ruokaa vaatimaan. Miten näistä nykyisistä työikäisistä tuli noin itsekeskeisiä?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
On ikiaikainen totuus, että vanhemmat on lapsia varten lasten ollessa pieniä. Vanhempien vanhetessa taas lapset ovat vanhempiaan varten, mutta tämä tuppaa nykyään monilta unohtumaan. Että ihmisen pitäisi vanhetessaan vain jättää kaikki ja muuttaa johonkin ankeaan betonikuutioon odottamaan kuolemaa. Mitään apua ei saisi pyytää eikä omaa tahtoa olla... Mutta perintöä pitäisi kyllä jättää!
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta kerrostaloon.
Mulla on oikeus asua missä haluan. Haluan omaa rauhaa ja oman pihan.
Sitten on turha valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ikiaikainen totuus, että vanhemmat on lapsia varten lasten ollessa pieniä. Vanhempien vanhetessa taas lapset ovat vanhempiaan varten, mutta tämä tuppaa nykyään monilta unohtumaan. Että ihmisen pitäisi vanhetessaan vain jättää kaikki ja muuttaa johonkin ankeaan betonikuutioon odottamaan kuolemaa. Mitään apua ei saisi pyytää eikä omaa tahtoa olla... Mutta perintöä pitäisi kyllä jättää!
Niillä lapsilla on omat työt, omat lapset, oma koti, oma piha hoidettavinaan. Välillä olisi kiva nukkuakin, eikä olla 24/7 hälytysvalmiudessa.
Näiden vanhusten mielestä muiden pitäisi jättää kaikki ja olla koko ajan täyttämässä työlistan mukaisia vaatimuksia.
Täällä olisi tilaa muillekin asua. Vanhin tytär voisi perheineen muuttaa vaikka yläkertaan ja autella askareissa niin olisi kaikilla mukavampaa. Minä taas voisin katsoa lapsia, niin ei tarvitsisi laittaa heitä päiväkotiin. Täysin järjetöntä, että jokainen lapsista pistää oman talon pystyyn kauas muista perheenjäsenistä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajana näen paljon yksinäisiä vanhuksia. Useimmilla on lapsia, mutta ei he käy tai edes soita. Joskus olen päivystyksestä aikuiselle lapselle soittanut, niin vastaukset on vain vihaista huutoa, ei kiinnosta oman isän /äidin tilanne. Ei sitä tietenkään voi velvoittaakaan ja mistä minä tiedän millainen vanhempi joku on ollut.
Soitat suoraan jonkun töihin satojen kilometrien päähän. Sanot puhuvasi vain hetken ja joudun keskeyttämään tunnin päästä, kun palaveri alkaa. Myöhemmin äiti purkaa kaikki sovitut hoitajakäynnit. Et ole ensimmäinen, joka soittaa. Äidilläni on diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö, välillä hän on osastohoidossa. Soittaa lähes päivittäin erittäin raskaita tunnin puheluita. Lopulta menee omakin terveys. Minulla on työ lapset ja oma koti hoidettavana.
-ohis
Niinpä. Minun äitini on ihan yksin vanhana. Mitä oli väkivaltainen juoppo. Lapsista on iloa vain, jos vanhempi on ollut hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ikiaikainen totuus, että vanhemmat on lapsia varten lasten ollessa pieniä. Vanhempien vanhetessa taas lapset ovat vanhempiaan varten, mutta tämä tuppaa nykyään monilta unohtumaan. Että ihmisen pitäisi vanhetessaan vain jättää kaikki ja muuttaa johonkin ankeaan betonikuutioon odottamaan kuolemaa. Mitään apua ei saisi pyytää eikä omaa tahtoa olla... Mutta perintöä pitäisi kyllä jättää!
Niillä lapsilla on omat työt, omat lapset, oma koti, oma piha hoidettavinaan. Välillä olisi kiva nukkuakin, eikä olla 24/7 hälytysvalmiudessa.
Näiden vanhusten mielestä muiden pitäisi jättää kaikki ja olla koko ajan täyttämässä työlistan mukaisia vaatimuksia.Täällä olisi tilaa muillekin asua. Vanhin tytär voisi perheineen muuttaa vaikka yläkertaan ja autella askareissa niin olisi kaikilla mukavampaa. Minä taas voisin katsoa lapsia, niin ei tarvitsisi laittaa heitä päiväkotiin. Täysin järjetöntä, että jokainen lapsista pistää oman talon pystyyn kauas muista perheenjäsenistä.
Luultavasti sun tytär ei halua asua kanssasi. Lapsillasi on oma elämä eivätkä he ole velvollisia huolehtimaan sinusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ikiaikainen totuus, että vanhemmat on lapsia varten lasten ollessa pieniä. Vanhempien vanhetessa taas lapset ovat vanhempiaan varten, mutta tämä tuppaa nykyään monilta unohtumaan. Että ihmisen pitäisi vanhetessaan vain jättää kaikki ja muuttaa johonkin ankeaan betonikuutioon odottamaan kuolemaa. Mitään apua ei saisi pyytää eikä omaa tahtoa olla... Mutta perintöä pitäisi kyllä jättää!
Niillä lapsilla on omat työt, omat lapset, oma koti, oma piha hoidettavinaan. Välillä olisi kiva nukkuakin, eikä olla 24/7 hälytysvalmiudessa.
Näiden vanhusten mielestä muiden pitäisi jättää kaikki ja olla koko ajan täyttämässä työlistan mukaisia vaatimuksia.Täällä olisi tilaa muillekin asua. Vanhin tytär voisi perheineen muuttaa vaikka yläkertaan ja autella askareissa niin olisi kaikilla mukavampaa. Minä taas voisin katsoa lapsia, niin ei tarvitsisi laittaa heitä päiväkotiin. Täysin järjetöntä, että jokainen lapsista pistää oman talon pystyyn kauas muista perheenjäsenistä.
Appiukkon vaimo ehdotteli toistyvasti vastaavaa diiliä meille. Ääneen ei sanottu sitä, että nuoremmalle sukupolvelle jäisi hoidettavaksi vanhan omakotalon krempat, pihatyöt ja alkoholisoituneen muistisairaan vahtiminen sillä välin kun vaimo on töissä.
Olisi kannattanut olla parempi vanhempi niin lapset vierailisivat innokkaammin
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut olla parempi vanhempi niin lapset vierailisivat innokkaammin
Parempi vanhempi... Pah! Lapsilla on aina ollut kaikkea, uusia leluja, puhtaat vaatteet ja hyvää ruokaa niin paljon kuin jaksaa syödä. Ihan älytöntä tämä nykyaika, että jos joka lapsi ei saanut jotain prinsessakohtelua joka ikinen päivä niin lapsuus on pilalla ja se kostetaan aikuisena. Missä kiitollisuus ja nöyryys?
Mä olin kyllä jo lapsena työvoimaa vanhemmilleni ja likasanko johon kaataa ikävät tunteet ja ajatukset.
Olin myös nyrkkeilysäkki ja hyväksikäytön kohde.
Vanhuutensa saavat hoidella ihan itse, minun osuus heidän hoitamisestaan on jo tehty. Kalliilla hinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut olla parempi vanhempi niin lapset vierailisivat innokkaammin
Parempi vanhempi... Pah! Lapsilla on aina ollut kaikkea, uusia leluja, puhtaat vaatteet ja hyvää ruokaa niin paljon kuin jaksaa syödä. Ihan älytöntä tämä nykyaika, että jos joka lapsi ei saanut jotain prinsessakohtelua joka ikinen päivä niin lapsuus on pilalla ja se kostetaan aikuisena. Missä kiitollisuus ja nöyryys?
Materia ei korvaa läsnäoloa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuta kerrostaloon.
Mulla on oikeus asua missä haluan. Haluan omaa rauhaa ja oman pihan.
Niin onkin. Mutta ei ole oikeutta vaatia lapsiltasi yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut olla parempi vanhempi niin lapset vierailisivat innokkaammin
Parempi vanhempi... Pah! Lapsilla on aina ollut kaikkea, uusia leluja, puhtaat vaatteet ja hyvää ruokaa niin paljon kuin jaksaa syödä. Ihan älytöntä tämä nykyaika, että jos joka lapsi ei saanut jotain prinsessakohtelua joka ikinen päivä niin lapsuus on pilalla ja se kostetaan aikuisena. Missä kiitollisuus ja nöyryys?
Miten sinä hoidit omia vanhempiasi? Muutitko perheinesi heidän talon yläkertaan asumaan?
Vierailija kirjoitti:
On ikiaikainen totuus, että vanhemmat on lapsia varten lasten ollessa pieniä. Vanhempien vanhetessa taas lapset ovat vanhempiaan varten, mutta tämä tuppaa nykyään monilta unohtumaan. Että ihmisen pitäisi vanhetessaan vain jättää kaikki ja muuttaa johonkin ankeaan betonikuutioon odottamaan kuolemaa. Mitään apua ei saisi pyytää eikä omaa tahtoa olla... Mutta perintöä pitäisi kyllä jättää!
Kyllä, tuppaa unohtumaan siksi, että nyt on toinen maailma ja toinen aika kuin vielä lapsuudessasi pula-aikana. Silloin ei ollut yhteiskunnan koneistoa, silloin lapset jäivät kotitilaa jatkamaan. Mumma saattoi koputtaa kävelykepillä kammarin lattiaan, kun halusi, että miniä alakerrasta rientää vaihtamaan alusastian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kannattanut olla parempi vanhempi niin lapset vierailisivat innokkaammin
Parempi vanhempi... Pah! Lapsilla on aina ollut kaikkea, uusia leluja, puhtaat vaatteet ja hyvää ruokaa niin paljon kuin jaksaa syödä. Ihan älytöntä tämä nykyaika, että jos joka lapsi ei saanut jotain prinsessakohtelua joka ikinen päivä niin lapsuus on pilalla ja se kostetaan aikuisena. Missä kiitollisuus ja nöyryys?
Miten osoitat itse kiitollisuutta ja nöyryyttä läheisillesi?
Jaahas, tämä taitaakin olla taas tämä sama toimeentulotuki- ja lääkelaskuhullu.
Vain odottaa, että ihmiset menevät mukaan taitavasti kirjoitettuun provoiluun.
Nimittäin eihän kukaan oikeasti voi olla niin pöljä kuin aloittaja.
Meillä teetettiin lapsena niin paljon töitä kotona. Sitten hoidin vanhempia kun sairastuivat, onneksi välimatkaa oli vain 60 km. Menihän sekin aika jotenkin., mutta kyllä oli raskasta välillä kun kävin kolmivuoro töissä.
Lapset vanhuuden varalle on länsimaissa viime vuosisadan juttu. Kehitysmaissa tuota harjoitetaan vieläkin.