Yleisurheilu MM-kisat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää jo valmiiksi kun tietää että kymppiottelua ei näytetä kun samaan aikaan keihään karsinta. Ja naisten korkeuden. Kun niissä on niitä suomalaisia.

Sen nyt tietää, kuinka naisten korkeudessa käy suomalaisille😂

Pikku biksuista vilahtelee, eipä siitä muuta odotetakaan. Kuvaajat tietävät mitä kuvata ja hidastukset päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai jessus tuo pronssia moukaroinut DeAnna Price on raskaan oloinen persoona. Sellainen tilaavievä joka vie muiden hapen.

Tarkkanäköinen analyysi. Ihan tollee telkkarista kisaa katsomalla.

Joo, ei ehkä kannattaisi tehdä tuntemattomista ihmisistä kovin pitkälle vieviä analyysejä.

Kommentoijista teet kuitenkin kovin pitkälle vieviä analyysejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää jo valmiiksi kun tietää että kymppiottelua ei näytetä kun samaan aikaan keihään karsinta. Ja naisten korkeuden. Kun niissä on niitä suomalaisia.

Sen nyt tietää, kuinka naisten korkeudessa käy suomalaisille😂

Pikku biksuista vilahtelee, eipä siitä muuta odotetakaan. Kuvaajat tietävät mitä kuvata ja hidastukset päälle.

Junnila on mestari selittämään.

Nyt sponsorit herätyyyyys!!!!! Tukemaan nuorta ja huippulahjakasta Silja Kososta!

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset naiset näyttävät ylipitkiltä kömpelöiltä löntystelijöiltä monessakin lajissa. Pituudelle ei mitään voi, mutta ruokavaliolle kyllä.

Missä lajissa esimerkiksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kassanavoid, siinä vasta comanche-amatsoni.

Just katsoin häntä että av-mammahan se siinä.

Todella kaunis ja näyttävä nainen. Veikkaan, että harva av-mamma näyttää häneltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi niitä aikoja, kun Suomi-neito nousi pikajuoksuissa pallille arvokisoissa.

MIlloinkas sellaista on tapahtunut? Ei muistu itselle mieleen. Toki muisti ei ulotu kovin pitkälle menneisyyteen näin alle 30v iässä.

Riitta Salin, Mona-Lisa Pursiainen nyt ainakin.

Juu EM kisoissa sen yhden ainoan kerran kultaisella doping-luvulla. Olihan se Riitta Salinin ennätysparannus muutamassa kuukaudessa 54 sekunnin juoksijasta 50 sekunnin juoksijaksi ja uudeksi maailmanennätysnaiseksi karmeeta katsottavaa. Salin dominoi kisaa aivan täysin ja hopealle jäänyt DDR:n juoksija jäi yli puolisekuntia, joka on 400 metrillä valtavan paljon ja siis huom DDR:n juoksija. No niihin kisoihin se Suomen röyhiminen päättyikin, kun KOK kielsi anabolisten steroidien käytön samaisena vuonna 1974.

Ensi vuonnahan noista kisoista tulee kuluneeksi 50 vuotta ja Suomen joukkue palaa "rikospaikalle", kun EM kisat pidetään 50 vuoden tauon jälkeen "jälleen" Roomassa.

Tuolloin 1974 siis Suomi kahmi niistä kisoista peräti 10 mitalia joista neljä kultaisia ja Suomi oli mitalitilastossa viidentenä, edellä ainoastaan Neuvostoliitto, DDR, Puola ja Iso-Britannia.

Tuon saavutuksen "karmeutta" lisää vielä se, että Eurooppa oli silloin aivan eri tasolla yleisurheilussa kuin nykyään, kun mukan oli vielä mahtimaat Neuvostoliitto ja DDR.

Globaalilla tasolla Suomi ei ole koskaan saavuttanut naisissa millään juoksumatkalla ainuttakaan mitalia arvokisoissa, ei sen kummemmin pikamatkoilla kuin kestävyysjuoksussakaan. Kaikkein lähimmäksi on päässyt Pirjo Häggman 1976 Montrealissa, jolloin hän oli neljäs 400 metrillä, häviten pronssin vain yhdellä sadasosalla.

Meinaatko, että suomalaiset oli puhtaita vuoden 1975 jälkeen?🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Sanoinko jossain kohtaa niin? En tietenkään meinaa, tapahtuihan käryjä heti vuonna 1977, kun Seppo Hovinen, Asko Pesonen ja Markku Tuokko kärysivät Eurooppa-cupissa ja Vartti Mainion kärynhän muistaa kaikki. Vartti Mainion käryyn kyllä sitten päättyikin suomalaisen kestävyysjuoksun saaga.

Ennen vuotta 1975 kaikki oli vain villiä ja vapaata ja Suomi dopingin kärkimaita. Sen jälkeen käytöstä tuli paljon kontrolloidumpaa ja tuollaiset Salinin hirmuiset tasoloikatkaan ei enää olleet mahdollisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi niitä aikoja, kun Suomi-neito nousi pikajuoksuissa pallille arvokisoissa.

MIlloinkas sellaista on tapahtunut? Ei muistu itselle mieleen. Toki muisti ei ulotu kovin pitkälle menneisyyteen näin alle 30v iässä.

Riitta Salin, Mona-Lisa Pursiainen nyt ainakin.

Juu EM kisoissa sen yhden ainoan kerran kultaisella doping-luvulla. Olihan se Riitta Salinin ennätysparannus muutamassa kuukaudessa 54 sekunnin juoksijasta 50 sekunnin juoksijaksi ja uudeksi maailmanennätysnaiseksi karmeeta katsottavaa. Salin dominoi kisaa aivan täysin ja hopealle jäänyt DDR:n juoksija jäi yli puolisekuntia, joka on 400 metrillä valtavan paljon ja siis huom DDR:n juoksija. No niihin kisoihin se Suomen röyhiminen päättyikin, kun KOK kielsi anabolisten steroidien käytön samaisena vuonna 1974.

Ensi vuonnahan noista kisoista tulee kuluneeksi 50 vuotta ja Suomen joukkue palaa "rikospaikalle", kun EM kisat pidetään 50 vuoden tauon jälkeen "jälleen" Roomassa.

Tuolloin 1974 siis Suomi kahmi niistä kisoista peräti 10 mitalia joista neljä kultaisia ja Suomi oli mitalitilastossa viidentenä, edellä ainoastaan Neuvostoliitto, DDR, Puola ja Iso-Britannia.

Tuon saavutuksen "karmeutta" lisää vielä se, että Eurooppa oli silloin aivan eri tasolla yleisurheilussa kuin nykyään, kun mukan oli vielä mahtimaat Neuvostoliitto ja DDR.

Globaalilla tasolla Suomi ei ole koskaan saavuttanut naisissa millään juoksumatkalla ainuttakaan mitalia arvokisoissa, ei sen kummemmin pikamatkoilla kuin kestävyysjuoksussakaan. Kaikkein lähimmäksi on päässyt Pirjo Häggman 1976 Montrealissa, jolloin hän oli neljäs 400 metrillä, häviten pronssin vain yhdellä sadasosalla.

Meinaatko, että suomalaiset oli puhtaita vuoden 1975 jälkeen?🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Sanoinko jossain kohtaa niin? En tietenkään meinaa, tapahtuihan käryjä heti vuonna 1977, kun Seppo Hovinen, Asko Pesonen ja Markku Tuokko kärysivät Eurooppa-cupissa ja Vartti Mainion kärynhän muistaa kaikki. Vartti Mainion käryyn kyllä sitten päättyikin suomalaisen kestävyysjuoksun saaga.

Ennen vuotta 1975 kaikki oli vain villiä ja vapaata ja Suomi dopingin kärkimaita. Sen jälkeen käytöstä tuli paljon kontrolloidumpaa ja tuollaiset Salinin hirmuiset tasoloikatkaan ei enää olleet mahdollisia.

Kuka uskoo puhtaisiin suomalaisiin urheilijoihin? Se, ettei ole kärynnyt? Kuka esim.oli se naisjuoksija, joka kusi housuunsa odotellessaan testiin menoa? 1980-luvulla? Viimeisimmistä suomalaisen kärystä vain kolme vuotta.

Suomessa ei kummempia yleisurheilu käryjä ole ollut vuosikymmeniin. Ja se näkyy huonona tulostasona. Monissa maissa käryjä on vuosittain ja käyttö yleistä. Osa selviää ja voittaa kisoja.

Wikin lista viime vuosien käryistä on synkkää luettavaa tiettyjen maiden kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei kummempia yleisurheilu käryjä ole ollut vuosikymmeniin. Ja se näkyy huonona tulostasona. Monissa maissa käryjä on vuosittain ja käyttö yleistä. Osa selviää ja voittaa kisoja.

Wikin lista viime vuosien käryistä on synkkää luettavaa tiettyjen maiden kohdalla.

Ville Vakkuri, Ville Tiisanoja...onhan noita muitakin, Harala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi niitä aikoja, kun Suomi-neito nousi pikajuoksuissa pallille arvokisoissa.

MIlloinkas sellaista on tapahtunut? Ei muistu itselle mieleen. Toki muisti ei ulotu kovin pitkälle menneisyyteen näin alle 30v iässä.

Riitta Salin, Mona-Lisa Pursiainen nyt ainakin.

Juu EM kisoissa sen yhden ainoan kerran kultaisella doping-luvulla. Olihan se Riitta Salinin ennätysparannus muutamassa kuukaudessa 54 sekunnin juoksijasta 50 sekunnin juoksijaksi ja uudeksi maailmanennätysnaiseksi karmeeta katsottavaa. Salin dominoi kisaa aivan täysin ja hopealle jäänyt DDR:n juoksija jäi yli puolisekuntia, joka on 400 metrillä valtavan paljon ja siis huom DDR:n juoksija. No niihin kisoihin se Suomen röyhiminen päättyikin, kun KOK kielsi anabolisten steroidien käytön samaisena vuonna 1974.

Ensi vuonnahan noista kisoista tulee kuluneeksi 50 vuotta ja Suomen joukkue palaa "rikospaikalle", kun EM kisat pidetään 50 vuoden tauon jälkeen "jälleen" Roomassa.

Tuolloin 1974 siis Suomi kahmi niistä kisoista peräti 10 mitalia joista neljä kultaisia ja Suomi oli mitalitilastossa viidentenä, edellä ainoastaan Neuvostoliitto, DDR, Puola ja Iso-Britannia.

Tuon saavutuksen "karmeutta" lisää vielä se, että Eurooppa oli silloin aivan eri tasolla yleisurheilussa kuin nykyään, kun mukan oli vielä mahtimaat Neuvostoliitto ja DDR.

Globaalilla tasolla Suomi ei ole koskaan saavuttanut naisissa millään juoksumatkalla ainuttakaan mitalia arvokisoissa, ei sen kummemmin pikamatkoilla kuin kestävyysjuoksussakaan. Kaikkein lähimmäksi on päässyt Pirjo Häggman 1976 Montrealissa, jolloin hän oli neljäs 400 metrillä, häviten pronssin vain yhdellä sadasosalla.

Meinaatko, että suomalaiset oli puhtaita vuoden 1975 jälkeen?🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

Sanoinko jossain kohtaa niin? En tietenkään meinaa, tapahtuihan käryjä heti vuonna 1977, kun Seppo Hovinen, Asko Pesonen ja Markku Tuokko kärysivät Eurooppa-cupissa ja Vartti Mainion kärynhän muistaa kaikki. Vartti Mainion käryyn kyllä sitten päättyikin suomalaisen kestävyysjuoksun saaga.

Ennen vuotta 1975 kaikki oli vain villiä ja vapaata ja Suomi dopingin kärkimaita. Sen jälkeen käytöstä tuli paljon kontrolloidumpaa ja tuollaiset Salinin hirmuiset tasoloikatkaan ei enää olleet mahdollisia.

Kuka uskoo puhtaisiin suomalaisiin urheilijoihin? Se, ettei ole kärynnyt? Kuka esim.oli se naisjuoksija, joka kusi housuunsa odotellessaan testiin menoa? 1980-luvulla? Viimeisimmistä suomalaisen kärystä vain kolme vuotta.

Et ilmeisesti edelleenkään ymmärtänyt viestini sisältöä. Suomessa käytetään yhä edelleen aineita ja todella monessa lajissa, tosin kaikkein villeintä se on tavan kuntosaleilla ihan tavallisten nuorien jamppojen keskuudessa, jotka haluaa heti kaikki mulle tyylillä isot lihakset mahdollisimman nopeasti ja ovat valmiit rännittämään itsensä ihan mitä tahansa paskaa, millä vaan tulokset paranee ja haba kasvaa.

Kuitenkin edelleen myös yleisurheilussa Suomessa käytetään, mutta ei lainkaan siinä mittakaavassa kuin 70-luvulla, jolloin ei vielä mitään kontrollia ollut.

Minä tiedän suomalaisesta dopingista todella paljon, olen lukenut kaiken mahdollisen materiaalin, mitä siitä on kirjoitettu, sekä haastatellut useita entisiä ja nykyisiä urheilijoita.

Et ilmeisesti ymmärrä mitään, jos ei väännetä rautalangasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei kummempia yleisurheilu käryjä ole ollut vuosikymmeniin. Ja se näkyy huonona tulostasona. Monissa maissa käryjä on vuosittain ja käyttö yleistä. Osa selviää ja voittaa kisoja.

Wikin lista viime vuosien käryistä on synkkää luettavaa tiettyjen maiden kohdalla.

Ville Vakkuri, Ville Tiisanoja...onhan noita muitakin, Harala.

Suomessa on kolme dopingtapausta, jotka ovat lopettaneet kyseisen lajin menestystarinan joko vuosikausiksi, tai kokonaan. Ensimmäinen oli Vainion käry johon loppui 70-luvun alussa alkanut ja 12 elokuuta vuonna 1984 noin klo viisi Suomen aikaa päättynyt Suomalaisen kestävyysjuoksun uusi tuleminen.

Muistan tuon varhaisen aamun kuin eilisen päivän, kun olin valmistautumassa töihin lähtöön, mutta olisin kerinnyt juuri ennen lähtöä katsomaan Vainion juoksun viidellä tonnilla, jos Vainio olisi lähtöviivalle ilmestynyt. Muistan hyvin kuinka selostajat hämmentyneinä ihmettelivät missä on Vainio, kun häntä ei lähtöpaikalla näkynyt, kunnes Juha Jokinen saa eteensä lapun ja kertoo saman tien Suomen kansalle pysähdyttävän uutisen: Martti Vainio on kärynnyt dopingista. Se oli melkoinen pommi tuolloin, olihan Vainio ollut suomalaisten silmissä viattomuuden perikuva. Siihen päättyi suomalaisen kestävyysjuoksun menestys klobaalilla tasolla.

Toinen oli tietystli Lahti 2001 joka romahdutti vuosiksi Suomen hiihdon tason. Kornia sinänsä, että takaisin huipulle Suomen nosti Lahdessa kärynneet urheilija ja valmentaja. Eli sama touhu jatkui.

Kolmas oli Ville Tiisanojan käry, joka romahdutti suomalaisen kuulantyönnön tason totaalisesti. Tiisanojan käryyn astihan kuulantyöntö oli yksi Suomen menetyslajeista ja Kalevan kisoissakin puolen tusinaa ukkoa työnsi yli 20 metriä. Tiisanojan käryn jälkeen taso romahti kahdella metrillä eikä edes 19 metriä mennyt enää Kalevan kisoissa rikki ja sama on taso edelleenkin.

no tuollaista se urheilu on. toki on paljon noita matkustelusta tykkääviä urheilijoita joilta on ihan turha odottaa menestymistä...sitten on noita huippuja niinkuin Wilma, Silja ja miehet keihäänheitossa. Kohta alkaa muuten karsinnat...joten niitä katsomaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei kummempia yleisurheilu käryjä ole ollut vuosikymmeniin. Ja se näkyy huonona tulostasona. Monissa maissa käryjä on vuosittain ja käyttö yleistä. Osa selviää ja voittaa kisoja.

Wikin lista viime vuosien käryistä on synkkää luettavaa tiettyjen maiden kohdalla.

Ville Vakkuri, Ville Tiisanoja...onhan noita muitakin, Harala.

Suomessa on kolme dopingtapausta, jotka ovat lopettaneet kyseisen lajin menestystarinan joko vuosikausiksi, tai kokonaan. Ensimmäinen oli Vainion käry johon loppui 70-luvun alussa alkanut ja 12 elokuuta vuonna 1984 noin klo viisi Suomen aikaa päättynyt Suomalaisen kestävyysjuoksun uusi tuleminen.

Muistan tuon varhaisen aamun kuin eilisen päivän, kun olin valmistautumassa töihin lähtöön, mutta olisin kerinnyt juuri ennen lähtöä katsomaan Vainion juoksun viidellä tonnilla, jos Vainio olisi lähtöviivalle ilmestynyt. Muistan hyvin kuinka selostajat hämmentyneinä ihmettelivät missä on Vainio, kun häntä ei lähtöpaikalla näkynyt, kunnes Juha Jokinen saa eteensä lapun ja kertoo saman tien Suomen kansalle pysähdyttävän uutisen: Martti Vainio on kärynnyt dopingista. Se oli melkoinen pommi tuolloin, olihan Vainio ollut suomalaisten silmissä viattomuuden perikuva. Siihen päättyi suomalaisen kestävyysjuoksun menestys klobaalilla tasolla.

Toinen oli tietystli Lahti 2001 joka romahdutti vuosiksi Suomen hiihdon tason. Kornia sinänsä, että takaisin huipulle Suomen nosti Lahdessa kärynneet urheilija ja valmentaja. Eli sama touhu jatkui.

Kolmas oli Ville Tiisanojan käry, joka romahdutti suomalaisen kuulantyönnön tason totaalisesti. Tiisanojan käryyn astihan kuulantyöntö oli yksi Suomen menetyslajeista ja Kalevan kisoissakin puolen tusinaa ukkoa työnsi yli 20 metriä. Tiisanojan käryn jälkeen taso romahti kahdella metrillä eikä edes 19 metriä mennyt enää Kalevan kisoissa rikki ja sama on taso edelleenkin.

Ville Vakkuri, tuo ihmepoika pikamatkalla😆

Vierailija kirjoitti:

no tuollaista se urheilu on. toki on paljon noita matkustelusta tykkääviä urheilijoita joilta on ihan turha odottaa menestymistä...sitten on noita huippuja niinkuin Wilma, Silja ja miehet keihäänheitossa. Kohta alkaa muuten karsinnat...joten niitä katsomaan. :)

"Pikkasen" epäilyttää toi keihäs. Helanderilla ei kestä pata, Lassi heittää 72m ja tosta kolmannesta ei kans jää paljoa kerrottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei kummempia yleisurheilu käryjä ole ollut vuosikymmeniin. Ja se näkyy huonona tulostasona. Monissa maissa käryjä on vuosittain ja käyttö yleistä. Osa selviää ja voittaa kisoja.

Wikin lista viime vuosien käryistä on synkkää luettavaa tiettyjen maiden kohdalla.

Ville Vakkuri, Ville Tiisanoja...onhan noita muitakin, Harala.

Suomessa on kolme dopingtapausta, jotka ovat lopettaneet kyseisen lajin menestystarinan joko vuosikausiksi, tai kokonaan. Ensimmäinen oli Vainion käry johon loppui 70-luvun alussa alkanut ja 12 elokuuta vuonna 1984 noin klo viisi Suomen aikaa päättynyt Suomalaisen kestävyysjuoksun uusi tuleminen.

Muistan tuon varhaisen aamun kuin eilisen päivän, kun olin valmistautumassa töihin lähtöön, mutta olisin kerinnyt juuri ennen lähtöä katsomaan Vainion juoksun viidellä tonnilla, jos Vainio olisi lähtöviivalle ilmestynyt. Muistan hyvin kuinka selostajat hämmentyneinä ihmettelivät missä on Vainio, kun häntä ei lähtöpaikalla näkynyt, kunnes Juha Jokinen saa eteensä lapun ja kertoo saman tien Suomen kansalle pysähdyttävän uutisen: Martti Vainio on kärynnyt dopingista. Se oli melkoinen pommi tuolloin, olihan Vainio ollut suomalaisten silmissä viattomuuden perikuva. Siihen päättyi suomalaisen kestävyysjuoksun menestys klobaalilla tasolla.

Toinen oli tietystli Lahti 2001 joka romahdutti vuosiksi Suomen hiihdon tason. Kornia sinänsä, että takaisin huipulle Suomen nosti Lahdessa kärynneet urheilija ja valmentaja. Eli sama touhu jatkui.

Kolmas oli Ville Tiisanojan käry, joka romahdutti suomalaisen kuulantyönnön tason totaalisesti. Tiisanojan käryyn astihan kuulantyöntö oli yksi Suomen menetyslajeista ja Kalevan kisoissakin puolen tusinaa ukkoa työnsi yli 20 metriä. Tiisanojan käryn jälkeen taso romahti kahdella metrillä eikä edes 19 metriä mennyt enää Kalevan kisoissa rikki ja sama on taso edelleenkin.

Ville Vakkuri, tuo ihmepoika pikamatkalla😆

Vakkurin käry nyt oli noihin verrrattuna melko mitätön tapaus, olihan kyseessä nuori menestymätön poitsu. Eihän sillä 10,35 ajalla ollut mitään jakoa kansainvälisissä kisoissa. Sama oli Minna Lainionkin tapaus. Saivat aikaan hetkellistä kohua, mutta ei mitään muutosta lajikulttuurissa toisin kuin nuo kolme edellä mainittua tapausta.

https://www.economist.com/graphic-detail/2021/08/05/russia-and-kenya-ta…

Siinä niitä kärki doping maita. Eipä näy suomea. Ähäkutti. Ja mitkäs maat niitä mitaleja kauhovatkaan?

Aika rankka päivä ottelijoille tossa helteessä.

Vierailija kirjoitti:

https://www.economist.com/graphic-detail/2021/08/05/russia-and-kenya-ta…

Siinä niitä kärki doping maita. Eipä näy suomea. Ähäkutti. Ja mitkäs maat niitä mitaleja kauhovatkaan?

Pointtisi on?

Vierailija kirjoitti:

Te, jotka hehkutatte keihäsmiehiä, oletteko seuranneet keihästasoa kotimaassa ja muualla viime aikoina? Toivotaan tietysti parasta, mutta ei kannata odottaa liikoja.

Harmi että Walcott on poissa.