Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hyönteisten nopea väheneminen, mitä se mahtaa enteillä ja mikä sen aiheuttaa?
11.08.2023 |
Toistaiseksi laajimman tutkimuksen mukaan hyönteisten määrä on maailmanlaajuisesti vähentynyt 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.
Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä ja siinä on yhdistetty 166 pitkäaikaisella tutkimuksella kerätyt tiedot.
Hyönteiskato ei ole edennyt kaikkialla samalla tavalla. Erityisen huolestuttavana tutkijaryhmä pitää hyönteisten nopeaa vähenemistä osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Ihmisen kannalta vaarallisinta on pölyttäjähyönteisten väheneminen. Suurin osa maailman tärkeimmistä ravintokasveista on hyönteispölyttäjistä riippuvaisia.
Hyönteisiä vähentävät kasvinsuojeluaineet, elinympäristöjen häviäminen, valosaaste ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset lämpötiloissa ja sateissa. Yhden tutkimuksen mukaan hyönteisille tuottaa haittaa myös se, että ilman kasvava hiilidioksidipitoisuus vähentää kasvien ravintopitoisuutta.
https://www.ku.fi/artikkeli/4251087-hyonteisten-maara-vahentynyt-maailm…
Toisaalla samasta aiheesta:
75 % viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä.
Sukupuutto uhkaa yli 40 % pölyttäjähyönteisistä.
Hyönteisten määrä vähenee vauhdilla.
Lentävien hyönteisten määrä Saksassa romahti yli 75 % vain 27 vuoden aikana.
Syynä ovat hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/01/polyttajien-maara-on-romahtanu…
Kommentit (35)
Tärkeimpinä tekijöinä varmaankin liian runsas, liian voimakkaiden kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä liian yksipuolinen kasvi-ja puulajisto koska tehoviljely ja tehometsätalous.
En sulkisi pois ilmastonmuutoksenkaan vaikutusta ja mistä tietää miten linkkimastojen/kännyköiden säteily vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kännyköiden tukiasemat ja eri taajuudet vaikuttaa haitallisesti hyönteisiinkin. Samoin tehomaatalous myrkkyineen.
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Ei katoa, kallistuu vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeimpinä tekijöinä varmaankin liian runsas, liian voimakkaiden kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä liian yksipuolinen kasvi-ja puulajisto koska tehoviljely ja tehometsätalous.
En sulkisi pois ilmastonmuutoksenkaan vaikutusta ja mistä tietää miten linkkimastojen/kännyköiden säteily vaikuttaa.
Mutta miksi vaikutukset väkyvät vasta nyt, kun metsät hakattiin jo 1850-luvulla aivan loppuun ja kasvinsuojeluaineiden kultakausi oli 1960-luvulla?
Jos menet noin 40 metsikköön, et edes tiedä, mikä puu sinne on istutettu, mikä tullut luontaisesti. Puista noin 40 % on mäntyjä, saman verran kuusta ja loput lehtipuita (oletus: maaperä soveltuu mille tahansa puulajille, karut maat ja lehdot erikseen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Kun elinympäristö muuttuu, laji joko sopeutuu tai kuolee. Niin on käynyt miljoonia kertoja. Ihminen ei ole poikkeus.
Vähälumiset talvet, plussan ja pakkasen välillä vaihteleva lämpötila ja märkyys. Oma maalaisjärkeen perustuva tieteellinen mielipide on tämä. Ötökät ja niiden munat jäätyvät, kun ensin kastuvat vedestä ja jos sen jälkeen tulee kovia pakkasia ilman lumivaippaa, ne kuolevat jäätyessään. Isäni sääpäiväkirjan mukaan 70- ja 80-lukuina oli lunta enemmän ja se satoi maahan aiemmin ennen kovia pakkasia. Nyt voi olla pakkasta 15 astetta eikä lunta ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5g mastot .
Tuskinpa. Oletko katsonut kuinka käy kärpäselle mikroaaltouunissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Kun elinympäristö muuttuu, laji joko sopeutuu tai kuolee. Niin on käynyt miljoonia kertoja. Ihminen ei ole poikkeus.
Ihminen on itse aiheuttanut ahneudellaan ja lyhytnäköisyydellään tämän muutoksen. Elinympäristö ei tällä kertaa mystisesti itsestään muutu, vaan ihminen muuttaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Kun elinympäristö muuttuu, laji joko sopeutuu tai kuolee. Niin on käynyt miljoonia kertoja. Ihminen ei ole poikkeus.
Ihminen on itse aiheuttanut ahneudellaan ja lyhytnäköisyydellään tämän muutoksen. Elinympäristö ei tällä kertaa mystisesti itsestään muutu, vaan ihminen muuttaa sitä.
Ihminen ei ole ensimmäinen eläin joka on muuttanut ympäristöä.
Vierailija kirjoitti:
Kun pölyttäjät katoavat, katoaa samalla ruokakin. Siinä sitä on sitten ihmettelemistä. Ei käy kateeksi tulevaa sukupolvea.
Höpö höpö.
Maataloudessa käytettävät hyönteismyrkyt (insektisidit) ovat hermomyrkkyjä mekaanisesti vaikuttavia mineraaliöljyjä lukuun ottamatta. Niiden vaikutusmekanismit ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Tärkeimmät Suomessa käytettävät ryhmät ovat organofosfaatit (ja eräät samoin vaikuttavat karbamaatit), pyretroidit ja neonikotinoidit.
Pitkään hyönteismyrkkynä markkinoilla olleen nikotiinin käyttö on sen suuren ja vaikeasti hallittavan myrkyllisyyden takia rajoittunut erikoistarkoituksiin kasvihuoneissa. Myrkkyvaikutuksia on vaikea estää edes suojavaatetuksella. Rajoitetun käytön takia nikotiinista ei elintarvikkeiden kautta aiheudu terveysriskiä. Nikotiinin hankalien käyttöominaisuuksien takia on kehitetty sen tavoin vaikuttavia neonikotinoideja. Ne ovat nisäkkäille paljon vähemmän myrkyllisiä kuin nikotiini, mutta hyvin myrkyllisiä hyönteisille. Siksi niiden haitat aiheutuvat myrkyllisyydestä mehiläisille ja muille pölyttäjähyönteisille.
Neonikotinoideista, kuten imidaklopridista, on maailmalla tullut nopeimmin lisääntyvä hyönteismyrkkyryhmä. Suomessa aineita on käytetty lähinnä rypsin, rapsin ja sokerijuurikkaan siemenien peittaukseen, niin että tuholaiset eivät syö heti ensimmäisiä sirkkalehtiä.
Organofosfaatit ja samalla tavalla vaikuttavat karbamaatit ovat toisin kuin klooritetut hyönteisten torjunta-aineet ympäristössä nopeasti hajoavia yhdisteitä. Toisaalta monet organofosfaateista ovat akuutisti myrkyllisiä, osa erittäin myrkyllisiä. Erityisen vaarallisia ne ovat suljetussa tilassa, kuten kasvihuoneissa. Ne estävät elimistön tärkeän säätelyaineen eli neurotransmitterin1, asetyylikoliinin, hajoamista. Monet pahamaineiset taistelukaasut, kuten sariini, somaani ja tabuuni, kuuluvat myös organofosfaatteihin.
Suomalainen metsätalous ei ole kestävää monimuotoisuuden näkökulmasta. Metsissämme elää 814 uhanalaista lajia, ja uhanalaisuuden kynnyksellä on 776 lajia lisää. Uhanalaisista lajeista ensisijaisesti metsissä elää noin 36 %. Vanhat metsät ovat uhanalaisten metsälajien tärkein elinympäristö ja näiden vanhojen metsien määrä on vähentynyt oleellisesti.
Samoin lajeille tärkeän lahopuun määrä koko maassa on vähentynyt ja on edelleen monta kymmentä kertaa pienempi kuin luonnonmetsissä.
On arvioitu, että noin 1000 luonnonmetsistä riippuvaista lajia elää sukupuuttovelassa, eli ne tulevat häviämään jo tapahtuneiden ympäristömuutosten seurauksena. Metsien luontotyypeistä puolestaan 70 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi. Tämä vastaa pinta-alaltaan puolta Suomen metsistä.
Kielteiset muutokset johtuvat avohakkuisiin perustuvasta tehometsätaloudesta, ja niihin on päädytty jo nykyisillä hakkuumäärillä.
Suomalainen metsätalous ei ole kestävää ilmaston näkökulmasta. Suomen ilmasto- ja metsäpolitiikalla ollaan pienentämässä Suomen metsien hiilinielua.
Hakkuutähteiden korjaamisella pois metsästä on itsessään vaikutusta luontoon. Se vaikuttaa maaperän ravinnepitoisuuksiin, mikä muuttaa lajistosuhteita ja suosii esim. karujen paikkojen kasvilajeja.
Kantojen korjuulla on todettu olevan vaikutuksia erityisesti kasvullisesti lisääntyviin kasveihin kuten mustikkaan. Mustikka taas on oleellinen kasvi monelle hyönteiselle ja hyönteisten määrällä ja lajimuutoksilla voi olla vaikutusta esimerkiksi lintuihin. Kantojen korjuu myös poistaa hakkuulta lahopuuta, joka on oleellista monien lajien kannalta.
Etelä-Suomessa metsiä on suojeltu 2,6 % ja Pohjois-Suomessa 9,7 %. Koko maan suojeluprosentti on 5,7 %. Näihin lukuihin on kuitenkin laskettu mukaan esimerkiksi kaavojen suojeluvaraukset.
Suomi on sitoutunut Nagoyan sopimuksen tavoitteisiin suojella 17 % kaikista elinympäristöistä. On tutkittu, että jos elinympäristö pienenee alle 1020 prosenttiin alkuperäisestä, on todennäköistä että puolet sen elinympäristön lajeista häviää. Näin ollen 17 %:n suojelutavoite on enemmän kuin perusteltu ja siihen tulisi pyrkiä.
Alue: Aihe vapaa
2 many pipl, 2 many problms