HUHTISTEN JOULUVIIKKO

Mies on ollut kohta 2 tuntia tekemässä pyhien ruokaostoksia... Sen pitäis tulla hakemaan minut töistä, ois pitänyt jo tulla mutta kaupan kassalla oli edelleen. Huh, onneksi ei itse tarvinnut lähtee kauppoihin rynnimään.



Niin tosiaan, hyvää joulua kaikille, ellen päädy palstailemaan vielä ennen aattoa. Epäilen sitä kovasti, sillä meillä on oikeasti vielä lähes kaikki tekemättä. Piparit ja kuivakakun olen leiponut sekä tehnyt lanttulaatikon. Mutta ei puhettakaan mistään joulusiivouksista, ei edes niiden aloittamisesta... Ois kyllä paljon helpompaa vaan pakata kamat ja painua mummon lihapatojen ääreen. Mutta kun pitää saada oma joulu, niin siinäpä teen sitä sitten!



Helkan koipi on edelleen kipeä. Kyllä se jo seisoo, ottaa muutamia nilkutusaskeleitakin, mutta jalkapohjassa on vielä iso mustelma. Se varmaan on sattuu vielä jonkin aikaa. Eipä ole muuten tarvinnut enää montaa kertaa kieltää televisiosta tai stereoista, jos asiasta jotain positiivista oikein hakemalla hakee.



Vähän naurettavalta tuntuu kertoa Helkan uusimmista jutuista, kun monet muut jo juttelee pitkiä lauseita. No, meille kaikki on uutta ja upeaa :) Viimeisin on ponnekas " enkä!" Ei siis vieläkään äitiä... Helka on muuten nyt innostunut kirjaimista ja " aapia" (aapinen) ollaan luettu paljon. Helka tunnistaa jo H:n, joka on " ming" eli minä/minun, myös isin kirjain eli I löytyy ja äidin kirjain eli Ä. Ollaankin jo aika monta kuukautta joka aamu tavattu hoitopaikan ovikylttiä, jossa on alussa H niin kuin Helka. Helka ei kyllä osaa sanoa noita kirjaimia, A:n ja L:n se osaa sanoa sekä suhista S:n kohdalla.



Tulis nyt jo se ukko sieltä kaupasta että pääsis kotiin. mur.

Meillä tosin homma alkaa olla hanskassa, kinkku uunissa, kuusi koristeltu (tuli muuten hieno kuusi, kun pojat koristelivat) ja koti siivottu, ihanaa. Muutama lahja pitää pakata, vähän leipoa ja sitten se on siinä =) Tuskin ehdin palstailla, joten



HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA HIPPUSILLE PERHEINEEN



Mareila+Anton sekä muu perhe

Hyvää joulua ja rauhallista Uutta Vuotta 2007

Kiitos, että olen tämänkin vuoden saanut kanssanne jakaa ja elämäänne seurata :-)



Näihin tunnelmiin Jonna ja Elmo

Eli mitä tuli lahjaksi?

Meillä iski ensimmäistä kertaa lapseperheen arki päin näköä: me saatiin miehen kanssa suklaata ja kynttilöitä ;) ja Helka suorastaan hukkui paketteihin! Me itse oltiin ostettu Helkalle keinulammas, vauvanukke ja huopikkaat, kummeilta ja sukulaisilta tuli mm. koiramäen talo -nukkekoti, kirjoja, ensipalapelejä (kahden palan), vaatteita, pehmoleluja ja leikkiastiasto.



Saatiin joulukin tehtyä, vaikka meinasi epätoivo välillä iskeä. Perjantaina jo ekaa kertaa, kun poltin piirakoihin tarkoitetun riisipuuron pohjaan puolilta öin (ja eikun uutta tulemaan) ja lauantaina olin jo useampaankin otteeseen heittämässä hanskoja tiskiin, kun listalla oli leipomusten lisäksi kaikki siivoukset ja joulukoristelut ja muutamia unohtuneita lahjoja ja kuusen haku, muun muassa. Kahteen mennessä yöllä oltiin kuitenkin saatu kaikki tehtyä ja saunottua puhtaassa saunassa. Eilen meillä oli aamupäivällä sukulaiset joulupuurolla, sitten olikin ohjelmassa vain (tai pikemminkin " vain" , hiki ehti virrata tässäkin) ruuan laitto, joulupukki, kynttilöiden vieminen haudoille ja joulusauna. Helkalla on ainakin ollut kivaa, veikkei jouluruuat oikein sen mieleen olekaan.



Toivottavasti Helkalle jää hyviä muistoja, siksi kai mekin huhkittiin kuin heikkopäiset. Omat ja miehen varhaisimmat muistot on jostain 1-vuotiaan iästä ja lapsuuden jouluista on muistoissa myös paljon tuoksuja ja tunnelmia. Minun varhaisin muistoni taitaa olla äitin keltainen frotee-aamutakki ja etenkin sen aamutakin napit, jotka oli minusta äärettömän ihania. Ne oli isoja, pyöreitä, froteepäällysteisiä, niitä oli jännä pyöritellä sormin ja välillä vähän maistaa :D



Oman navan takaisia pohdintoja vielä. Nyt kun on tiedossa että tulossa on poika (okei, ei kai se ihan 100% varmaa ole, mutta ehkä 99% kuitenkin), tosi moni on kommentoinut, että " X(mies) on nyt varmaan tyytyväinen" tai että " sehän on hyvä, että nyt X:n suku jatkuu" . GRRRR, miten ärsyttävää!!! Minä olen kyllä sanonut kaikille, että jollekin ehkä voi olla tuollaisilla asioilla väliä, muttei meille ja että kaikki meidän lapset kuuluu ihan yhtä lailla sukuun. Raivostuttaa oikeastaan Helkan takia, aion kyllä pitää huolen siitä, että tuollaisia ei puhuta vauvan synnyttyä Helkan kuullen. Ja ihmetyttää, miten nuoretkin ihmiset laukoo näitä kommentteja. Äh, melkeen ois pitänyt olla oma jääräpäinen itsensä ja jyrätä minun sukunimi myös Helkalle, niin oisivat ihmiset saaneet miettiä, että kenen suku jatkuu. Sillä asialla ei vaan minulle ollut sellaista merkitystä, eikä ole edelleenkään. Tärkeintä varmaan, että itse yrittää olla siirtämättä asenteita eteenpäin. Mun ei muuten kannata varmaan luottaa mihinkään intuitiooni ikinä, viimeksi kaikki oli sitä mieltä, että mulla on poikamaha ja aloin vähitellen uskoa siihen itsekin. Tyttöhän se oli. Nyt minä en ole itse asiassa edes tullut ajatelleeksikaan, että se voisi olla poika, nimiäkin olen miettinyt vain tytölle.



Millaisia suunnitelmia teillä on muuten uuden vuoden suhteen?

Meillä joulu meni hyvin, oltiin miun puolen mummolassa, syötiin ja availtiin lahjoja. Miialla oli kamala meno päällä ja yöllä sit valvoskeltiinkin ja huudettiin eikä meinattu millään päästä nukkumaan:(



Tuli kuitenkin hyviä lahjoja, ei tällä kertaa mitään ylimääräistä. Tosin muutamat lahjoista oli vähän isommille kuin Miia mutta eiköhän niilläkin keretä leikkiä sit myöhemmin.



Vielä pitäis uuden vuoden yli ootella mahd. testausta,jos olis ekalla onnistanut..En ainakaan vielä keksi mitään oireita:) Saa nähdä miten hulluksi sitä ehtii ruveta niiden kanssa.



Mutta nyt nukkumaan, mies kattoo viel telkkaa niin en osaa itekkään mennä nukkuu..ja aamulla sit kiukkuan miehelle kun hän vaan haluis nukkua ja miunhan sielt pitää sit tytsin kans nousta..tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.



Uuden vuoden viettoon ei oo viel keksitty ideoita, kaikki kanerit vissiin menee jonnekin kauemmas, joten varmaan ihan vaan kotona ollaan oman perheen kesken. Eipä kyl minnekään baariin tms. tekiskään silloin mieli, ei oo kivaa ku joka paikka on kuitenkin niin täynnä.

Täällä istun vanhempieni tietokoneen ääressä, joka on varmasti ihmiskunnan hitain ja ääntelee kuin olisi lentoon lähdössä. Katsotaan mitä tästä tulee.



Meillä on joulu mennyt siis reissatessa, mutta yllättävän mukavasti siitäkin huolimatta. Laura sai hirveän kasan lahjoja kuten uumoilinkin, eikä jaksanut kiinnostua kuin ehkä viidestä ensimmäisestä! Loput avattiin sitten jouluaamuna. Kaikkein mieluisimmat lahjat olivat - tietysti - kelsinahkaiset / turkiksiset (?) tossut mieheni tädiltä sekä vetoketjullinen yöpuku miehen toiselta tädiltä. Molemmat piti saada välittömästi ylle, ja neidiltä meinasi mennä hermo kun ei saanut jouluvaatteita tarpeeksi nopsaan riisuttua alta pois! Siitä lähtien hän onkin sitten tepsutellut tossuissaan ympäriinsä. Muutkin lahjat olivat ihan myös vanhempien mieleen - ei mitään krääsää tai muutan kamalaa : ).



Uni on täälläkin tullut iltaisin vähän hitaanlaisesti. Eilen nukahdin itse ennen Lauraa ja havahduin siihen, kun hän kailotti: " KAIKKI VÄKI NUKKUU" . : ) Syömisetkin ovat olleet vähän niin ja näin, kun koko ajan on niin paljon porukkaa ympärillä. Mutta eiköhän tuo pärjää näinkin muutaman päivän! (hei mullahan alkaa pipo löysetä päässä!)



Tänään me päästään takaisin kotiin, ja mikä tärkeintä, tutustumaan Lauran uuteen serkkuun! Tyttö syntyi jouluyönä. Odotamme kaikki innolla tapaamista. Laurakin hihkui ja pomppi ilosta, kun kuultiin uutinen.



Ärsyttäviä tosiaan noi Errj:n tuttujen poikalapsikommentit! Nehän halventaa sekä meitä tyttöjä ja naisia, että mielestäni myös isää itseään. Harva suomalainen isä kuitenkaan on oikeasti sitten vasta tyytyväinen, kunhan saa poikalapsen? Siskoni appivanhempien kommentit olivat sekä ekan että toisen lapsenlapsen kohdalla samanlaiset, ja me oltiin aivan järkyttyneitä niistä. Siis miten joku voi olla niin t y h m ä ja ajattelematon, että sanoo (kuten siskon appiukko ennen toisen lapsenlapsen, tytön syntymää) esim. että " poikaahan minä toivon, mutta taitaapa tulla pettymys" . Haloo?!? Parasta olis varmaan miettiä etukäteen joku kirpakka vastaus kaikkeen tollaiseen. Tsemppiä Errj!



Toinen aika yleinen kommenttihan on tää " ei sillä väliä kumpi tulee, kunhan vaan on terve" . Siihen mä yleensä sanon että " ja vaikkei olis tervekään."



Äiti tuolla kutsuu ruokapöytään joten lopettelen. Hauskaa ja rentouttavaa joulunaikaa teille kaikille!



t. Ompunäiti