Uusi työ ahdistaa
Onkohan alun kankeutta vai aitoa intuitiota siitä, että paikassa on jotain vialla? Tässä kipuilen asian kanssa. Monikin asia jo nyppii. Harmittaa että lähdin edellisestä koska vaikuttaa siltä että meni vielä huonommaksi.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
AHDISTUSHULLU TAAS VAUHDISSA
Onko täällä joku sellainen? Mua ei kyllä aikoihin ole ahdistanut muu kuin tämä vikatikki, jonne hain. Henkeä ahdistaa välillä.
Mielikuvaharjoituksia kannattaa tehdä ja hymyillä itselleen. Et ikinä ole täydellinen ja hyvään suoritukseen vaaditaan muutenkin rentoutta. Anna siis itsellesi lupa munailla ja ottaa rennommin vähän. Ja hyväksy tulevat virheet ja naura niille.
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaa aina uusi työpaikka, aina. Olenkin sopinut itseni kanssa, että katson rauhassa vaikkapa kuukauden verran että miltä alkaa tuntumaan ennen kuin teen oikeasti mitään johtopäätöksiä. Useimmiten se nk. ensipaniikki siitä helpottaakin ja pikkuhiljaa huomaan viihtyväni.
Kannattaa myös jäsennellä itselleen, että mikä se on mikä tuntuu tökkivän. Jos ilmapiiri on oikeasti huono ja/tai perehdyttäjä v-pää, sen kyllä huomaa jo ekan viikon aikana. Inhottavassa ilmapiirissä ei kauaa kyllä viitsi eikä kannatakaan itseään rikkoa. Mutta jos kyse on työtehtävien sisäistämisestä tmv., aika useimmiten auttaa.
Tsemppiä!
kohta 3vk täynnä ja yritän siedättää itseäni. Koko ajan harmittaa, että lähdin edellisestä paikasta kun oletin tämän olevan kaikin tavoin parempi. Nyt valvon aamuyöstä lähtien murehtien seuraavaa päivää.
Onko ihmiset kuitenkin kivoja? Tai yleensä ne työt oppii ja uusien töiden opiskelu voi hermostuttaa, ja siitä ahdistuminen on mielestäni "ok". Mutta jos susta tuntuu, että työkavereissa ja esimiehessä on jotain vikaa, niin se ei todennäköisesti muutu parempaan ajan kuluessa.
Hyvin lyhyt aika, minkä olet ennättänyt olla uudessa tehtävässä. Olet siinä välivaiheessa, kaipaat joitakin ihmisiä ja asioita vanhasta paikasta ja totuttelet jännittäen uuteen. Sehän on hienoa, että olet vaihtanut paikkaa, sehän osoittaa kehityskelpoisuutesi. Nyt vain ihan rauhassa totuttelet etkä missään tapauksessa valvo öitäsi tai ala pelätä mitään. Muutokset ottavat aina koville, mutta niistä selviää ja pääsee taas elämässään eteenpäin. Ulkoile ja urheile paljon, hanki kavereita ja vietä itsellesi mieleistä vapaa-aikaa paljon myös ihmisten ilmoilla. Voit myös kirjoittaa itsellesi vieraimmista työtehtävistä muistiin pääkohtia, auttaa ajattelussa ja oppimisessa. Sinut on valittu pätevänä tehtäviisi, kyllä sinä niistä tulet selviämään, vaikka hammasta purren. Kuulosti ulkopuolisena hyvältä, että esimiehesi sanoi jämäkästi, saattaa olla parempi kuin lepsu, jos muuten reilu ja fiksu. Töihin tullaan töitä tekemään, oppimismahdollisuudet ovat suuret ja nyt saat ajan oloon näyttää olevasi hyvä työntekijä, joille riittää aina töitä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin lyhyt aika, minkä olet ennättänyt olla uudessa tehtävässä. Olet siinä välivaiheessa, kaipaat joitakin ihmisiä ja asioita vanhasta paikasta ja totuttelet jännittäen uuteen. Sehän on hienoa, että olet vaihtanut paikkaa, sehän osoittaa kehityskelpoisuutesi. Nyt vain ihan rauhassa totuttelet etkä missään tapauksessa valvo öitäsi tai ala pelätä mitään. Muutokset ottavat aina koville, mutta niistä selviää ja pääsee taas elämässään eteenpäin. Ulkoile ja urheile paljon, hanki kavereita ja vietä itsellesi mieleistä vapaa-aikaa paljon myös ihmisten ilmoilla. Voit myös kirjoittaa itsellesi vieraimmista työtehtävistä muistiin pääkohtia, auttaa ajattelussa ja oppimisessa. Sinut on valittu pätevänä tehtäviisi, kyllä sinä niistä tulet selviämään, vaikka hammasta purren. Kuulosti ulkopuolisena hyvältä, että esimiehesi sanoi jämäkästi, saattaa olla parempi kuin lepsu, jos muuten reilu ja fiksu. Töihin tullaan töitä tekemään, oppimismahdollisuudet ovat suuret ja nyt saat ajan oloon näyttää olevasi hyvä työntekijä, joille riittää aina töitä.
kiitos kannustavasta vastauksestasi. Olen jo sen verran vanha, että olen nähnyt monenlaisia työpaikkoja. Suurin osa on ollut kivoja, tunnelman aistii. Sitten on sellaisia, joista tulee tunne, että vievät mielenterveyden ennen pitkää. Ehkä mieltäni rauhoittaa jos alan laittaa hakemuksia uusiin paikkoihin. Ei tietty voi koskaan tietää meneekö vielä huonommaksi. ap
Ja uusihan näyttää olevan hyvin erilainen kuin aiemmat, mikä ei ole hyvä tai huono asia, vaan vain erilainen, joka vaatii aikaa. Tottakai voit hakea uutta työpaikkaa, sehän on ihan selvä. kaikessa rauhassa pohdit ja tutustut eri vaihtoehtoihin. Joissakin työpaikoissa on todellakin niin paljon työtä, ettei mihinkään viihtymiseen tai kahvitteluihin ennätetä tai huomata panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja uusihan näyttää olevan hyvin erilainen kuin aiemmat, mikä ei ole hyvä tai huono asia, vaan vain erilainen, joka vaatii aikaa. Tottakai voit hakea uutta työpaikkaa, sehän on ihan selvä. kaikessa rauhassa pohdit ja tutustut eri vaihtoehtoihin. Joissakin työpaikoissa on todellakin niin paljon työtä, ettei mihinkään viihtymiseen tai kahvitteluihin ennätetä tai huomata panostaa.
ei tosiaan panosteta tuollaiseen täällä. Henkilöstön hyvinvointi on kakkosena, tuloksen tekeminen ykkösenä. ap
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olet ollut siellä? Alku on aina kankeaa ja joskus tehtävät ovat niin moniulotteisia, että niiden sisäistäminen saattaa kestää vaikka vuoden. Riippuu siis paljon työtehtävistä. Mikä siellä eniten tökkii?
Musta välillä tuntuu, että enempi vähempi kaikki sekoilee työtehtävissään jonkin verran vaikka olisi kuinka homma hanskassa. Anna siis itsellesi aikaa. Jos työpaikka on oikeasti paska niin vaihda. Niitä nimittäin piisaa.
Työpaikkoja riittää, millä alalla? Hoitoalalla? Mun alalla samoista vähistä töistä kilpailee tohtorit ja peruskoulun/lukion kesätyöläiset.
Mä olen nyt ollut jonkin aikaa työssä jonka aluksi koin hyvin ahdistavaksi, alan pikku hiljaa päästä jyvälle siitä että mistä tässä on kyse ja on muuttunut ihan siedettäväksi ja jopa osin erittäinkin hyväksi. En ole varma jäänkö silti, huonot puolet ovat aika isoja, mutta alan ymmärtää tämän paikan viehätyksen perään. Kesti yli pouli v ymmärtää työtehtäviä ja luoda omaa toimenkuvaa, eli kyllä joskus voi kannattaa jonkin aikaa katsoa.
Minua ahdistaa aina uusi työpaikka, aina. Olenkin sopinut itseni kanssa, että katson rauhassa vaikkapa kuukauden verran että miltä alkaa tuntumaan ennen kuin teen oikeasti mitään johtopäätöksiä. Useimmiten se nk. ensipaniikki siitä helpottaakin ja pikkuhiljaa huomaan viihtyväni.
Kannattaa myös jäsennellä itselleen, että mikä se on mikä tuntuu tökkivän. Jos ilmapiiri on oikeasti huono ja/tai perehdyttäjä v-pää, sen kyllä huomaa jo ekan viikon aikana. Inhottavassa ilmapiirissä ei kauaa kyllä viitsi eikä kannatakaan itseään rikkoa. Mutta jos kyse on työtehtävien sisäistämisestä tmv., aika useimmiten auttaa.
Tsemppiä!