Onnellisia seksittömiä/lähes seksittömiä parisuhteita, onko sellaisia?
Siis sellaisia, joissa toinen ei vähintään salaa kärsi tilanteesta? Ja jos luulee asian olevan kumppanille ok niin miten siitä voi olla varma?
Kommentit (29)
En ole kuullut kenenkään kertovan avoimesti suhteensa olevan seksitön, joten en arvaile muiden puolesta onko aidosti onnellisia parisuhteita, joissa jompi kumpi tai kumpikin ei kärsisi seksittömyydestä. Kokisin jääväni paljosta paitsi, jos joutuisin tyytyämään seksittömään parisuhteeseen. Pois laskien tietenkin satunnaiset tauot. Tulevaisuudestahan ei tiedä etukäteen, mutta lähtökohtana seksitön parisuhde on minulle ei.
Kyllä, ainakin meillä. Puoliso on aseksuaali ja minullekaan seksi ei ole tärkeää, tulen hyvin toimeen ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla parisuhteessa, jossa salaa kärsii? Mitä siitä saa?
Siksi, että aika monelle elämä on muutakin kuin parisuhde. Eli vastaan: lapset saavat, minä en.
Onnellinen vanhempi edes hetkellisesti on joidenkin vastuuttomien ihmisten mantra. Eivät kykene tekemään työtä parisuhteen ja ydinperheen eteen rassukat koska ovat menettämisen pelkoisia hetken nautinnosta eläviä ihmiskuoria jotka rikkovat lapset hajottamalla sarjassa perheitä.
Uskon jos molemmat on aseksuaaleja. Muuten toinen aina kärsii.
Periaatteessa liittoni on hyvin onnellinen. Mieheni on paras ystäväni ja kumppanini kaikessa. Elämämme on hyvää ja mielenkiintoista ja selviämme vaikeuksista yhdessä. Nauramme paljon ja otamme toisemme huomioon arjessa monin tavoin.
Sekiä meillä on pari kertaa vuodessa (sekin kaikkea muuta kuin yhdyntää nykyään) miehen terveydellisistä syistä. Mieheni ei myöskään ole halailija joten kosketus välillämme rajoittuu noihin pariin hetkeen hyvänyönsuukkoa lukuunottamatta.
Sanoisin että onnellinen parisuhteemme on 60% onnellinen. Tuon 40% haaveilen rakastajasta joka pitäisi sylissä, silittelisi ja suukottelisi. Kävelisi kanssani käsikkäin ja käpertyisi viereeni sohvalle katsomaan leffoja. Sipaisisi joskus poskesta. Lämmittelisi intohimon hehkussa monta kertaa viikossa!
Kyllä. Kipeää tekee!
Vierailija kirjoitti:
Uskon jos molemmat on aseksuaaleja. Muuten toinen aina kärsii.
Periaatteessa liittoni on hyvin onnellinen. Mieheni on paras ystäväni ja kumppanini kaikessa. Elämämme on hyvää ja mielenkiintoista ja selviämme vaikeuksista yhdessä. Nauramme paljon ja otamme toisemme huomioon arjessa monin tavoin.
Sekiä meillä on pari kertaa vuodessa (sekin kaikkea muuta kuin yhdyntää nykyään) miehen terveydellisistä syistä. Mieheni ei myöskään ole halailija joten kosketus välillämme rajoittuu noihin pariin hetkeen hyvänyönsuukkoa lukuunottamatta.
Sanoisin että onnellinen parisuhteemme on 60% onnellinen. Tuon 40% haaveilen rakastajasta joka pitäisi sylissä, silittelisi ja suukottelisi. Kävelisi kanssani käsikkäin ja käpertyisi viereeni sohvalle katsomaan leffoja. Sipaisisi joskus poskesta. Lämmittelisi intohimon hehkussa monta kertaa viikossa!
Kyllä. Kipeää tekee!
Kyllähän tuota kaikkea voi olla myös seksittömässä suhteessa.
t. itse aikalailla seksittömässä suhteessa elävä
Vierailija kirjoitti:
Oisko syytä puhua ja tehdä työtä suhteen eteen? Luuserit luovuttavat hetkessä elämisen vuoksi mutta eivät löydä perille rauhaan. Koskaan.
Paljasti juuri itsesi. Kuka täällä ei löydä rauhaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon jos molemmat on aseksuaaleja. Muuten toinen aina kärsii.
Periaatteessa liittoni on hyvin onnellinen. Mieheni on paras ystäväni ja kumppanini kaikessa. Elämämme on hyvää ja mielenkiintoista ja selviämme vaikeuksista yhdessä. Nauramme paljon ja otamme toisemme huomioon arjessa monin tavoin.
Sekiä meillä on pari kertaa vuodessa (sekin kaikkea muuta kuin yhdyntää nykyään) miehen terveydellisistä syistä. Mieheni ei myöskään ole halailija joten kosketus välillämme rajoittuu noihin pariin hetkeen hyvänyönsuukkoa lukuunottamatta.
Sanoisin että onnellinen parisuhteemme on 60% onnellinen. Tuon 40% haaveilen rakastajasta joka pitäisi sylissä, silittelisi ja suukottelisi. Kävelisi kanssani käsikkäin ja käpertyisi viereeni sohvalle katsomaan leffoja. Sipaisisi joskus poskesta. Lämmittelisi intohimon hehkussa monta kertaa viikossa!
Kyllä. Kipeää tekee!
Kyllähän tuota kaikkea voi olla myös seksittömässä suhteessa.
t. itse aikalailla seksittömässä suhteessa elävä
Juu niin voisi mutta meillä ei ole edes tuota. Mun mies ei pidä koskettamisesta, varmaan joku lapsuuden trauma tai kylmä äiti... Ja jos olisi se riittäisi tosi pitkälle korvaamaan seksin nyt vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon jos molemmat on aseksuaaleja. Muuten toinen aina kärsii.
Periaatteessa liittoni on hyvin onnellinen. Mieheni on paras ystäväni ja kumppanini kaikessa. Elämämme on hyvää ja mielenkiintoista ja selviämme vaikeuksista yhdessä. Nauramme paljon ja otamme toisemme huomioon arjessa monin tavoin.
Sekiä meillä on pari kertaa vuodessa (sekin kaikkea muuta kuin yhdyntää nykyään) miehen terveydellisistä syistä. Mieheni ei myöskään ole halailija joten kosketus välillämme rajoittuu noihin pariin hetkeen hyvänyönsuukkoa lukuunottamatta.
Sanoisin että onnellinen parisuhteemme on 60% onnellinen. Tuon 40% haaveilen rakastajasta joka pitäisi sylissä, silittelisi ja suukottelisi. Kävelisi kanssani käsikkäin ja käpertyisi viereeni sohvalle katsomaan leffoja. Sipaisisi joskus poskesta. Lämmittelisi intohimon hehkussa monta kertaa viikossa!
Kyllä. Kipeää tekee!
Kyllähän tuota kaikkea voi olla myös seksittömässä suhteessa.
t. itse aikalailla seksittömässä suhteessa elävä
Juu niin voisi mutta meillä ei ole edes tuota. Mun mies ei pidä koskettamisesta, varmaan joku lapsuuden trauma tai kylmä äiti... Ja jos olisi se riittäisi tosi pitkälle korvaamaan seksin nyt vanhempana.
Hellyyden säilymisessä seksin loputtua on varmaan olennaista se, että tietää ettei toinenkaan niin kaipaa seksiä. Muuten ei uskalla osoittaa hellyyttä, koska pelkää toisen tekevän aloitteen seksiin.
Siksi, että aika monelle elämä on muutakin kuin parisuhde. Eli vastaan: lapset saavat, minä en.