Opiskelisitko mieluummin luokanopettajaksi vai sosiaalityöntekijäksi, jos olisi siis valittava... ja perustelut!
Hassu kysymys, mutta toivon vastauksia silti :-)
Kommentit (27)
ja taatusti saa työskennellä myös " ongelmaisten" kanssa, plus sitten kaikki vapaa-ajalla tapahtuva valmistelu, aineiden korjaus, vanhempien kanssa jutustelu yms...
Heille on niin paljon erilaisia työpaikkoja tarjolla.
Perhetyökin on ainaista riitelyä vanhempien kanssa ja suunnitelmat menee uusiksi varmasti useammin kuin oppituntien suunnitelmat. Ite olen tehnyt molempia hommia ja nyt opona. Tää työ on haasteellisinta kaikista kolmesta.
Vierailija:
Ei oikein opettajan homma tunnu äänelleni passaavan. Muutenkin tuntuu, että en jaksa koko pitkää päivää olla ison luokan edessä keksimässä, mitä seuraavaksi tehtäisiin (tuntisuunnitelmat kun eivät tosiaankaan toimi läheskään aina). Lisäksi vanhempien kanssa tappelu uuvuttaa ja valmistelu- ja korjaustyöt väsyttävät eikä aikaa perheelle tahdo riittää.En kyllä taitaisi jaksaa sosiaalityöntekijänäkään joka hommassa, mutta esimerkiksi perhetyö olisi ihan mukavaa.
Olen aineenopettaja, joka siis kovasti etsii uutta alaa, sosiaalityöntekijä harkinnassa.
Olenkin miettinyt sitä aivan vakavasti, on sen verran kokemusta siitä alasta muutenkin.
Luulen, että sosiaalityöntekijän ammatti olisi liian raskas, koska olen kova märehtimään asioita. Surkeat tapaukset jäisivät siis pyörimään päähäni pitkäksi aikaa ja saattaisin jopa masentua niistä.
Pitkät lomat, palkka sama, asiakaskunta yleensä helpompaa jne.
vaan mihin suuntaan vuosien opiskelutauon jälkeen kelkkansa kääntäisi. Lapsoset pienoiset pitäneet kotona viimeiset vuodet...
ap
Muistan aina, kuinka pelottavaa oli, kun kaupungin hurjat tapaukset tulivat heidän talonsa eteen ja joskus pihallekin huutamaan, kun sossutäti ei ollut toiminut heidän mielensä mukaisesti. Tämä on varmaan harvinaista, mutta ihan todellista.
Vierailija:
Luulen, että sosiaalityöntekijän ammatti olisi liian raskas, koska olen kova märehtimään asioita. Surkeat tapaukset jäisivät siis pyörimään päähäni pitkäksi aikaa ja saattaisin jopa masentua niistä.
Kyllä ne surkeat tapaukset jäävät opettajallekin pyörimään päähän. Ja niitä tapaa joka päivä, toisin kuin sosiaalityöntekijä.
Valitsisin nyt ehkä sosiaalityöntekijän, sillä se on toimistotyötä ja usein työajoissa on joustoa. Luokanopettajan työssä lapsia on jatkuvasti iso ryhmä, jonka kaikki oppilaat pitäisi pystyä huomioimaan. Vaikeita tapauksia riittää ja arki on rasittavan vauhdikasta.
t. Luokanopettajan koulutuksen saanut, joka tekee nyt muita töitä ja haaveilee vielä jostain kivemmasta
Vuosien kasvatusvastuu isosta määrästä pieniä lapsia... ei ole kovin kevyttä.
on todella raskasta ilman näkyviä tuloksia.
en viihdy huomion keskipisteenä ja luulen ettei hermoni aina kestäis jos luokka olisi kovin vilkas... tai eihän sitä tiedä!
Haluaisin ehdottomasti pienissä ryhmissä parantaa lasten ja perheiden hyvinvointia, se on lähempänä sydäntä
Valtsikassa ei paljon läsnäoloa ts. saisin tehtyä töitä hyvin opintojen ohella (niitä open sijaisuuksia) ja opettajaopinnot sit toisaalta pitävät mut aika tiiviisti koulussa...
ap
sosiaalityöntekijöillä on monilla hyvin hyvin raskas työ. Itse ainakaan en osaa ' sulkea tunteita ulkopuolelle'
toki open työkin on raskasta, mutta eri lailla
Minä opetan yläasteella neljää eri ainetta ja niissä on vielä valinnaiskursseja, eli tulee 4*3 eli kaksitoista eri vahtoehtoa. Lisäksi kun oppilaat vaihtelevat, minulla voi olla vuoden aikana satoja oppilaita opetettavana. Joiden erityistarpeista tulee olla tietoinen. Eiköhän joka ammatissa ole hyvät ja huonot puolensa, pitää valita se mikä kiinnostaa eikä se mikä kuulostaa helpommalta.
Tosin kumpikaan ei lähelläkään mieltymyksiäni. En kestäisi sosiaalityöntekijän hommaa henkisesti. Myös palkka aivan paska, ope saa ehkä hitusen enempi?
Vierailija:
Minä opetan yläasteella neljää eri ainetta ja niissä on vielä valinnaiskursseja, eli tulee 4*3 eli kaksitoista eri vahtoehtoa. Lisäksi kun oppilaat vaihtelevat, minulla voi olla vuoden aikana satoja oppilaita opetettavana. Joiden erityistarpeista tulee olla tietoinen. Eiköhän joka ammatissa ole hyvät ja huonot puolensa, pitää valita se mikä kiinnostaa eikä se mikä kuulostaa helpommalta.
opettavat lähes kaikki neljää ainetta yläasteella. Kyllä meitä monta on.
Ei oikein opettajan homma tunnu äänelleni passaavan. Muutenkin tuntuu, että en jaksa koko pitkää päivää olla ison luokan edessä keksimässä, mitä seuraavaksi tehtäisiin (tuntisuunnitelmat kun eivät tosiaankaan toimi läheskään aina). Lisäksi vanhempien kanssa tappelu uuvuttaa ja valmistelu- ja korjaustyöt väsyttävät eikä aikaa perheelle tahdo riittää.
En kyllä taitaisi jaksaa sosiaalityöntekijänäkään joka hommassa, mutta esimerkiksi perhetyö olisi ihan mukavaa.
Olen aineenopettaja, joka siis kovasti etsii uutta alaa, sosiaalityöntekijä harkinnassa.