Miksi yksityiset yliopistot ovat parempia kuin kansallistetut?

Miksi suomalaisissa yliopistoissa tehtäisiin töitä? Valtion raha juoksee joka tapauksessa.

Samma gäller sjukvården.

Shanghai-ranking laaditaan katsomalla tiettyjen teknologia-alojen sitaatioineksejä ja sitä, minkä yliopistojen julkaisuihin viitataan eniten.. Tätä lukua ei suhteuteta mitenkään siihen, paljonko väkeä näissä yliopistoissa on töissä niitä julkaisuja tuottamassa eli paljonko niitä nulkaisuja tulee (onhan selvä, että 100 tutkijaa tuottaa enemmän viitattavaa kuin5 tutkijaa).

Niinpä ranking kertoo eniten yliopistojen koosta, sekä toiseksi siitä, mikä prosentti niiden oppialoista on teknologiaa. Ne eivät oikeasti kerro mitään niiden opetuksen tai tutkimuksen tasosta.

Kuvaavaa kuitenkin on, että shanghai-listalla korkeimmalla oleva suomalainen yliopisto on Helsingin yliopisto, joka on (toistaiseksi) valtiollinen, mutta kooltaan Suomen suurin - ei esim Aalto tai Tampere tai Åbo Academi, jotka ovat säätiöyliopistoja (ja siis yksityisiä) mutta kooltaan pienempiä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomalaisissa yliopistoissa tehtäisiin töitä? Valtion raha juoksee joka tapauksessa.

Suolalaisissa yliopistoissa. Tehdään ihan helvetisti pakatonta työtä, koska valtion raha on niin mitättömän pieni, ettei sillä pärjää kansainvälisessä kilpailussa lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi suomalaisissa yliopistoissa tehtäisiin töitä? Valtion raha juoksee joka tapauksessa.

Niissä on resurssit ja palkat ihan eri luokkaa kun Suomessa. Opiskelemaan pääsee isolla rahalla ja se sitten näkyy siinä että proffilla on sihteeriä yms. ja saadaan houkuteltua töihin maailman parhaat. Ei se ole ollenkaan vaikeaa. Jos HY:n rahoitus moninkertaistettaisiin niin varmasti se näkyisi ajan myötä parempina tuloksina. Tosiasia on että Suomessa tutkimus on heikossa hapessa ja rahoitus pitää itse hakea esim. säätiöiltä, tutkijoille ei todellakaan ole mitään vakivirkoja missä voisi mukavasti pötkötellä.

Vierailija kirjoitti:

Shanghai-ranking laaditaan katsomalla tiettyjen teknologia-alojen sitaatioineksejä ja sitä, minkä yliopistojen julkaisuihin viitataan eniten.. Tätä lukua ei suhteuteta mitenkään siihen, paljonko väkeä näissä yliopistoissa on töissä niitä julkaisuja tuottamassa eli paljonko niitä nulkaisuja tulee (onhan selvä, että 100 tutkijaa tuottaa enemmän viitattavaa kuin5 tutkijaa).

Niinpä ranking kertoo eniten yliopistojen koosta, sekä toiseksi siitä, mikä prosentti niiden oppialoista on teknologiaa. Ne eivät oikeasti kerro mitään niiden opetuksen tai tutkimuksen tasosta.

Kuvaavaa kuitenkin on, että shanghai-listalla korkeimmalla oleva suomalainen yliopisto on Helsingin yliopisto, joka on (toistaiseksi) valtiollinen, mutta kooltaan Suomen suurin - ei esim Aalto tai Tampere tai Åbo Academi, jotka ovat säätiöyliopistoja (ja siis yksityisiä) mutta kooltaan pienempiä.

Esimerkiksi Oxfordin yliopisto on pienempi kuin Helsingin yliopisto. 26 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.

Yksityisrahoitteisissa yliopistoissa on vapaampaa tutkia. Voidaan ottaa isompia riskejä ja tutkia myös hieman etiikaltaan kyseenalaisemmin keinoin ja tarkoituksin. Verovaroilla rahoitettu yliopisto on veronmaksajien voimasta konservatiivinen ja vähäriskinen. Siellä saavutettava tutkimus on ennakoitavampaa ja vähemmän uraa uurtavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Shanghai-ranking laaditaan katsomalla tiettyjen teknologia-alojen sitaatioineksejä ja sitä, minkä yliopistojen julkaisuihin viitataan eniten.. Tätä lukua ei suhteuteta mitenkään siihen, paljonko väkeä näissä yliopistoissa on töissä niitä julkaisuja tuottamassa eli paljonko niitä nulkaisuja tulee (onhan selvä, että 100 tutkijaa tuottaa enemmän viitattavaa kuin5 tutkijaa).

Niinpä ranking kertoo eniten yliopistojen koosta, sekä toiseksi siitä, mikä prosentti niiden oppialoista on teknologiaa. Ne eivät oikeasti kerro mitään niiden opetuksen tai tutkimuksen tasosta.

Kuvaavaa kuitenkin on, että shanghai-listalla korkeimmalla oleva suomalainen yliopisto on Helsingin yliopisto, joka on (toistaiseksi) valtiollinen, mutta kooltaan Suomen suurin - ei esim Aalto tai Tampere tai Åbo Academi, jotka ovat säätiöyliopistoja (ja siis yksityisiä) mutta kooltaan pienempiä.

Esimerkiksi Oxfordin yliopisto on pienempi kuin Helsingin yliopisto. 26 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.

Mutta tutkiojita ja proffia on moninkertaisesti enemmän. Ja se taas vaikuttaa myös opetukseen.

Ehkä suomalaisissa yliopistoissa aika kuluu siihen, että mietitään, miten kaikki valtion vastikkeeton raha saadaan törsättyä. Yksityisissä yliopistoissa on toinen meininki, kun opiskelijat vaativat vastinetta rahoilleen.

Yksi sana, raha. Suomessa ei millään yliopistolla ole todellakaan sellaista rahoitusta kuin kärjessä olevilla yliopistoilla. Myös se millä asioita mitataan vaikuttaa.

Ihan samalla tavalla kuin yksityinen ja kunnallinen terveydenhuolto, ero kuin yöllä ja päivällä

Parempia?

Ap ei selvästikään ole hankkinut akateemista koulutusta. Shanghain listaus ei koske paremmuutta. Toki pärjäämistä tietyin määrein.

Osaatko lukea tilastoja?

”Miksi yksityiset yliopistot ovat parempia kuin kansallistetut?”

Kansallistetut?!?!?!?

Oletkohan nyt ihan tässä maailmassa? Tiedätkö edes mitä kansallistaminen tarkoittaa?

Kansallistaminen tarkoittaa sitä, kun valtio tai jokin sen kontrolloima entiteetti ottaa haltuunsa yksityistä omaisuutta, kuten kokonaisen teollisuudenalan tai liike-elämän alan. Kansallistetun omaisuuden entinen omistaja saa korvauksen menettämästään omaisuudesta. Korvaus on kuitenkin valtion määrittelemä tai neuvottelema, eikä se yleensä vastaa omaisuuden koko markkina-arvoa.

Kertoisitko missä maassa ja mikä yliopisto on kansallistettu?

Jos taas tarkoitat valtion perustamia yliopistoja, se on ihan eri asia kuin kansallistettu yksityinen yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Yksi sana, raha. Suomessa ei millään yliopistolla ole todellakaan sellaista rahoitusta kuin kärjessä olevilla yliopistoilla. Myös se millä asioita mitataan vaikuttaa.

Ehkä kannattaisi ottaa kaikki valtion rahat pois suomalaisilta yliopistoilta. Voisivat sitten menestyä samalla reseptillä kuin maailman huippuyliopistot. Tulokset olisivat parempia, ja rahaa säästyisi.

Mikään julkinen ei toimi. Jopa sotiminen onnistuu paremmin yrityksiltä kuin valtioilta.

Joku persu taas öyhöttää asiasta josta ei mitään ymmärrä.

Suomalaiset yliopistot ovat erityisen huonoja jopa sosialisoitujen yliopistojen sarjassa. Ruotsin ja Tanskan parhaat yliopistot ovat vakiinnuttaneet paikkansa top 50 -joukossa.

Ilmeisesti Suomessa on keskitetty vain parkumaan lisää rahaa. Sekä hyvä että huono menestyminen rankkauksissa käy yhtä lailla perusteeksi sille.

Se on turha potkia tutkainta vastaan. Shanghai-rankingista märistään, mutta ei kuitenkaan kehitetä itse parempaa mittaria.

Suomalaiset yliopistot ovat ilmaisia ja täten niihin otetaan kilpailun kautta kyvykkyyden mukaan. Ulkomailla on usein lukukausimaksuja ja bisneksen pitää pyöriä, joten sisään hyväksytään toisinaan heppoisin eväin. Raha on oleellisempi kuin oppilaan kyvyt.

Siksi kun täällä yliopistoista on tehty kouluja, joiden tavoite on kouluttaa työvoimaa, ts. maistereita, 5-6 vuoden tavoiteajassa. Yliopistosta on tehty nyt vain sellainen vähän haastavampi amis, jonka läpi pitää opiskelijan kahlata tietyssä ajassa. Ei Suomessa arvosteta tieteentekijöitä, yksin ex-pääministeri puhui jostain kaikenmaailman dosenteista ja leikkasi yliopistoilta rahaa.