Uusi työkaveri kertoilee taukoamatta tarinoita itsestään, en jaksa kuunnella!
Kertoo jatkuvasti "hauskoja" tarinoita ja anekdootteja elämästään ja nauraa niille itse. Tiedän viikon jälkeen hänestä ja perheestään kaiken. Kertoo myös samoja juttuja moneen kertaan, jos paikalla joku, joka ei ole vielä kuullut tarinaa. Jutuissa on myös selvästi piilopyrkimys korostaa omaa paremmuutta. Miten tuota jaksaa kuunnella pidemmän päälle? Hermo kireällä jo nyt.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Minä en vaan kuuntele ja sanat solisee vain korvasta ulos. Työkaveri joskus selittää pitkäänkin, mutta mulla ei mitään muistikuvaa mitä on selittänyt. Se on vain sellaista porinaa taustalla.
Aloin tehdä itsekin näin yhden kokemuksen jälkeen. Tunnollisuuttani kuuntelin yhden tarinat aina tarkkaan ja tein joskus vielä täsmentäviä kysymyksiä, että hän tuntisi olonsa huomioiduksi. Jossakin vaiheessa kävi sitten ilmi, ettei hän ollut vastavuoroisesti kuunnellut minua lainkaan, kun olimme joskus jutelleet kahdestaan kahvihuoneessa. Hänellä ei ollut mitään muistikuvia asioista joita olimme minun elämästäni ohimennen puhuneet. :D Hyvä että nimeni muisti. Eli hän todellakin taisi rakastaa vain omaan ääntään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut vastaavanlainen. Kertoi kaikille jutunsa sanasta sanaan samalla tavalla, ihan kuin olisi opetellut ne ulkoa etukäteen.
Ei mitenkään mahdoton ajatus, että hän kertoilee samoja juttuja yksin kotona ja hioo niitä viihdyttävämmiksi. Kai se kertominen, viihdyttäminen ja huomion keskipisteenä oleminen on hänelle on tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt esimerkkejä!
Tarina siitä miten hän oli ollut koulutuksessa x, eikä kouluttaja ollut osannut tehdä erästä asiaa, ja hän oli sitten viitannut ja kysynyt saako tulla näyttämään, ja heti onnistui, heheheh.
Ei liity perheeseen. Voit kommentoida, että "Oletko itse ajatellut ryhtyä kouluttajaksi?"
Minulla taas on työpaikalla joitain ihmisiä, jotka korostavat omaa paremmuuttaan töissä. Omasta elämästä ei vaikuta olevan kerrottavaa. Ei siinä mitään mutta voivat vähätellä toisten osaamista ja samalla esittää, että normaalit kertomukset omasta elämästä olisivat jotenkin huonoja. Vaikka olisi myös kertonut työasioista, sivuuttavat. Kaikesta päätellen sivuuttaisivat myös, vaikka eivät olisi paikalla kuulemassa omaan elämään liittyvää asiaa.
Mun työkaveri puhuu rakkaista sukulaisistaan. Aina uudestaan ne samat ihmeelliset jutut. On ne kyllä erinomaisia! En jaksaisi ellei hänellä olisi myös hyviä puolia. Ja aina voi vaihtaa puheenaihetta tai soittaa musiikkia. ;)
Vierailija kirjoitti:
Voi ei!! Joku puhuu ja on sosiaalinen!!!
Onkohan suomalaiset maailman autistisin kansa?
Se on epäsosiaalista puhua puhua puhua vain itsestään. Ei osaa kuunnella. Ei kiinnosta muiden asiat.
Ja huomenna taas kuuntelemaan tätä! Muuten työ on ihan ok, mutta miten saisi tämän henkilön hiljennettyä? Luulen ettei moni muukaan jaksaisi kuunnella, kun joihinkin typeriin tarinoihinsa kukaan ei kommentoi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ja huomenna taas kuuntelemaan tätä! Muuten työ on ihan ok, mutta miten saisi tämän henkilön hiljennettyä? Luulen ettei moni muukaan jaksaisi kuunnella, kun joihinkin typeriin tarinoihinsa kukaan ei kommentoi mitään.
Mitä teitte ennen kuin työkaveri tuli taloon? Istuitteko hiljaa vai lähtikö joku puhelias pois työpaikasta?
Eiköhän tilanne ennen pitkää palaa kohti vanhaa. Paitsi jos tosiaan aiemmin totuitte kuuntelemaan jotain toista, jolla oli vaan erilaisia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja huomenna taas kuuntelemaan tätä! Muuten työ on ihan ok, mutta miten saisi tämän henkilön hiljennettyä? Luulen ettei moni muukaan jaksaisi kuunnella, kun joihinkin typeriin tarinoihinsa kukaan ei kommentoi mitään.
Mitä teitte ennen kuin työkaveri tuli taloon? Istuitteko hiljaa vai lähtikö joku puhelias pois työpaikasta?
Eiköhän tilanne ennen pitkää palaa kohti vanhaa. Paitsi jos tosiaan aiemmin totuitte kuuntelemaan jotain toista, jolla oli vaan erilaisia juttuja.
Keskityttiin työntekoon. Tauoilla toki puhuttiin, mutta kukaan ei ollut yksin äänessä koko ajan. Tauot on muutenkin porrastettu, eli ei olla kaikki siellä samaan aikaan. Minua ei haittaa jutella niitä näitä, mutta sen pitää tapahtua tauoilla ja niin että kaikki saavat puheenvuoron halutessaan. Tämä sankari pälättää koko ajan monologiaan, oli tauko tai ei.
Entäs vanhojen asioiden jankkaajat? Onko Alzheimeria näköpiirissä tuolloin? Ketään ei kiinnosta kenenkään elämään liittyvät epärelevantit asiat, tai jutut yksittäisistä henkilöistä 20 -vuotta sitten....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt esimerkkejä!
Tarina siitä miten hän oli ollut koulutuksessa x, eikä kouluttaja ollut osannut tehdä erästä asiaa, ja hän oli sitten viitannut ja kysynyt saako tulla näyttämään, ja heti onnistui, heheheh.
Nämä tällaiset ovat todella rasittavia tyyppejä. Jos näissä jutuissa olisi edes joku hauska käänne, mutta ei, niiden tarkoitus on vain kertoa miten erinomainen ihminen on.
Nosteleeko jalkaa ja tuhnuja päästelee?
Minulla oli tuollainen työkaveri. Onneksi sai potkut jo ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei!! Joku puhuu ja on sosiaalinen!!!
Onkohan suomalaiset maailman autistisin kansa?
Jatkuva itsestään puhuapälättäminen ei ole sosiaalista toimintaa. Se on melusaastepahoinpitelyä, jota muut pakotetaan kuuntelemaan.
Sosiaalinen ihminen on vuorovaikutuksessa toisten ihminen kanssa, keskustelee ja kuuntelee. Ei pakkosyötä omaa monologiaan.
Meillä on töissä kahta eri ammattiryhmää. Toinen ryhmä tekee yhteisestä poolista työtehtäviä ja kotiin saa lähteä, kun kello näyttää niin - muut jatkaa yhteisiä tehtäviä, ja seuraavana päivänä jatketaan taas siitä mihin jäätiin.
Itse taas kuulun sellaiseen porukkaan, jolla on nimenomaan minulle korvamerkityt tehtävät, joka päivälle omat, ja saan lähteä vasta kun sen päivän työt on tehty, tosin aikaisintaan klo 16.
Yksi tuohon ensimmäiseen ammattiryhmään kuuluva anekdoottiantti on usemman kerran tyyliin klo 15:55 tullut kertomaan mulle loputonta anekdoottia, jonka takia mun on pitänyt keskeyttää työni, joita sitten joudun ylitöinä jatkamaan kun anekdootti on viimein päättynyt. Ja taaskaan ei päässyt ajoissa lähtemään. Jos anekdootilla on edes yksi toinen kuuntelija mun lisäksi niin teen kyllä ohessa niitä töitäni tietokoneella.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei!! Joku puhuu ja on sosiaalinen!!!
Onkohan suomalaiset maailman autistisin kansa?
Sekö on sun määritelmä sosiaalisuudelle, että puhuu lakkaamatta itsestään? Eiköhän tuo ole pikemminkin sosiaalisten taitojen puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Ja huomenna taas kuuntelemaan tätä! Muuten työ on ihan ok, mutta miten saisi tämän henkilön hiljennettyä? Luulen ettei moni muukaan jaksaisi kuunnella, kun joihinkin typeriin tarinoihinsa kukaan ei kommentoi mitään.
Onko pakko kuunnella. Jatkat vaan töitäsi. Ei tarvi kuunnella tai reagoida mitenkään. Jos ei siitä tajua, niin oma häpeänsä.
Oldn ainut mies toimistolla. Keski-ikäiset naisen irvikuvat ja miesvihaajat kälättävät päivästä toiseen. Onneksi meillä saa kuunella musiikkia kuulokkeilla. En voi sietää naisia työympäristössä. M28