Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi Helsingin yliopiston alamäki jatkuu? Siemen kylvettiin vuonna 2010
UrkkiPyöriiHaudassa
15.08.2023 |
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009784907.html
juuri näin; "taseet töihin" ja karsitaan turhasta. Tätä on varmaan taas tarjolla ja siinä sivussa myydään siemenperunat ja lypsylehmätkin kavereille veroparatiisiin. :O
Kommentit (41)
Ap onko sinulla elämässä ollut koskaan mitään oikeita haasteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
Vähän liikaa tuijotellaan jotain rankingeja...opetuksella ja mulla ei niin väliä kunhan vaan sijoitus on korkealla. Just joo.
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
N-liitossa arvostettiin lähinnä luonnontieteitä, käytännön päämäärien vuoksi (ja osa niistäkin saavutettu pikemminkin vakoilulla länsimaissa). Käyttäytymistieteiden, kuten historia tai sosiologia tai psykologia, jama olikin sitten järkyttävän ala-arvoinen Neuvostoliitossa. Totalitarismi ei siedä tieteellistä itsereflektiota, itsekritiikkiä, sananvapautta.
Hesari yliopisto on stallareita täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
N-liitossa arvostettiin lähinnä luonnontieteitä, käytännön päämäärien vuoksi (ja osa niistäkin saavutettu pikemminkin vakoilulla länsimaissa). Käyttäytymistieteiden, kuten historia tai sosiologia tai psykologia, jama olikin sitten järkyttävän ala-arvoinen Neuvostoliitossa. Totalitarismi ei siedä tieteellistä itsereflektiota, itsekritiikkiä, sananvapautta.
Hyvin meni LYSENKOLLA!!!
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
No ei kyllä ollut kaikilta osin koska jollain tieteenaloilla politiikka ja maan johdon päähänpinttymät sotki koko tutkimuksen ihan väärille aloille. Esim. tietotekniikassa stalin (muistaakseni) oli jostain syystä kovin vastaan systeemien tutkimusta ja siksipä neuvostoliiton kehitys tietotekniikassa oli lähinnä lännestä salakuljetetun tiedon ja laitteiston varassa. Tästä oli enemmän juttua yhden suomalaisen kirjassa joskus 2000-luvun alkuvuosina. Lisäksi voi muistaa mm. lysenkolaisuuden joka vei periytyvyyden tutkimuksen jonnekin ihan omille teilleen.
Jollain aloilla nuo toki oli huipputasolla, mutta monessakin tapauksessa kehitys tosiaan tapahtui joko saksasta kaapattujen tiedemiesten/keksintöjen avulla tai sitten lännestä vakoilemalla kuten atomipommikehitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
N-liitossa arvostettiin lähinnä luonnontieteitä, käytännön päämäärien vuoksi (ja osa niistäkin saavutettu pikemminkin vakoilulla länsimaissa). Käyttäytymistieteiden, kuten historia tai sosiologia tai psykologia, jama olikin sitten järkyttävän ala-arvoinen Neuvostoliitossa. Totalitarismi ei siedä tieteellistä itsereflektiota, itsekritiikkiä, sananvapautta.
Ilmankos meilläkin on sosiologinen ymmärrys yhteiskunnasta lähes kadonnut, ja sen korvannut yksilön psykologisointi.
Iso yliopisto, monimutkaisia ristikkäisiä kehityssuuntia sisäisesti. Vaikea tuossa on varmasti sanoa että onko tää noin 100+ pikemminkin se luonnollinen sija kun katsotaan yliopiston resursseja ja tuo 50 tienoilla olo oli vaan hetkellinen sattuma?
Yksi kysymys on tietty rahoitus mutta ei tuota voi pelkästään leikkausten syyksi laittaa. Isossa yliopistossa olisi paljonkin karsittavaa ja silti voisi pitää sijoituksensa kun siellä on taatusti osastoja jotka ei vaikuta sijoitukseen juurikaan. Tuossa yliopiston johto on vaan halunnut karsia niistä osastoista jotka on vaikuttaneet enemmän sijoitukseen.
Lisäksi suomivasemmistonkin kannattaisi oppia se aikuisen ihmisen perusoppi että ensin pitää olla rahaa ennen kuin sitä voi lähteä käyttämään. Ei tuo muuksi muutu edes siinä kohtaa kun kyseessä on valtio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
N-liitossa arvostettiin lähinnä luonnontieteitä, käytännön päämäärien vuoksi (ja osa niistäkin saavutettu pikemminkin vakoilulla länsimaissa). Käyttäytymistieteiden, kuten historia tai sosiologia tai psykologia, jama olikin sitten järkyttävän ala-arvoinen Neuvostoliitossa. Totalitarismi ei siedä tieteellistä itsereflektiota, itsekritiikkiä, sananvapautta.
Ilmankos meilläkin on sosiologinen ymmärrys yhteiskunnasta lähes kadonnut, ja sen korvannut yksilön psykologisointi.
Me ei olla neuvostoliitossa. Sitä en tiedä missä sinä olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
N-liitossa arvostettiin lähinnä luonnontieteitä, käytännön päämäärien vuoksi (ja osa niistäkin saavutettu pikemminkin vakoilulla länsimaissa). Käyttäytymistieteiden, kuten historia tai sosiologia tai psykologia, jama olikin sitten järkyttävän ala-arvoinen Neuvostoliitossa. Totalitarismi ei siedä tieteellistä itsereflektiota, itsekritiikkiä, sananvapautta.
Ilmankos meilläkin on sosiologinen ymmärrys yhteiskunnasta lähes kadonnut, ja sen korvannut yksilön psykologisointi.
Me ei olla neuvostoliitossa. Sitä en tiedä missä sinä olet.
Kyllä te olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se siinä jutussa kerrottu 'Helsingin yliopiston menestys rankingeissa juontaa 1990-luvun laman jälkeen tehtyihin suuriin bioteknologiainvestointeihin'.
Sehän oli törkeää, suoraa tilausbussinestä joillekin firmoille. Ja valtion kustantamana. Sitä kai sitten haluttaisiin taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiede on materiaalista, ja nyt eletään uudenlaista uskomusten, abstraktien ideoiden ( kuten raha) ja taikauskon aikaa ideologioineen, joten tieteeltä on kadonnut ääni , kuten työläiseltäkin, ei ihme, että esim. N- liitossa tiede oli laadukasta ja sitä todella arvostettiin.
N-liitossa arvostettiin lähinnä luonnontieteitä, käytännön päämäärien vuoksi (ja osa niistäkin saavutettu pikemminkin vakoilulla länsimaissa). Käyttäytymistieteiden, kuten historia tai sosiologia tai psykologia, jama olikin sitten järkyttävän ala-arvoinen Neuvostoliitossa. Totalitarismi ei siedä tieteellistä itsereflektiota, itsekritiikkiä, sananvapautta.
Totalitarismi pyrkii vahvistamaan yhtä oikeaa tulkintaa ja tukahduttamaan haastamista,koska aavistaa lepäävänsä heikoissa kantimissa. Eli missä itseymmärrys lakkaa, sieltä alkaa pakottaminen ja lopuksi väkivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin yliopisto, kuin myös täällä paljon haukuttu Lapin yliopisto ovat sikäli hienoja laitoksia, ettei kenenkään ole niihin pakko mennä. Aika monet yliopistot ovat alkaneet wokeilemaan, eli ovat saavuttaneet substanssiosaamisessaan pohjakosketuksen.
Rankingit ovat siinä mielessä kiinnostavia, että tyhmempikin ymmärtää nuo luvut. Miten lukuun on päädytty, on sitten toinen asia. Huvittavaa oli, että taannoin rehtori Kola ilmoitti henkilöstölle strategiseksi tavoitteeksi sijoituksen nostamisen 50 parhaan joukkoon. Kysymys kuuluu, mitä yksittäinen henkilö voi tehdä (sen lisäksi mitä hän muutenkin tekisi) tavoitteen saavuttamiseksi?
Rankingien korostaminen silloin kun sijoitus oli luokkaa 50-60 on opportunistista politiikkaa, jossa johto arveli voivansa saada sulkia hattuunsa tekemättä yhtään mitään. Kun sijoitus on huonontunut, yliopiston tiedotus ei käsittele asiaa rehellisesti. Mutta tietysti koko asia on vähäpätöinen käytännön työn kannalta.
Paradoksaalista kyllä, yliopisto saa yhä pisteitä A. I. Virtasen Nobelista, vaikka tämä teki uransa Valiolla ja oli aktiivinen kauan ennen nykyisen johdon syntymää. Lisäksi AIV:n perustaman oppialan laitos on lakkautettu ja sijaan on perustettu sekavia ja vähäverisiä tutkimusohjelmia. Yliopisto tarvitsee uusia johtajia, ei eläkeikäisiä rehtoreita tai dekaaneja, vaan nuoria professoreja, jotka johtavat noin 10 hengen tutkimusryhmiä ja joiden budjetti on muutamia miljoonia euroja.
Vierailija kirjoitti:
Rankingit ovat siinä mielessä kiinnostavia, että tyhmempikin ymmärtää nuo luvut. Miten lukuun on päädytty, on sitten toinen asia. Huvittavaa oli, että taannoin rehtori Kola ilmoitti henkilöstölle strategiseksi tavoitteeksi sijoituksen nostamisen 50 parhaan joukkoon. Kysymys kuuluu, mitä yksittäinen henkilö voi tehdä (sen lisäksi mitä hän muutenkin tekisi) tavoitteen saavuttamiseksi?
Rankingien korostaminen silloin kun sijoitus oli luokkaa 50-60 on opportunistista politiikkaa, jossa johto arveli voivansa saada sulkia hattuunsa tekemättä yhtään mitään. Kun sijoitus on huonontunut, yliopiston tiedotus ei käsittele asiaa rehellisesti. Mutta tietysti koko asia on vähäpätöinen käytännön työn kannalta.
Paradoksaalista kyllä, yliopisto saa yhä pisteitä A. I. Virtasen Nobelista, vaikka tämä teki uransa Valiolla ja oli aktiivinen kauan ennen nykyisen johdon syntymää. Lisäksi AIV:n perustaman oppialan laitos on lakkautettu ja sijaan on perustettu sekavia ja vähäverisiä tutkimusohjelmia. Yliopisto tarvitsee uusia johtajia, ei eläkeikäisiä rehtoreita tai dekaaneja, vaan nuoria professoreja, jotka johtavat noin 10 hengen tutkimusryhmiä ja joiden budjetti on muutamia miljoonia euroja.
Nuohan valitsi tarja halosen hallituksensa johtoon 2018 tienoilla neljäksi vuodeksi. Eihän tuo ymmärrä tutkimuksesta mitään ja muutenkin on asenteeltaan just sitä ideologia-etusijalla kulkevaa yhdentotuuden tuputtajaa joka pitäisi pitää kaukana yliopistoista. Halosen kaudellahan saatiin sitten nähdä näitä afrikan tähti sekoiluja.
Yliopiston ja tutkimuksen tehtävä ei ole valita sitä totuutta joka sattuu sopimaan parhaiten tutkijan ennakkoluuloihin tai kuulostaa tutkijan mielestä "paremmalta" jollain ulkotutkimuksellisella syyllä. Tutkimuksen tehtävä on tuottaa oikeaa tietoa, sattui se tieto sitten miellyttämään tutkijoita tai poliitikkoja tai ei.
Voi myös miettiä onko tutkimusrahoituksen jakaminen tuollaisista kovin ideologisiksi ajautuneista systeemeistä se paras saada selville objektiivisia totuuksia.
Koska yhä enemmän naisia.
Kertokaa nyt aivan suoraan mitä hyötyä naiset Helsingin yliopistossa ovat tuoneet yhteiskunnalle?
Vierailija kirjoitti:
On se siinä jutussa kerrottu 'Helsingin yliopiston menestys rankingeissa juontaa 1990-luvun laman jälkeen tehtyihin suuriin bioteknologiainvestointeihin'.
Sehän oli törkeää, suoraa tilausbussinestä joillekin firmoille. Ja valtion kustantamana. Sitä kai sitten haluttaisiin taas.
Tiede ei nyt sinänsä välitä siitä kuka sen rahoittaa kunhan se tehdään oikealla tavalla ja tutkimuksen tulokset on julkiset.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo ihan hyvä, kun on sadan parhaan joukossa kuitenkin. Maailmassa lienee useita tuhansia yliopistoja kuitenkin.
Ei ole enää edes siinä. Sijoitus putosi 101-150 joukkoon ja Tampereen yliopiston vielä alemmaksi. https://yle.fi/a/74-20045480
En ihmettele, kun dekaanit ilmoittavat totuutena, että sukupuolia on satoja. Jopa biologisesti. Huh huh.
Alue: Aihe vapaa
No onhan tuo ihan hyvä, kun on sadan parhaan joukossa kuitenkin. Maailmassa lienee useita tuhansia yliopistoja kuitenkin.