Onko kukaan vaihtanut ns. asiantuntijatyöstä helpompaan ammattiin?
Mietin, että onko järkeä ja jaksaako tätä omaa hyvin stressaavaa asiantuntijatyötä loputtomiin. Palkka on kyllä hyvä. Mutta jos laittaisi talon myyntiin ja muuttaisi johonkin pieneen koppiin. Tekisi jotain helppoa työtä. Jäisi enemmän vapaata aikaa ja työasioita ei tarvitsisi miettiä vapaa-ajalla ym.
Onko kokemuksia?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin joo. Kävin amiksen ja tein töitä pari vuotta, mutta sitten kyllästyin ja palasin takaisin vanhaan työhöni. En silti kadu, varsinkin opiskeluaika oli leppoisa jakso elämässäni ja palautti voimat. Opin myös taitoja, joista on hyötyä arkielämässä.
Eli kulutit vain veronmaksajien rahoja turhiin opintoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdoin joo. Kävin amiksen ja tein töitä pari vuotta, mutta sitten kyllästyin ja palasin takaisin vanhaan työhöni. En silti kadu, varsinkin opiskeluaika oli leppoisa jakso elämässäni ja palautti voimat. Opin myös taitoja, joista on hyötyä arkielämässä.
Eli kulutit vain veronmaksajien rahoja turhiin opintoihin?
Miten niin turhiin opintoihin? Olihan tuossa sentään pari vuotta duunia niiden jälkeen. On paljon korkeakoulutettuja, jotka eivät ole tehneet päivääkään alansa duunia.
Jos sulla on kokemusta siitä helpommasta työstä ja tiedät, että se on oikeasti helpompaa kuin nykyinen työsi niin anna mennä. Mutta en lähtisi mielikuvan perusteella vaihtamaan. Olen itse ollut "helpoissa" töissä ja en ikinä vaihtaisi nykyisestä asiantuntijatyöstä takaisin.
Kärjistettynä helpot työt ovat a) yksitoikkoista liukuhihnatyötä b) fyysisesti rankkaa työtä tai c) jäteastiana olemista muille ihmisille.
Itse ei pääse vaikuttamaan työn sisältöön tai työaikaan. Tauot ovat minuutin tarkkoja, joissakin paikoissa et edes ehdi tauolle. Useissa paikoissa liian vähän työntekijöitä ja teet kahden ihmisen hommat.
Teen nyt toisen asteen koulutustani vastaava työtä ja olen tyytyväinen. Yliopisto-opinnoistani tuli harrastukseni, kun töiden suhteen ihan liian stressaavaa. Parempi näin.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on kokemusta siitä helpommasta työstä ja tiedät, että se on oikeasti helpompaa kuin nykyinen työsi niin anna mennä. Mutta en lähtisi mielikuvan perusteella vaihtamaan. Olen itse ollut "helpoissa" töissä ja en ikinä vaihtaisi nykyisestä asiantuntijatyöstä takaisin.
Kärjistettynä helpot työt ovat a) yksitoikkoista liukuhihnatyötä b) fyysisesti rankkaa työtä tai c) jäteastiana olemista muille ihmisille.
Itse ei pääse vaikuttamaan työn sisältöön tai työaikaan. Tauot ovat minuutin tarkkoja, joissakin paikoissa et edes ehdi tauolle. Useissa paikoissa liian vähän työntekijöitä ja teet kahden ihmisen hommat.
Puolisoni ei oikein ole työllistynyt oman tasoisiin hommiin, ei pärjää nykyajan rekrysirkuksessa, joten on tehnyt hanttihommia.
Rasittavimmaksi hän kokee juurikin palveluamnatissa likasankona toimimisen.
Idiootille ja ilkeälle asiakkalle ei voi sanoa, että häivy ja kuole, vaikka haluaisikin.
Toinen on dillet työkaverit.
Eivät kaikki yksinkertaisen työn tekijät ole tyhmiä, mutta sellaisiakin ymmärrettävästi näille aloille päätyy.
Kolmas on palkkaus, osa-aikatyö 12€ tuntipalkalla ei huimaa ansiotasoa takaa.
Täysiä tunteja ei tahdo saada.
Kyllä, kansanedustajan avustajan työstä muuhun työhön. Pidin työstä mutta palkka ei ollut kovin hyvä ja suurin osa työstä meni kansanedustajan eduksi. Hän sai näkyvyyttä.
Haluan, että työstäni käy ilmi, kenen tekemää se on. Olen ahkera ja osaava ja ansaitsen tulla huomioiduksi omasta panoksestani. Vaikka työpanos menisi tiimin hyödyksi, totta kai on tärkeää, että edes työpaikan sisällä tiedetään, kuka työt on tehnyt.
Olen arvostelusta yliopistosta valmistunut maisteri. Teen töitä kaupassa. Velaton asunto nykyään, joten tästä työstä saan ihan sopivan palkan elämiseen.
Voisin hyvin helposti kuvitella tekeväni niin. Nyt just opiskelen, mutta jos työt tulevaisuudessa tuntuu liian raskaalta/ei omalta niin todellakin voin vaihtaa muuhun työhön. Onneksi oon aina ollut säästäväinen, että pienemmällä palkalla varmaan ihan ok pärjäisi, riippuen siitä millaiset asuinkustannukset olisi. Mut sitten vaan elettäisiin tulojen mukaan. Mieluummin säilytän mielenterveyteni kuin oon jumissa stressaavassa työssä.
N30+
Vaihdoin joo. Kävin amiksen ja tein töitä pari vuotta, mutta sitten kyllästyin ja palasin takaisin vanhaan työhöni. En silti kadu, varsinkin opiskeluaika oli leppoisa jakso elämässäni ja palautti voimat. Opin myös taitoja, joista on hyötyä arkielämässä.