Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hyönteisten nopea väheneminen, mitä se mahtaa enteillä ja mikä sen aiheuttaa?
11.08.2023 |
Toistaiseksi laajimman tutkimuksen mukaan hyönteisten määrä on maailmanlaajuisesti vähentynyt 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.
Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä ja siinä on yhdistetty 166 pitkäaikaisella tutkimuksella kerätyt tiedot.
Hyönteiskato ei ole edennyt kaikkialla samalla tavalla. Erityisen huolestuttavana tutkijaryhmä pitää hyönteisten nopeaa vähenemistä osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Ihmisen kannalta vaarallisinta on pölyttäjähyönteisten väheneminen. Suurin osa maailman tärkeimmistä ravintokasveista on hyönteispölyttäjistä riippuvaisia.
Hyönteisiä vähentävät kasvinsuojeluaineet, elinympäristöjen häviäminen, valosaaste ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset lämpötiloissa ja sateissa. Yhden tutkimuksen mukaan hyönteisille tuottaa haittaa myös se, että ilman kasvava hiilidioksidipitoisuus vähentää kasvien ravintopitoisuutta.
https://www.ku.fi/artikkeli/4251087-hyonteisten-maara-vahentynyt-maailm…
Toisaalla samasta aiheesta:
75 % viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.
Sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä.
Hyönteisten määrä vähenee vauhdilla.
Lentävien hyönteisten määrä Saksassa romahti yli 75 % vain 27 vuoden aikana.
Syynä ovat hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/01/polyttajien-maara-on-romahtanu…
Kommentit (35)
Kirjanpainaja tuhot jo tuonut ilmi ettei metsää voi niin vaan museoida ikääntyessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Metsäteollisuus tuottaa nykyisin noin viidesosan Suomen vientituloista, hiukan pienemmän osan koko teollisuustuotannosta ja noin 15 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Sen osuus Suomen taloudesta on pienentynyt 1960-luvun jälkeen merkittävästi.
Teollisuuden jätevesipäästöt ovat vuosittain noin 1,1 miljardia kuutiota, josta valtaosa syntyy metsäteollisuudessa.
Paperiteollisuus käyttää Suomen teollisuuden aloista eniten energiaa (277 000 TJ vuonna 2013). Metsäteollisuus käyttää puuta sekä raaka-aineena että energianlähteenä. Se käyttää suuren osan Suomen puupolttoaineesta. Suomen itsenäisyyden alusta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti metsistä hakattiin lähinnä polttopuuta. Metsäteollisuuden puunkäyttö syrjäytti myöhemmin polttopuun.
Nykyään suurimmat metsäteollisuuden aiheuttamat ympäristöhaitat syntyvät tehtaiden sijaan metsissä.
Me suomalaiset pidämme itseämme metsäkansana. Iso osa meistä on kuitenkin vieraantunut siitä, miltä metsä todellisuudessa näyttää. Tämä johtuu siitä, että valtaosa Suomen metsistä on ihmisen hoitamia talousmetsiä. Talousmetsällä tarkoitetaan aluetta, jolla ihminen on hakannut luonnontilaisen metsän ja istuttanut tilalle haluamiaan puulajeja myöhemmin kaadettavaksi. Tällaisessa metsässä luonto on paljon köyhempää kuin metsässä, joka on saanut kasvaa, kuolla ja syntyä uudestaan ilman ihmisen myötävaikutusta.
Suomessa metsiä on pidetty liki ehtymättömänä luonnonvarana. Suomalaisella metsäluonnolla ei kuitenkaan mene niin hyvin kuin yleisesti uskotaan. Hakkuita on lisätty viime vuosina tuntuvasti. Samalla luonnonsuojelun määrärahoja on leikattu.
Iso uhka metsäluonnolle ovat etenkin avohakkuut, jotka ovat olleet suomalaisessa metsänhoidossa vallitseva käytäntö vuosikymmenten ajan.
Avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle, ja seuraukset ovat muutenkin karut: Metsät ovat nuorentuneet ja niiden puusto on yksipuolistunut, kun luonnontilassa puusto on eri-ikäistä ja monilajista. Vanhat puujätit, jotka ovat tärkeitä pesäpuita petolinnuille, ovat miltei hävinneet. Samalla tuhansille lajeille elintärkeän lahopuun määrä on romahtanut. Avohakkuut ovat haitallisia myös ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Avohakatusta alueesta tulee hiilen lähde 1530 vuodeksi, ja hakkuisiin liittyvä maanmuokkaus purkaa maaperässä olevaa hiilivarastoa.
Tällä hetkellä Suomen hyvin puuta kasvavista metsistä on suojeltu vain kuusi prosenttia. Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n biodiversiteettistrategiaa, jossa on sovittu, että maa-alueesta tulisi suojella 30 prosenttia, ja tästä 10 prosenttia tiukasti.
Metsän jatkuvasti peitteisenä säilyttävä metsänhoito, niin sanottu jatkuva kasvatus, on useimmilla paikoilla avohakkuisiin perustuvaa metsätaloutta parempi vaihtoehto luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, maiseman ja vesiensuojelun kannalta. Myös metsänomistaja voi hyötyä taloudellisesti merkittävästi siirtymällä avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen.
Lähde: WWF
Toivottavasti myös poliittiset heräisivät tähän ongelmaan vielä kun jotakin on tehtävissä!
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Ruoka vähenisi, ei loppuisi kokonaan. Tuulikin pölyttää. Kiinassa pölyttäjät ovat vähentyneet niin paljon, että siellä ihmiset jo hoitavat hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Ruoka vähenisi, ei loppuisi kokonaan. Tuulikin pölyttää. Kiinassa pölyttäjät ovat vähentyneet niin paljon, että siellä ihmiset jo hoitavat hommaa.
Jep, olen nähnyt dokumentin aiheesta. On siinä ihmisellä hommaa, pölyttää tulevaisuudessa itse omat viljelmänsä. No, työllistävä vaikutus. Jos jotain positiivista asiasta etsitään.
Vierailija kirjoitti:
5g mastot .
Todellakin, joidenkin tutkimusten mukaan nykyiset mikroaaltotaajuudet vaikuttavat hyönteisiin. Ei ole foliota tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Kun elinympäristö muuttuu, laji joko sopeutuu tai kuolee. Niin on käynyt miljoonia kertoja. Ihminen ei ole poikkeus.
Monimutkaiset lajit kuten nisäkkäät eivät kestä nopeita elinympäristön muutoksia.
Lukekaa Johanna Sinisalon kirja Enkelten verta.
Siinä on faktaa ja fiktiota aiheesta, sekä lähdeluettelo koskien tietopuolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enteilee bensan hinnan nousua ja aiheuttaja on v i h e r v a s em m i s t o w o k e t u s
- Väpänteri -
Kesälomamatkalla mieleen palasi lapsuuden kesäajelut, kun aina tankatessa lapset sai pestä ikkunat ötököistä.
Nyt mentiin koko reissu ilman pesuja ikkunat puhtaana :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko enään yhteenkään maailmanloppu povaavaan woke-tutkimukseen. Teen itse omat johtopäätökseni ja turvaudun Herraamme.
Vierailija kirjoitti:
Kirjanpainaja tuhot jo tuonut ilmi ettei metsää voi niin vaan museoida ikääntyessään.
Kirjanpainajien tuhoama osa metsää voisi olla rauhassa keloutumassa ja pökkelöitymässä. Nyt on joku kumma vimma kaataa ne puut ja istuttaa uusia taimia. Samalla tehdään kasvavista terveistä puista tekopökkelöitä katkomalla n. 1/3 pituuteen latva ja oksat pois. Kirjanpainajan tuhoama puu ei enää levitä niitä tuholaisia, ne ovat lentäneet pois siitä puusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyöteisten tappolaitteet joilla poistetaan tontilla lentävät "häiritsevät" hyönteiset, mainoksen mukaan silloin voi vaikka ottaa aurinkoa ja grillata rauhassa.
Alue: Aihe vapaa
Tämä on hyvin vakava ilmiö, johon pitäisi suhtautua tosissaan ennen kuin voi olla peruuttamattomasti liian myöhäistä. Luonnonsuojelualueita tulisi lisätä roimasti, Suomen luontoa ei saa tuhota esim metsäteollisuuden tarpeiden takia.