Lue keskustelun säännöt.
"Suru ei ole sairaus", sanoi työterveyslääkäri ja passitti minut töihin. Saako isoissa työpaikoissa sairaslomaa läheisen kuoleman vuoksi?
Raskas kesä
10.08.2023 |
Puolisoni menehtyi alkukesästä yllättäen ja työterveyspalvelun lääkäri sanoi, että työnantajan kanssa on sovittu, että suru ei ole sairaus vaan tervekin ihminen tuntee tässä tilanteessa surua. Jouduin suuntaamaan suoraan töihin!
Sitten menikin melkein kolme viikkoa aika sumussa töissä hautajaisia valmistellen. Onneksi kesäloma koitti ja pääsin käymään tätä läpi.
Kaiken huipuksi työnantaja otti palkasta "aiheettomaan" työterveyskäyntiin kuluneen ajan.
Kyseessä pieni työnantaja. Saako isoissa työpaikoissa näissä tilanteissa sairaslomaa?
Kommentit (842)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin parkunut ja pyörinut lattialla, siinäpä olisivat sitten pomo ja työterveyslääkäri ihmetteleet. Todellakaan läheisen kuoltua ei ole työkunnossa!
No tuosta pääsee jo suljetulle ja työnantajalla on oikeus irtisanoa.
Eivät ne kuule surevaa ihmistä ota suljetulle,suru ei ole mielisairaus .
Arvioinnin jälkeen pääsee kotiin ja takaisin töihin.Kyllä ne ottaa, jos parkuu ja pyörii lattialla. Ja jos arvioinnin jälkeen palaa kotiin, niin se on sitten töihin eikä suinkaan työnantajan maksamalle parin kuukauden lomalle.
Tosin yleensä 5 vuorokaudessa todetaan surun aiheuttama psykoosi ja se on sitten menoa.
Ei suljetulle noin vähästä pääse.
Tuossa tilanteessa mennään, ihminenhän on käytännössä psykoosissa. Nurkissa pyörivää ja ulisevaa ei todellakaan ohjata avopuolelle, diagnoosin saaminen edellyttää osastojaksoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin parkunut ja pyörinut lattialla, siinäpä olisivat sitten pomo ja työterveyslääkäri ihmetteleet. Todellakaan läheisen kuoltua ei ole työkunnossa!
No tuosta pääsee jo suljetulle ja työnantajalla on oikeus irtisanoa.
Eivät ne kuule surevaa ihmistä ota suljetulle,suru ei ole mielisairaus .
Arvioinnin jälkeen pääsee kotiin ja takaisin töihin.Kyllä ne ottaa, jos parkuu ja pyörii lattialla. Ja jos arvioinnin jälkeen palaa kotiin, niin se on sitten töihin eikä suinkaan työnantajan maksamalle parin kuukauden lomalle.
Tosin yleensä 5 vuorokaudessa todetaan surun aiheuttama psykoosi ja se on sitten menoa.
Ei suljetulle noin vähästä pääse.
Ei todellakaan. Sinne ei oteta edes harhoilleen karjuvaa ihmistä josta omaiset ovat huolissaan,saati menetyksen takia kirjaimellisesti maahan romahtavaa henkilöä.
Ensikertalaisena otetaan työterveyslääkärin vastaanotolta, huomaathan, että kyseessä ei ole omaiset vaan lääkäri, joka määrittää kiireellisen hoidontarpeen. Omaiset saa soitella niin paljon kuin tahtoo, lääkäri tietää, että suru ei ole sairaus, sen takia ei kieritä lattialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin parkunut ja pyörinut lattialla, siinäpä olisivat sitten pomo ja työterveyslääkäri ihmetteleet. Todellakaan läheisen kuoltua ei ole työkunnossa!
No tuosta pääsee jo suljetulle ja työnantajalla on oikeus irtisanoa.
Eivät ne kuule surevaa ihmistä ota suljetulle,suru ei ole mielisairaus .
Arvioinnin jälkeen pääsee kotiin ja takaisin töihin.Kyllä ne ottaa, jos parkuu ja pyörii lattialla. Ja jos arvioinnin jälkeen palaa kotiin, niin se on sitten töihin eikä suinkaan työnantajan maksamalle parin kuukauden lomalle.
Tosin yleensä 5 vuorokaudessa todetaan surun aiheuttama psykoosi ja se on sitten menoa.
Ei suljetulle noin vähästä pääse.
Ei todellakaan. Sinne ei oteta edes harhoilleen karjuvaa ihmistä josta omaiset ovat huolissaan,saati menetyksen takia kirjaimellisesti maahan romahtavaa henkilöä.
Kun ihminen on vaaraksi läheisilleen ja etenkin itselleen eikä aikaisempaa masennusta ole, niin kyllä tuo osastolle päätyy. Niitä vakiveijareita ei sinne helpolla oteta.
Pienelle työnantajalle voi olla suuri haitta siitä että työntekiät ei ole paikalla vaikka palkka juoksee. Oikeat sairaslomat on jo tarpeeksi raskas kuluerä monelle yritykselle. Sama kuin siinä ettei moni työnantaja ota mielelläänn riskiä palkaamalla lapsenteko iässä olevia naisia. Ei ne riskit mihinkään häviä vaikka työnataja haluaisi olla miten empaattinen.
Lemmikkimarsu kuoli ja sain 3 viikkoa saikkua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suru on sairaus! Ihmiset on erilaisia ja reagoivat tilanteisiin eri tavalla. Hoitsu saa vaan bonuksia jos ei anna saikkua, hyvin yleistä. Vaihda työpaikkaa. Voimia Sinulle!
Minä en ymmärrä tällaisia ihmisiä yhtään. Kyllä vapaa-ajalla ehtii surra menetettyjä läheisiään. Itse halusin nopeasti töihin että saa muuta mietittävää, enkä edes kertonut työantajalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin vissiin yhteensä reilut 4 viikkoa sairauslomalla kun hoidin kuolevaa isääni+ hänen kuolemansa jälkeen. 2 viikkoa sain silloin kun lähdin isääni hoitamaan. Vaati kokoaikaista hoitoa, enkä saanut nukuttua ja työ oli todella kuormittavaa kaikin puolin. Sitten olin töissä vajaa pari kk kunnes isän sairaalajakson jälkeen palasi takaisin kotiin. Mutta silloin oli kyse enää päivistä. Tiistaina hain taas sen viikon sairaslomaa ja keskiviikkoiltana isäni kuoli. Sitä seuraavaa viikkoa en olisi enää saanut sairaslomaa työterveyden kautta, mutta onneksi kotihoidon lääkäri oli sen verran asiantunteva että kirjoitti vielä isän kuoleman jälkeisen viikon. Kotisaattohoito on aika rankka kokemus. Sitä ei edes jokainen lääkäri ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin parkunut ja pyörinut lattialla, siinäpä olisivat sitten pomo ja työterveyslääkäri ihmetteleet. Todellakaan läheisen kuoltua ei ole työkunnossa!
No tuosta pääsee jo suljetulle ja työnantajalla on oikeus irtisanoa.
Eivät ne kuule surevaa ihmistä ota suljetulle,suru ei ole mielisairaus .
Arvioinnin jälkeen pääsee kotiin ja takaisin töihin.Kyllä ne ottaa, jos parkuu ja pyörii lattialla. Ja jos arvioinnin jälkeen palaa kotiin, niin se on sitten töihin eikä suinkaan työnantajan maksamalle parin kuukauden lomalle.
Tosin yleensä 5 vuorokaudessa todetaan surun aiheuttama psykoosi ja se on sitten menoa.
Ei suljetulle noin vähästä pääse.
Ei todellakaan. Sinne ei oteta edes harhoilleen karjuvaa ihmistä josta omaiset ovat huolissaan,saati menetyksen takia kirjaimellisesti maahan romahtavaa henkilöä.
Ensikertalaisena otetaan työterveyslääkärin vastaanotolta, huomaathan, että kyseessä ei ole omaiset vaan lääkäri, joka määrittää kiireellisen hoidontarpeen. Omaiset saa soitella niin paljon kuin tahtoo, lääkäri tietää, että suru ei ole sairaus, sen takia ei kieritä lattialla.
Minä revin hiuksiani ja löin jalkojani koska menetyksen tuska tulvi yli . Itkin silmät kipeinä ja koetin huutaa, mutta ääntä ei tullut.
Rakas ihminen oli kuollut. Jouduin antamaan hänet kylmään maahan. Olisin halunnut hypätä hautaan mukaan,vajota yhdessä arkun kanssa .
Lääkäri ei soittanut valkotakkisia vaan kirjoitti kolme viikkoa sairaslomaa sekä reseptin unilääkkeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suru ei ole sairaus. Olisit ottanut palkatonta.
Vain naiset kitisee. Jos koira kuolee silloinkin naiset heittäytyy työkyvyttömäksi.
Hautajaisiin saa palkallisen vapaapäivän jos se osuu arkipäivään.
Vierailija kirjoitti:
Pienelle työnantajalle voi olla suuri haitta siitä että työntekiät ei ole paikalla vaikka palkka juoksee. Oikeat sairaslomat on jo tarpeeksi raskas kuluerä monelle yritykselle. Sama kuin siinä ettei moni työnantaja ota mielelläänn riskiä palkaamalla lapsenteko iässä olevia naisia. Ei ne riskit mihinkään häviä vaikka työnataja haluaisi olla miten empaattinen.
Jos riskit on liian kovat niin sitten ehkä kannattaa olla palkkaamatta yhtään työntekijää. Jos firman talous on niin veitsen terällä, että normaalit työnantajan velvollisuudet pelottaa, niin silloin ainoa oikea vaihtoehto on olla palkkaamatta ketään ja pyörittää vain yhden ihmisen nyrkkipajaa.
Ihme vikinää aina yrittäjiltä, kun työntekijät tulevat niin kalliiksi.
Kukaan ei pakota palkkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lemmikkimarsu kuoli ja sain 3 viikkoa saikkua
Nykysukupolvesta ei ole mihinkään!
Nyhveröitä kaikki.
Tällaiseksi on nykyinen työkulttuuri mennyt. Mikään ei ole riittävä syy olla pois.
Minäkin menin heti lähiomaisen kuoleman jälkeen töihin. Siellä minä sairaalan osastolla jaoin potilaille lääkkeitä ja itkin. Kuuntelin potilaiden narinaa milloin mistäkin ja itkin. Yritin parhaani mutta ei siitä tullut mitään. Kahvihuoneessakin vain itkin. Pomo kuittasi asian sillä että no hyvä että olet kumminkin täällä, kotona vain istuisit, täällä sentään saat tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suru on sairaus! Ihmiset on erilaisia ja reagoivat tilanteisiin eri tavalla. Hoitsu saa vaan bonuksia jos ei anna saikkua, hyvin yleistä. Vaihda työpaikkaa. Voimia Sinulle!
Hoitaja ei muuten voi kirjoittaa sairaslomaa kuin hengitystieinfektioista ja vatsataudista.
Vierailija kirjoitti:
Ei se työnantajan koosta riipu. Lääkärin kirjoittama diagnoosi joko oikeuttaa palkalliseen sairauslomaan tai ei oikeuta. Tuokin lääkäri olisi voinut kirjata diagnoosin, jolla sairausloma olisi ollut mahdollinen. Hyvin useinhan työntekijä ei tuossa tilanteessa todellakaan ole työkykyinen, mutta mikä sitten diagnoosiksi; yleensä kai joku akuutti stressireaktio tai mitä näitä onkaan.
Diagnoosista riippumatta joku työnantaja taas ihan ilman lääkäriä toteaa, että ole pois pari päivää ja maksaa siitä poissaolosta palkankin.
Masennus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suru on sairaus! Ihmiset on erilaisia ja reagoivat tilanteisiin eri tavalla. Hoitsu saa vaan bonuksia jos ei anna saikkua, hyvin yleistä. Vaihda työpaikkaa. Voimia Sinulle!
Hoitaja ei muuten voi kirjoittaa sairaslomaa kuin hengitystieinfektioista ja vatsataudista.
Unohdit kirjoittaa kommenttiisi "meillä" 🙄.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin parkunut ja pyörinut lattialla, siinäpä olisivat sitten pomo ja työterveyslääkäri ihmetteleet. Todellakaan läheisen kuoltua ei ole työkunnossa!
No tuosta pääsee jo suljetulle ja työnantajalla on oikeus irtisanoa.
Eivät ne kuule surevaa ihmistä ota suljetulle,suru ei ole mielisairaus .
Arvioinnin jälkeen pääsee kotiin ja takaisin töihin.Kyllä ne ottaa, jos parkuu ja pyörii lattialla. Ja jos arvioinnin jälkeen palaa kotiin, niin se on sitten töihin eikä suinkaan työnantajan maksamalle parin kuukauden lomalle.
Tosin yleensä 5 vuorokaudessa todetaan surun aiheuttama psykoosi ja se on sitten menoa.
Ei suljetulle noin vähästä pääse.
Ei todellakaan. Sinne ei oteta edes harhoilleen karjuvaa ihmistä josta omaiset ovat huolissaan,saati menetyksen takia kirjaimellisesti maahan romahtavaa henkilöä.
Ensikertalaisena otetaan työterveyslääkärin vastaanotolta, huomaathan, että kyseessä ei ole omaiset vaan lääkäri, joka määrittää kiireellisen hoidontarpeen. Omaiset saa soitella niin paljon kuin tahtoo, lääkäri tietää, että suru ei ole sairaus, sen takia ei kieritä lattialla.
Minä revin hiuksiani ja löin jalkojani koska menetyksen tuska tulvi yli . Itkin silmät kipeinä ja koetin huutaa, mutta ääntä ei tullut.
Rakas ihminen oli kuollut. Jouduin antamaan hänet kylmään maahan. Olisin halunnut hypätä hautaan mukaan,vajota yhdessä arkun kanssa .
Lääkäri ei soittanut valkotakkisia vaan kirjoitti kolme viikkoa sairaslomaa sekä reseptin unilääkkeille.
Lääkäri teki virheen. Toisaalta työnantaja olisi voinut todeta, että et ole työkyvytön, ainoastaan teeskentelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae sairaslomaa toiselta lääkäriltä.
Näille tapasaikuttajille on ainakin meillä määritelty, että sairauslomaa saadakseen on käytävä nimenomaan meidän yrityksellemme määritellyllä työterveyslääkärillä. Tämä sen vuoksi, ettei juokse lääkäriltä toiselle, kolmikantaneuvotteluita on käyty, joten oma työterveyslääkäri on tietoinen yrityksen ja työntekijän näkemyksistä jatkuvaan sairasteluun. Samalla lääkärillä käyminen takaa hoitosuhteessa sen, että lääkärillä on tieto kyseisen työntekijän sairaushistoriasta.
Mitä varten luulet että Omakanta on perustettu? Tietenkin lääkäri näkee kaiken potilaan teksteistä minkä takia on ollut sairaslomalla. Kuulostat hyvin ikävältä ihmiseltä.
Työntekijällä on vahvat oikeudet. Jos lääkäri määrää sairasloman ei työnantaja saa vaatia tulemaan töihin. Sairaslomalapussa on paikka missä kysytään voiko työntekijä tehdä korvaavaa työtä, jos siinä on ei niin työnantajan ei auta kuin niellä katkeruus.
Työnantaja voi kyllä vaatia, että sairausloma haetaan työterveyslääkäriltä.
Ohis
Meillä on juurikin noin, ja se onkin kiva, kun sama lääkäri tietää terveyshistoriani 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienelle työnantajalle voi olla suuri haitta siitä että työntekiät ei ole paikalla vaikka palkka juoksee. Oikeat sairaslomat on jo tarpeeksi raskas kuluerä monelle yritykselle. Sama kuin siinä ettei moni työnantaja ota mielelläänn riskiä palkaamalla lapsenteko iässä olevia naisia. Ei ne riskit mihinkään häviä vaikka työnataja haluaisi olla miten empaattinen.
Jos riskit on liian kovat niin sitten ehkä kannattaa olla palkkaamatta yhtään työntekijää. Jos firman talous on niin veitsen terällä, että normaalit työnantajan velvollisuudet pelottaa, niin silloin ainoa oikea vaihtoehto on olla palkkaamatta ketään ja pyörittää vain yhden ihmisen nyrkkipajaa.
Ihme vikinää aina yrittäjiltä, kun työntekijät tulevat niin kalliiksi.
Kukaan ei pakota palkkaamaan.
Joku ilmeisesti olettaa että kaikki yritykset on heti perustamisesta lähtien vakavaraisia?
Ei todellakaan. Sinne ei oteta edes harhoilleen karjuvaa ihmistä josta omaiset ovat huolissaan,saati menetyksen takia kirjaimellisesti maahan romahtavaa henkilöä.