Koulukiusattu! Miten voimme estää kiusan ?

Kiusaajat pitäisi siirtää tarkkailuluokalle, jos keskustelu ei auta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvittaisiin välittäviä aikuisia, mutta heistä on huutava pula.

Ei siitä ole montaa päivää kun oli juttua että lasten arjessa on vähemmän aikuisia kuin ennen.

Lapsi tai aikuinenkaan ei tarvitse kuin yhden-kaksi luotettavaa aikuista. Omat vanhemmat tietenkin mutta nykypäivänä ei sekään ole sanottua, että vanhempiin voi luottaa. Puhelin vie paljon aikaa ja oman naaman kuvailu.

Luotettu opettaja on tärkeä. Isovanhemmat tai vaikka sitten sijaisvanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat pitäisi siirtää tarkkailuluokalle, jos keskustelu ei auta.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b0c4c299-886c-44f4-8c82-b4ddd928d944

Tämä Joni oli tarkkailuluokalla.

"– Kun sain ensimmäisen poikaystävän, nenäni edessä luokkalaiseni poika soitti tälle pojalle ja sanoi, että sinun täytyy jättää Heljä, et voi olla tuollaisen rumiluksen kanssa yhdessä. Tilanne on piirtynyt verkkokalvoille. Se oli niin noloa, kun muita ihmisiä oli ympärillä."

Jaa että tuolla oli poikaystäväkin. Mikä siinä sitten on "niin" kauheaa? Itseäni ja paria kaveria kiusattiin yläasteella...no, ei siinä mielestäni ollut edes mitään syytä, mutta nörtiteltiin, homoteltiin, heitettiin kuminpaloilla, tönittiin, talvella heitettiin lumipalloilla kun ei ollut mitään valvojaa ulkona (ja pakotettiin ulos välitunneilla, elikä opettajat kannustivat kiusaamiseen, vihaan opettajia). Eikä ollut mitään tyttöystävää! Tuo "kiusattu" on ihan feikki-kiusattu, jos poikaystävänkin on saanut (ja noin aikaisin)! No eipä kyllä ole ollut koko elämän aikana mitään tyttöystävää, vaikka on koulut käyty, sali-kuntoilua säännöllisesti ja töitäkin olen aina tehnyt. On elämä "hieman" vaikeampaa kun on syntynyt mieheksi, eikä naisena tutorial-moodiin. Yläaste oli pahinta aikaa ja jätti elinikäiset arvet. Muuten on kyllä sen jälkeen syrjitty vaikka kuinka ja ekassa työpaikassakin minua nimiteltiin selkäni takana, sain kuulla viime vuonna kun tapasin yhden työntekijän ekasta duunistani. Mites joku nainen näillä seteillä, että 0 kertaa seurustelua, niin kestäisikö nainen edes tätä? Enpä usko. Mitä tulee kiusaamiseen, niin olen kuullun turpaan vedon olevan ainut keino lopettaa se. Olisi itsekin aikoinaan pitänyt. Yksi vaihtoehto on selvittää pääkiusaaja/kiusaajat ja varoitusten jälkeen vanhemmille mojovat sakot, niin luulisi alkavan tapahtua. Jos ei toimi, niin sitten vaan pääkiusaaja(t) pakotetaan vaihtamaan koulua, ei se kiusattu niin kuin nykyään tehdään. Se nimittäin on niin, että ne tietyt tyypit provosoivat kaikkia muita kiusaamaan. Tai niin ainakin itse huomasin asian olleen omassa tapauksessani. Mutta kaikki ne jotka osallistuvat, ovat myös ihan samalla tavalla syyllisiä, paitsi ehkä hieman vähemmän syyllisiä.

Minusta on turha syyttää opettajia, ettei kiusaamiseen puututa, sillä se työ, mitä opettajat koulussa tekevät, se valuu kuin vesi hanhen selästä, sillä päiväkodissa ja koulussa kiusaamisen siementä ei ole kylvetty, vaan kotona, lapsen elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

Ja se lähtee jo poliittisista päättäjistä. Suomessa on useampi ministeri, jotka kutsuvat toisia mustaksi jätesäkiksi tai ihon värin perusteella suunnitellaan am pumista jne. Ja samaa kielenkäyttöä tekevät heidän kannattajansa kotona ja julkisesti. Seinillä on aina korvat. Jos empatia ei kuulu politiikkaan, miten se voi kuulua sitten päiväkodissa ja koulussa?

Katsoin edusk. istuntoa, jossa puhuttiin rasismista. Eipä juuri ministereitä näyttänyt kiinnostavan vaan esim. Rydman näpräsi puhelintaan ja oli ihan omissa oloissaan reilun tunnin, käyttämättä edes puheenvuoroa.

Sama meininki jatkuu keskustelupalstoilla ja kotona tai kun aikuiset puhuvat.

Koko lasten kiusaamiskeskustelu on hurskastelua, jos vanhemmat, muut aikuiset, naapurit ja päättäjät ole itse valmis muuttamaan käytöstään ja osoittamaan esimerkkiä ja mallia lapselle, mitä on hyvä käytös, empatia ja toisen huomioonottaminen.

Kiusatulle huonoin neuvo on "ne on kateellisia, älä välitä"

Joissain tapauksissa näin voi ollakin, mutta ikävä sanoa että ei ne kauniit ja suositut ole kateellisia sille aknenaamaiselle rillipää-pullukalle, joka minä olin.

Koitin sitten sitkeästi olla välittämättä, mutta minua kiusattiin ala-asteelta ja vielä lukiossakin.

Kiusaaminen alkoi saamaan vaarallisiakin piirteitä, kun esimerkiksi polkupyörääni vahingoitettiin, minua kamppailtiin ja tönittiin käytävillä jne.

Tietenkin itsensä puolustaminen olisi tärkeää, mutta jos yksin alkaa jotain porukkaa vastaan huutamaan, että lopettakaa, niin se vaan pahentaa asiaa.

Opettajat eivät jaksaneet meidän koulussa puuttua, kerroin kerran niin vararehtori toden totta tokaisi että "selvittäkää keskenänne".

Traumat on !

Vierailija kirjoitti:

Minusta on turha syyttää opettajia, ettei kiusaamiseen puututa, sillä se työ, mitä opettajat koulussa tekevät, se valuu kuin vesi hanhen selästä, sillä päiväkodissa ja koulussa kiusaamisen siementä ei ole kylvetty, vaan kotona, lapsen elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

Ja se lähtee jo poliittisista päättäjistä. Suomessa on useampi ministeri, jotka kutsuvat toisia mustaksi jätesäkiksi tai ihon värin perusteella suunnitellaan am pumista jne. Ja samaa kielenkäyttöä tekevät heidän kannattajansa kotona ja julkisesti. Seinillä on aina korvat. Jos empatia ei kuulu politiikkaan, miten se voi kuulua sitten päiväkodissa ja koulussa?

Katsoin edusk. istuntoa, jossa puhuttiin rasismista. Eipä juuri ministereitä näyttänyt kiinnostavan vaan esim. Rydman näpräsi puhelintaan ja oli ihan omissa oloissaan reilun tunnin, käyttämättä edes puheenvuoroa.

Sama meininki jatkuu keskustelupalstoilla ja kotona tai kun aikuiset puhuvat.

Koko lasten kiusaamiskeskustelu on hurskastelua, jos vanhemmat, muut aikuiset, naapurit ja päättäjät ole itse valmis muuttamaan käytöstään ja osoittamaan esimerkkiä ja mallia lapselle, mitä on hyvä käytös, empatia ja toisen huomioonottaminen.

"Minusta on turha syyttää opettajia, ettei kiusaamiseen puututa"

Opettajat ovat saastaa, jotka viime kädessä antavat kiusaamisen tapahtua, puuttumatta siihen mitenkään, tai jopa kannustavan siihen. En koskaan voisi seurustella opettajan kanssa. Eikä pitäisi kenenkään muunkaan niin alhaisen olion kanssa ryhtyä mihinkään. Aika usein kiusaaminen tapahtuu välitunneilla. Ja jos opettajat pakottavat myös kiusatun menemään välitunnille ulos kiusattavaksi, niin opettaja on se joka mahdollistaa kiusaamisen! Opettajat ovat oikeasti syyllisiä. Älä käytä tuota typerää whataboutismia "argumenttina", kun häviät sillä heti koko keskustelun!

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen loppuu kouluissa vasta sitten kun kukaan aikuinen ei kiusaa enää toisia. Lapset ottaa mallia aikuisista. Ei riitä että aikuinen sanoo "ei saa kiusata", pitää näyttää esimerkkiä. TV on täynnä ohjelmia jossa kilpaillaan ja tiputetaan joukosta aina heikoin pois...opettaa että kaikkia ei hyväksytä joukkoon.

Kilpailu ja kiusaamunen ei oke sama asia

Ei ne rankaisut ja täällä ehdotetut lapselliset ratkaisut ei ratkaise mitään. Ensinnäkin kiusaamistapaukset eivät ole mustavalkoisia, eikä aina ihan selviäkään. Ja miten todistetaan kiusaaminen? Esimerkiksi omina kouluaikoinani eräästä tytöstä liikkui huhu, johon liittyy tietyn valmistajan suklaapatukka. No tätä tyttöä sitten kiusattiin syömällä näyttävästi tälläistä patukkaa ja muillakin tavoilla. Miten kitket tälläisen? Opettajat ovat täysin ulkona. Muistan myös erään pojan, joka itse ärsytti ensin muita ja kun ansaitusti sai selkäänsä, meni hän itkemään opettjalle kiusaamista. Että ei nämä koskaan mitään mustavalkoisia tapauksia ole. Miten tälläistä kiusaamista kitket? Ihminen on vittumainen eläin.

mies37v kirjoitti:

"– Kun sain ensimmäisen poikaystävän, nenäni edessä luokkalaiseni poika soitti tälle pojalle ja sanoi, että sinun täytyy jättää Heljä, et voi olla tuollaisen rumiluksen kanssa yhdessä. Tilanne on piirtynyt verkkokalvoille. Se oli niin noloa, kun muita ihmisiä oli ympärillä."

Jaa että tuolla oli poikaystäväkin. Mikä siinä sitten on "niin" kauheaa? Itseäni ja paria kaveria kiusattiin yläasteella...no, ei siinä mielestäni ollut edes mitään syytä, mutta nörtiteltiin, homoteltiin, heitettiin kuminpaloilla, tönittiin, talvella heitettiin lumipalloilla kun ei ollut mitään valvojaa ulkona (ja pakotettiin ulos välitunneilla, elikä opettajat kannustivat kiusaamiseen, vihaan opettajia). Eikä ollut mitään tyttöystävää! Tuo "kiusattu" on ihan feikki-kiusattu, jos poikaystävänkin on saanut (ja noin aikaisin)! No eipä kyllä ole ollut koko elämän aikana mitään tyttöystävää, vaikka on koulut käyty, sali-kuntoilua säännöllisesti ja töitäkin olen aina tehnyt. On elämä "hieman" vaikeampaa kun on syntynyt mieheksi, eikä naisena tutorial-moodiin. Yläaste oli pahinta aikaa ja jätti elinikäiset arvet. Muuten on kyllä sen jälkeen syrjitty vaikka kuinka ja ekassa työpaikassakin minua nimiteltiin selkäni takana, sain kuulla viime vuonna kun tapasin yhden työntekijän ekasta duunistani. Mites joku nainen näillä seteillä, että 0 kertaa seurustelua, niin kestäisikö nainen edes tätä? Enpä usko. Mitä tulee kiusaamiseen, niin olen kuullun turpaan vedon olevan ainut keino lopettaa se. Olisi itsekin aikoinaan pitänyt. Yksi vaihtoehto on selvittää pääkiusaaja/kiusaajat ja varoitusten jälkeen vanhemmille mojovat sakot, niin luulisi alkavan tapahtua. Jos ei toimi, niin sitten vaan pääkiusaaja(t) pakotetaan vaihtamaan koulua, ei se kiusattu niin kuin nykyään tehdään. Se nimittäin on niin, että ne tietyt tyypit provosoivat kaikkia muita kiusaamaan. Tai niin ainakin itse huomasin asian olleen omassa tapauksessani. Mutta kaikki ne jotka osallistuvat, ovat myös ihan samalla tavalla syyllisiä, paitsi ehkä hieman vähemmän syyllisiä.

Eipä se kellekään miehelle helppoa ole se kumppanin etsintä. Itsellä lukuisia kymmeniä kumppaneita mutta jokaistq kohden ainakin kymmenet pakit. Kannattaa vain kokeilla treffailua niin eiköhän tulosta tule. Myös sellainen vinkki että sosiaalisis taitoja kannattaa kehittää fyysisen olemuksen lisäksi. Ei kukaan halua tuppisuuta mieskarkkia.

Alfa81

Vanhemmat pitää saada osalliseksi kasvatusvastuusta. Kaikki sysätään ennestäänkin ylikuormittuneen koulun vastuulle. Ensimmäisestä kerrasta lähtien pitäisi heti kutsua vanhemmat kiusaajakakaransa kera kouluun paikan päälle selvittämään asiaa kasvotusten kiusatun vanhempien, kiusatun, rehtorin, opettajan ja kenties jonkin muunkin tahon kanssa. Annetaan varoitus. Jos homma jatkuu, seuraa ulosottokelpoinen sakko. Jos ei auta sekään, kiusaaja pakkosiirretään tarkkikselle käytösongelmaisten luokkaan. Luokka tekee yhteistyötä poliisin, lasun yms. kanssa ja on tarkassa syynissä. Jos ei sielläkään suju, todetaan pysyvästi kieroon kasvaneeksi ja lapioidaan riesa ongelmanuorten laitoksiin. Ei satsata resursseja enempää, ei niistä tuossa pisteessä olevista miljoonien tukitoimillakaan enää mitään yhteiskuntakelpoisia saada. Kiusattu sen sijaan voidaan pelastaa kun ajoissa ryhdytään toimiin ja hänelle mahdollistetaan normaali elämä.

Opettaja olisi tärkein tekijä. Sellaiset opettajat, jotka eivät puutu, mahdollistavat kiusaamisen. Se, että muut oppilaat kiusaavat, särkee sydämen, mutta se, että tilassa oleva aikuinen ei puutu, särkee sen toisen kerran. Aikuinen pettää lapsen todella pahasti silloin kun ei puutu tilanteeseen. Luokkapsykologit olisivat hyviä, koska silloin opettaja voisi keskittyä opettamiseen ja luokkapsykologi puuttua kiusaamiseen. Lisäksi pitäisi opettaa enemmän empatiaa, erilaisuuden ymmärtämistä, omien tunteiden käsittelyä (ei pureta omaa pahaa oloa muihin) jne. Kiusaajille ei opeteta näitä kotona, joten ne pitää opettaa koulussa ja koulu pitää olla turvallinen paikka ihan kaikille.

Opettakaa pennuillenne käytöstapoja ja empatiaa viettämällä heidän kanssaan laatuaikaa, johon kuuluu tunteista keskustelua, katsekontaktia, lämpöä ja empatiaa. Onnelliset lapset, joiden henkiset ja emotionaaliset tarpeet on kotona huomioitu ja täytetty, eivät kiusaa muita vaan kokevat yhteyttä muiden kanssa, ja kykenevät tuntemaan häpeää ja katumusta satuttaessaan toista. Jos te ette näe lastanne muuna kuin esineenä, jota itse kiusaatte ja kohtelette miten sattuu, niin miten lapsi oppii näkemään muut ihmiset muulla tavalla? 

Vierailija kirjoitti:

Aloitus keskittyi vähän muuhun kuin mitä otsikosta arvelin, mutta no. Tulin sanomaan, että kiusaajan toimintaan tulee heti puuttua, kuraattorit ja kaikki heti kimppuun. Kun kiusaaminen ei ehdi pidemmälle, ei kiusatulle ehdi kehittyä kiusatun identiteettiä, joka helposti altistaa kiusaamiselle myös myöhemmässä elämässä. Osoittava sormi siis niihin, joilla on alttius ja tarve alkaa kiusata muita.

Paljon erilaisia vaihtoehtoja on jo kokeiltu, joten nyt voisi puuttua vanhempien elämään antaa sanktiot heille.

Näissä kiusaamiskuvioissa on kyllä sellainen erikoinen piirre, että kiusaaminen tuntuu joitain seuraavan läpi elämän eskarista työpaikalle. En hyväksy haukkumista, väkivaltaa jne., tietenkään. Mutta jollain tasolla ymmärrän myös ilmiötä.

Muistan omiltakin kouluajoilta pari itseään koulukiusattuina pitävää oppilasta. Toinen riitaantui aivan jatkuvasti kaikkien kanssa, pomotti, määräili, kävi käsiksi, oli järjettömän lyhytpinnainen. Kaikki tietenkin alkoivat inhota häntä, koska käytös oli ikävää, eikä kukaan olisi halunnut tämän kanssa olla. Meitä koko muuta luokkaa sitten syytettiin syrjimisestä ja kiusaamisesta. Aina tämä öykkäri oli se uhri ja muiden olisi pitänyt sietää. Eli hän kyllä sai haukkua, käydä käsiksi jne. ja annettiin ikään kuin oikeus käyttäytyä huonosti, mutta muut eivät saaneet käyttäytyä huonosti, kuten vältellä hänen seuraa. En ymmärrä.

Toinen kiusattu oli tyttö, joka ei juuri puhunut, ei kahden kesken, ei porukassa. Oli aina vaivaannuttavaa olla yhdessä. Oli kiinnostunut ihan eri asioista kuin muut ikäisensä. En nyt viitsi tähän avata mistä, mutta tyyliin keskiaikaisesta pukeutumisesta ja kelttien historiasta kun olimme kolmannella... Kiusaaminen oli kuulemma hänen syrjimistä. Ei kukaan häntä haukkunut, en koskaan kuullut että sellaista olisi. Mutta onhan se nyt selvää ettei lapset jaksa loputtomiin yrittää kun ei ole mitään yhteistä intressiä. Ja taas muita syytettiin syrjimisestä kun välitunneilla olisi haluttu olla kavereiden kanssa, eikä aina vetää yhtä passiivista perässä.

Ymmärrän tätä vuosikymmeniä jatkuvaa kiusaamisilmiötä kyllä sikäli, että ihan oikeasti osa vain on todella valtavirrasta poikkeavia sosiaalisesti. Ei se oikeuta haukkumaan tai hakkaamaan, mutta kyllä sillä kiusatullakin tämmöisissä tapauksissa on hieman vastuuta mukautua ja sovittaa käytöstään viiteryhmään sopivammaksi. Jos siis haluaa juuri siihen mukaan. Ei koko maailma ympärillä voi mukautua jokaisen yksilön mukaankaan.

Up

Vartalokamerat kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa toimiva vaihtoehto on käyttää väkivaltaa sitä kiusaajaa vastaan. Niin että varmasti sattuu. Tarpeen vaatiessa tätä kiusaajaa tulee nöyryyttää muiden edessä.

Sanokaa mitä sanotte, mutta omasta kokemuksesta tietoisena mikään muu ei oikeasti toimi.

Kiusaajiin ei toimi mikään muu kuin se, että saavat niin pahasti turpaan, että he kärsivät useamman päivän kivuista.

Vierailija kirjoitti:

Näissä kiusaamiskuvioissa on kyllä sellainen erikoinen piirre, että kiusaaminen tuntuu joitain seuraavan läpi elämän eskarista työpaikalle. En hyväksy haukkumista, väkivaltaa jne., tietenkään. Mutta jollain tasolla ymmärrän myös ilmiötä.

Muistan omiltakin kouluajoilta pari itseään koulukiusattuina pitävää oppilasta. Toinen riitaantui aivan jatkuvasti kaikkien kanssa, pomotti, määräili, kävi käsiksi, oli järjettömän lyhytpinnainen. Kaikki tietenkin alkoivat inhota häntä, koska käytös oli ikävää, eikä kukaan olisi halunnut tämän kanssa olla. Meitä koko muuta luokkaa sitten syytettiin syrjimisestä ja kiusaamisesta. Aina tämä öykkäri oli se uhri ja muiden olisi pitänyt sietää. Eli hän kyllä sai haukkua, käydä käsiksi jne. ja annettiin ikään kuin oikeus käyttäytyä huonosti, mutta muut eivät saaneet käyttäytyä huonosti, kuten vältellä hänen seuraa. En ymmärrä.

Toinen kiusattu oli tyttö, joka ei juuri puhunut, ei kahden kesken, ei porukassa. Oli aina vaivaannuttavaa olla yhdessä. Oli kiinnostunut ihan eri asioista kuin muut ikäisensä. En nyt viitsi tähän avata mistä, mutta tyyliin keskiaikaisesta pukeutumisesta ja kelttien historiasta kun olimme kolmannella... Kiusaaminen oli kuulemma hänen syrjimistä. Ei kukaan häntä haukkunut, en koskaan kuullut että sellaista olisi. Mutta onhan se nyt selvää ettei lapset jaksa loputtomiin yrittää kun ei ole mitään yhteistä intressiä. Ja taas muita syytettiin syrjimisestä kun välitunneilla olisi haluttu olla kavereiden kanssa, eikä aina vetää yhtä passiivista perässä.

Ymmärrän tätä vuosikymmeniä jatkuvaa kiusaamisilmiötä kyllä sikäli, että ihan oikeasti osa vain on todella valtavirrasta poikkeavia sosiaalisesti. Ei se oikeuta haukkumaan tai hakkaamaan, mutta kyllä sillä kiusatullakin tämmöisissä tapauksissa on hieman vastuuta mukautua ja sovittaa käytöstään viiteryhmään sopivammaksi. Jos siis haluaa juuri siihen mukaan. Ei koko maailma ympärillä voi mukautua jokaisen yksilön mukaankaan.

Passkapuhetta. Kiusaamista ei oikeuta mikään ja sitä paitsi suurin osa kiusatuista on ihan keskiverto-taviksia.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaajat pitäisi siirtää tarkkailuluokalle, jos keskustelu ei auta.

Perustetaan kiusaajien kouluja. Siirretään kaikki päätekijät samoihin kouluihin niin saavat kiusata siellä kiusata keskenään toisiaan.