Onko kasvosokeus totta?
Työkaveri väittää, että sillä olis sellainen, mutta joka aamu tunnistaa ja moikkaa. Ja ihan hyvin näyttää tunnistavan muutkin.
Kommentit (37)
Kun vaihdoin paikkakuntaa ja piti opetella tunnistamaan kymmeniä naamoja, naapurit, työkaverit, asiakkaat jne niin tajusin kärsiväni siitä. Ei sitä ymmärräkään jos asuu vuosikymmeniä tai koko ikänsä samassa paikassa.
Mulla oli joskus jonkinlainen migreeniaura, jonka aikana en oikeasti nähnyt ihmisten kasvojen kohdalla oikein mitään järkevää. Kaiken muun näin normaalisti. Olen jälkikäteen kyllä kyseenalaistanut tuota kokemusta ja miettinyt, oliko se sittenkin jonkinlainen tarkan näön alueen pistemäinen näkökenttäpuutos. Ne kasvot oli oikeasti ihan vaan ihonväristä mössöä - ei kai toivottavasti prinsessa Victoria tai kukaan muukaan joudu jatkuvasti elämään tuollaisen sokeuden kanssa.
MInultakin löytyy tämä. Elokuvien katsominenkin on joskus hankalaa, kun hahmot sekoittuvat toisiinsa, jos on vaikka kaksi päähenkilöä, joilla on samanvärinen tukka ja samankaltainen kampaus. Sitten ärsyttää kun jossain vaiheessa taas tajuaa, että jahas, kas kun on juoni tuntunutkin sekavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prinsessa Victoria kärsii kasvosokeudesta
Ruotsin kruununprinsessa Victoria paljastaa ruotsalaislehdessä, että hänellä on hyvin suuria vaikeuksia muistaa ihmisten kasvoja ja nimiä.
https://www.is.fi/viihde/art-2000000142002.html
Tosin kukapa muistaisi, jos tapaisi yhtä paljon ihmisiä.
Ehkä ei vaan halua tai jännittää likaa, ettei pysty?
Höpö höpö. Victorialla on kasvosokeus. Mutta onneksi hänellä on virallisissa tilaisuuksissa aina mukanaan adjutanttinsa ja oman hovinsa päällikkö, jotka voivat sanoa Victorialle, kuka on tulossa häntä kohti, jos hän kysyy apua.
Kasvosokeutta on eri asteista. Pahimmillaan ei tunnista edes oman perheen jäseniä kasvoista, toisilla taas oma perhe jää muistiin, mutta muiden kasvot ovat aina ventovieraita.
Vierailija kirjoitti:
Prinsessa Victoria kärsii kasvosokeudesta
Ruotsin kruununprinsessa Victoria paljastaa ruotsalaislehdessä, että hänellä on hyvin suuria vaikeuksia muistaa ihmisten kasvoja ja nimiä.
https://www.is.fi/viihde/art-2000000142002.html
Tosin kukapa muistaisi, jos tapaisi yhtä paljon ihmisiä.
Olin tästä tiedosta aikoinaan NIIN huojentunut ja helpottunut! En ollutkaan ainoa maailmassa. Varmasti on tulevalle kuningattarelle hankalaa, jos ei muista ihmisiä. Minä en muista ihmisiä ja kasvot ovat hankalia mutta ei mahdottomia. Googlaa Prosopagnosia.
Jos on vaan sellainen kovalevykiintiö, ettei siihen vaan mahdu kaikkien kasvot=D On sitä elämässä muitakin asioita, kuin kaikenmaailman hyvänpäiväntuttujen muistamista=D
Joillakin on ilmiömäinen kyky muistaa ihmisiä.
Kerran uimahallin saunassa minua tuli jututtamaan kaveri, jonka kanssa asuin amiksen asuntolassa samassa solussa.
Oli oltiin oltu tuttavia 16-18- vuotiaina, tämä tunnisti minut melkein 30 vuotta myöhemmin.
Tämä sanoikin muistavansa ja tunnistavansa ihmiset ja työskentelevänsäkin portsarina ja vartijana.
Joskus taas pienen yksityiskohdan muuttaminen tekee sinusta tunnistamattoman.
Lierihattu tuskin naamioi ketään, mutta jos lakkaa käyttämästä lierihattua, osa ei enää tunnista.
Kyllä kasvosokeus on totta. Työpaikalla voi tietenkin päätellä, että työvaatteissa vastaan tuleva on työkaveri, joten moikataan.
Oletko huomannut, että hän ei ole "tuntevinaan" sinua, jos näkee vaikkapa kaupassa tai jossakin muualla kuin työpaikalla? En minäkään täydellisen kasvosokea ole, mutta kiusallisia tilanteita on riittänyt. Olen erehtynyt henkilössä useita kertoja, enkä muista edes lähimpiä naapureita.
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä tunnista sinua kadulla tai kaupassa.
Ja etenkin, jos sinulla on eri vaatteet kuin normaali.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009782761.html oli umpisurkea testi, jonka laatija ei ymmärrä lainkaan, miten kasvosokeus toimii. Tai nimimuistamattomuus. Sain pisteitä 9/10. Itse en tunnista lastani koulun pihalta ja omien vanhempieni nimet on hakusessa. Jos testissä olisi ollut toiset kuvat, missä olisi kasvoihin lisätty silmälasit, vaihdettu hieman kampausta tai laitettu vaikka pipo päähän, eivät aivoni olisi löytäneet mitään muistikuvaa, että olisin koskaan tyyppiä nähnytkään. Tai jos heidät olisi kuvattu eri taustoihin, kaupan kassalta talviselle kadulle.
Nimetkin oli liian lorumaisia, enttententtenteelikamentten, vähän paremmin jää mieleen toisin kun Kari Tapani Virtanen, Ville Juhani Korhonen, Sami Tuomas Koski, Jari Armas Koskela, Antti Johannes Kurkela (nimet täysin hatusta, pahoittelen jos näillä nimillä löytyy oikeita ihmisiä) jne. eli hyvin yleisiä eikä saa oikein mistään kiinni.
Testin mukaan minä olen siis se, johon voi luottaa juhlissa, kuka kukin on. Todellisuudessa mietin arasti nurkassa, olenko edes oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ellei joku sukulainen tai ystävä tule juttelemaan, vahvistamaan että juu, ihan tunnen nämä juhlissa olijat. Mielellään vielä kertoo kuka itse on (ai hei sisko!).
Tein tuon testin eikä sillä ole kasvosokeuden kanssa mitään tekemistä. Nimimuistia se testaa ja kumma kyllä, sain siitäkin 5/10. "Aika hyvin! Sinulta ei ainakaan kasvosokeutta löydy, tai sitten sinulla on vain todella hyvä lähimuisti. "
Ehkä lähimuisti on hyvä ja samoin päättelykyky, että ulkomaisen näköisen nimi Robin ja Koskela on Vilho, mutta testi ei mittaa millään tavalla kasvosokeutta.
Kasvosokeus tarkoittaa nimenomaan sitä, että KASVOISTA ei tunnista ihmistä, jonka on nähnyt aikaisemmin. Ei todellakaan nimiä eikä hiusten väriä.
Jos minulla ei kaukolasia silmien edessä ,vaan halvat aurinko lasit.En todella tunnista ihmistä kuin vasta ihan lähellä.Toisia en halua edes tunistaa.Olisi hänellä puhe 30 minutia tien reunassa,kaupassa,Sitten todella on ihmisiä joilla harmaa kaihi ymm muita kaiheja silmissä, eivät näe ja kuten tällä kirjotettin totta: Kasvo sokeus olemassa,viitaten Ruotsin kruunun pirinsesaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli joskus jonkinlainen migreeniaura, jonka aikana en oikeasti nähnyt ihmisten kasvojen kohdalla oikein mitään järkevää. Kaiken muun näin normaalisti. Olen jälkikäteen kyllä kyseenalaistanut tuota kokemusta ja miettinyt, oliko se sittenkin jonkinlainen tarkan näön alueen pistemäinen näkökenttäpuutos. Ne kasvot oli oikeasti ihan vaan ihonväristä mössöä - ei kai toivottavasti prinsessa Victoria tai kukaan muukaan joudu jatkuvasti elämään tuollaisen sokeuden kanssa.
Tämä oli kyllä varmaan ihan tavallinen migreeniaura, joka sinulla pimensi näkökentän keskipisteen (jossa ne kasvot usein ovat, kun ihmistä katsoo).
Aurassa tosiaan menee joku osa näkökenttää sumeaksi (itselläni useimmiten vasen puoli tai vasemman puolen alaosa). Jos siinä kohtaa sattuisi olemaan jonkun kasvot, ne tosiaan muuttuu "ihonväriseksi mössöksi".
Olen usein yrittänyt kuvitella mielessäni, kuinka kasvosokeus käytännössä ilmenee (vaikka se siis tietysti onkin aivan eri asia kuin migreenikohtauksen aura), ja nyt luulen tajuavani asian. Kasvojen kohdalla näkyy vain mössöä! Vaikea siinä silloin on yhtä ihmistä erottaa toisesta.
Ja kasvosokeus on siis pysyvä ilmiö toisin kuin migreeniaura, joka kestää korkeintaan puoli tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Syy on nimenomaan ympäristössä. Tutussa ympäristössä tunnistaa henkilön, mutta jos törmää samaan henkilöön eri kontekstissa niin ei tunnistakaan.
Vähän kuin osaisi tehdä työtä vain siinä ympäristössä, missä sen on oppinut.
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009782761.html oli umpisurkea testi, jonka laatija ei ymmärrä lainkaan, miten kasvosokeus toimii. Tai nimimuistamattomuus. Sain pisteitä 9/10. Itse en tunnista lastani koulun pihalta ja omien vanhempieni nimet on hakusessa. Jos testissä olisi ollut toiset kuvat, missä olisi kasvoihin lisätty silmälasit, vaihdettu hieman kampausta tai laitettu vaikka pipo päähän, eivät aivoni olisi löytäneet mitään muistikuvaa, että olisin koskaan tyyppiä nähnytkään. Tai jos heidät olisi kuvattu eri taustoihin, kaupan kassalta talviselle kadulle.
Nimetkin oli liian lorumaisia, enttententtenteelikamentten, vähän paremmin jää mieleen toisin kun Kari Tapani Virtanen, Ville Juhani Korhonen, Sami Tuomas Koski, Jari Armas Koskela, Antti Johannes Kurkela (nimet täysin hatusta, pahoittelen jos näillä nimillä löytyy oikeita ihmisiä) jne. eli hyvin yleisiä eikä saa oikein mistään kiinni.
Testin mukaan minä olen siis se, johon voi luottaa juhlissa, kuka kukin on. Todellisuudessa mietin arasti nurkassa, olenko edes oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ellei joku sukulainen tai ystävä tule juttelemaan, vahvistamaan että juu, ihan tunnen nämä juhlissa olijat. Mielellään vielä kertoo kuka itse on (ai hei sisko!).