Apua 3kk vauvan uniongelmiin! Äiti ratkeamispisteessä...

ja tarvittaessa annat sen käärön nukkua siinä sinun vieressäsi. Meillä auttoi etenkin juniorin kohdalla se, että vauva nukkui vieressä. Heräilyä oli yössä monta kuukautta sen 4-5 kertaa, mutta vauvan ollessa vieressä on se tissi helpompi suuhun lykätä.

Minä sain vauvani nukkumaan ja nukahtamaan hyvin seuraavin keinoin.



Ikinä en ole nukuttanut lasta, vaan olen aina laskenut hänet sänkyynsä nukahtamaan itse.



Aina yöllä, kun imetin, röyhtäsytin hänet huolella. Pidin vaikka varttin pystyssä ja taputtelin pepulle, että sielä pääsi ilmat kunnolla pois. Sen jälkeen käärin tiukkaan kapaloon ja lapsi nukkui, kuin unelma seuraavaan ruoka-aikaan asti. Toi hysteerinen huuto kuulostaa minusta juuri kovilta vatsanväänteiltä.



Tsemppiä ja voimia ja kokeile kaikennäköistä. Kyllä se siitä helpottaa! Nyt meillä ollaan nukuttu n. 7 kuukaudesta tänne yhteentoista 12 h:n yöunet!

Onko itku ´" määkivää" (kuin lampaan määkiminen)? Jos, niin saattaa olla, että vauvalla on ilmaa mahassa. Oletko muistanut röyhtäyttää hyvin ruuan jälkeen?



Kuinka monta tuntia vauva nukkuu vuorokauden aikana suunnilleen?

Saattaa olla, että vauva on yliväsynyt.

Tuon ikäinen vauva voi hyvinkin tarvita 20 tunnin unet vuorokaudessa.

Nyt jos voisin kääntää kelloa taaksepäin, niin menisin heti osteopaatille. Hän hoiti pojan uniongelmat kuntoon kahdella kerralla.



Myös vyöhyketerapia auttaa.

Voimia kympille ja koita vaikka terapiaa.

Vierailija:

Onko itku ´" määkivää" (kuin lampaan määkiminen)? Jos, niin saattaa olla, että vauvalla on ilmaa mahassa. Oletko muistanut röyhtäyttää hyvin ruuan jälkeen?

Kuinka monta tuntia vauva nukkuu vuorokauden aikana suunnilleen?

Saattaa olla, että vauva on yliväsynyt.

Tuon ikäinen vauva voi hyvinkin tarvita 20 tunnin unet vuorokaudessa.

Ei ole mielestäni " määkivää" vaan todellakin kiljumista. Muistan kyllä röyhtäyttää mutta läheskään aina en saa röyhtäystä tulemaan.

Vauva nukkuu minusta ihan hirveän vähän, öisin kyllä 12 tuntia mutta siihen mahtuu n. 3-4 heräämistä ja yksi valvejakso (syöminen) kestää n. 20 min. Nukkuu yhden pidemmän päikkärit (2-3 h) mutta aamupäivällä ja illalla ei suostu nukkumaan yleensä lainkaan.

Ap

Oletko koittanut nukuttaa viereen rinnalle? Onnistuuko imetys makuuasennossa vai kirkuuko vauva silloinkin?

Ongelma tässä on vaan se, että vauvan uni on täysin riippuvainen minusta,siis jos vähänkin liikahdan tai menen vessaan niin herää. Olisi parempi että nukkuisi omassa sängyssään että saisi edes öisin kääntää kylkeä tarvittaessa...



Ap

Nukutatko vauvaa päivisin ulkona vai sisällä.

Meillä on kummatkin lapset nukkunut paremmin ulkona ja niin, että vaunut on liikkeessä ainakin sen aikaa kunnes vauva nukahtaa.



Kannattaa vaan millä keinolla tahansa yrittää nukuttaa pävisin kauemmin, niin alkaa illat sujumaan paremmin :).



T. Se kahden lapsen äiti

Olenkin aloittanut sitkeän nukutuksen (tai siis yrityksen) ja siis törmännyt tuohon vauvan protestointiin. Toivottavasti pian helpottaa.



Ap

Ei kannata mennä heti ainakaan katsomaan vauvaa jos vähänkin inahtaa omassa sängyssään, vaan anna olla niin kauan kunnes/jos alkaa kova itku.

Koska jos menet aina kun vauva vähänkin äännähtää, vauva alkaa tottumaan siihen(niinkuin kaikkeen muuhunkin) ja silloin sitä äitiä/isää viedään :)

Nukuta se vauva vieressä. Se kaipaa emon läheisyyttä ja siksi kiljuu, kun laitat yksin nukkumaan omaan sänkyyn. Eipä ne eläimetkään poikasiaan erota nukkumaan " toiseen huoneeseen" , kannattaa ottaa sieltä vähän mallia, miten luonto on asiat tarkoittanut. Voi kuulostaa pikkasen vanhanaikaiselta, mutta näin se menee.



Meillä on kaksi pikkutänttärää, jotka olisivat myös aloittaneet nuo yöhulinat, mutta viereen vaan ja tissi suuhun, niin kyllä hiljenee. Kyllä ne sitten oppivat nukkumaan vieressä myös niin, että voit itse kääntää kylkeä tai käydä vessassa.



Miksi ihmeessä väsyttää itsensä nousemalla sata kertaa yössä nostamaan vauvaa pinnasängystä ja itkettää toista, kun läheisyyttä pieni vain haluaa. Itsekin pääset helpommalla, kun saat nukkua. Ei voi asia enää yksinkertaisemmin mennä.



Ja meidän lapsista, molemmat on puolitoistavuotiaina siirtynyt omiin sänkyihin omaan huoneeseen ja nukkuvat nykyään täydet yöt siellä. Tietty joskus tulevat viereenkin ja saavat tulla.



Vielä pakko sanoa, että vauvoilta odotetaan ihmeellistä itsenäisyyttä nykyään. Syntymästä asti on nukuttava äidistä erossa, sylissä ei jaksettaisi päivisin kantaa ja vuoden ikäisenä pitääkin sitten mennä sosialisoimaan päiväkotiin?? Sitten ihmetellään näitä meidän traumakimppuja.

Vierailija:

täällä vaan ap:ta haukutaan turhasta valituksesta. taitaa olla palsta täynnä elämäänsä kyllästyneitä kotiäitejä kun koko ajan muita haukutaan. entä sitten jos lapsi olisikin ap:n esikoinen? entä sitten jos ap haluaisi saada lapsensa nukkumaan vaikka koko yön? jos joku jaksoi valvoa kolme vuotta lapsensa kanssa se ei tarkoita sitä että muidenkin tarvisi. tukiverkostot ja ihmisen väsymys voivat olla kovin erilaiset. tältä palstalta on turha etsiä mitään positiivista. joten mukavat joulut vain teille kaikille kiukkuisille äiti-ihmisille!

LÄHIMMÄISENRAKKAUS!!??

koeta jaksaa. Kyllä se joskus helpottaa.



Sinun tapauksessasi ehkä kävi niin että " totuit" liian helppoon alkuun. Ja nyt olet ihmeissäsi kun vauva nukkuu huonosti.



Meillä on molemmat lapset olleet synnytyssairaalasta asti tosi huonoja nukkujia ja vasta kun esikoinen täytti 2 v. rupesivat yöt helpottamaan.



Tsemppiä sinulle ja ota päivä kerrallaan.



äiti + lapset 1- ja 3-v.

anna lapsen olla, se on vain yöllistä jutustelua. Opit pian kuulemaan, että milloin kyseessä on vain yöllinen ääntely ja milloin vauva oikeasti uhkaa herätä. Tuon ikäistä toki joutuu vielä syöttämäänkin, mutta yritä aina ensin vain hytkytellä vaunua/sitteriä, niin se jo auttaa lasta nukahtamaan uudestaan.

Itse korvatulehduskierre lapsen äitinä kehoittaisin varmistamaan ettei korvissa ole mitään.

Siitä jo mainittiinkin täällä.

Poikani oireili vain huutamalla makuuasennossa, ei siis isompanakaan valittanut korvia, eikä aina ollut kuumetta tai nuhaakaan.



Molemmat muksut valvottaneet paljon, esikoinen 4-vuotiaaksi, kuopus nyt 3 ja loppua ei näy.

Silti ei pidä vähätellä pienen vauvan äidin väsymystä ja huolta.

Jokaiselle se on se oma arki ja oma väsymys, ei siihen auta kommentit " voi voi, tuo on vasta alkua" .



Oikein hyvää joulun aikaa koko pienelle perheellesi:)

Oliko se nro 36 vai kuka, joka kirjoitti mielestäni hyvin siitä kuinka tärkeää pienille on emon turva. Nykymaailma varmaan sotii sitä vastaan, mutta eikö juuri sen takia ole ihanaa poiketa valtavirrasta ja tehdä kerrankin sitä, mikä on lapselle hyväksi, lapsesta ihanaa? Ei ne kuule enää muutamankaan vuoden päästä viereen halua. Ja se aika on ihmiselämässä kuin pisara meressä. Mullakin oli karut periaatteet ennen kun toisen lapsen sain. Omaan sänkyyn alusta asti, ei nukutusta, ei tissiä vaan tuttia. Nyt on ihan sama. Kunhan vaan kaikki sais nukkua!