Lue keskustelun säännöt.
Löytyi hyvä mies perheen perustamiseen, mutta en tunne seksuaalista vetoa
08.08.2023 |
Ikää minulla 33v ja ainakin yksi lapsi olisi toiveissa. Olen kolme vuotta sitten tapahtuneen vaikean eroni jälkeen tavannut paljon miehiä, mutta kenenkään kanssa ei ole tuntunut olo luontevalta. Nyt olen tavannut miehen joka on monessa mielessä juuri sitä mitä haluan ja hän myös toivoo jatkossa lasta. Ongelma vaan on se etten tunne oikein mitään vetoa häneen seksuaalisesti ja romanttinen yhteys toistaiseksi puuttuu. Kuitenkin hänenlaisensa luotettavat ja perhekeskeiset miehet ovat harvassa. Mietin nyt kovasti kannattaako tätä katsoa vielä pidemmälle vai ei? Ikä tuo painetta jos haluaa lapsen saada, en tiedä uskallanko enää pitkään etsiä.
Kommentit (538)
Vierailija kirjoitti:
Mies-parka. Luulee aidosti, että nainen välittää hänestä, mutta onkin vain esineellistetty työkalu naisen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jos olisin nuorempana tiennyt, että naiset ovat tällaisia, olisin vältellyt heitä kuin ruttoa. Tai vain pannut tsäänssien sattuessa. Suhteeseen en alkaisi tuollaisten ihmisten kanssa. Kylmiä hyväksikäyttäjiä.
Nuorten parisuhteet liittyvät lähes aina lasten saantiin. Nuori nainen miettii aina, että onko miehestä isäksi, jos ylipäätään haluaa joskus lapsia. Siinä ei ole mitään väärää ja jos et halua lapsia, etsit silloin velan tai miehen, etkä tuhlaa nuoren naisen hedelmällistä aikaa. On karseaa naisvihaa syytellä naisia siitä, että haluavat lapsia, normaalia asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teet sen mitä muutkin, annat persettä jännemmälle miehelle jotta tulet paksuksi ja annat tämän lasta toivovan miehen olla sen jälkeen apupoikasi ja laskujesi maksaja.
Voivoi. Mitäs teitä lorttomiehiä on,jotka jakaa krbäänsä kaikille halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata, koska parisuhteen perusta on romanttinen ja seksuaalinen vetovoima. Joko tulee ero ja jäät tosiaan lapsi kainalossa jälleen etsimään uutta rakkautta tai sitten elät epätyydyttävässä suhteessa, missä lapsesi saa haitallisen, ei-rakkaudellisen mallin parisuhteesta, missä ei ole läheisyyttä eikä oikeaa rakkautta.
Olen vanhempi nainen ja kuvatunlaisessa suhteessa elänyt ystäväni harmitteli äskettäin, miten hänen oma lapsensa elää nyt samanlaisessa riitaisassa suhteessa kuin hänkin aikoinaan ex-miehen kanssa. Lapsen etu on siis niitä huonoimpia syitä jäädä rakkaudettomaan liittoon. Huono perintö lapselle ja omakin elämä, ne parhaat ja viriileimmät vuodet, menevät hukkaan molemmilta suhteen osapuolilta.
Jos biologinen kello tikittää, on lapsi mahdollista hankkia myös yksin. Jatko on helpompaa, kun hankala ex puuttuu, jos vain muut tukiverkostot ovat kunnossa.
Mikä sinä olet sanomaan millainen on epätyydyttävä suhde? Onko vaihtoehtona vain riitely tai voimakas seksuaalinen vetovoima? Siihen väliin mahtuu kaikenlaista. Ja mistä lähtien seksi on ollut sama asia kuin rakkaus? On sulla kyllä suppea maailmankuva. Kaikki eivät esimerkiksi terveydellisistä syistä seksiin kykene, eikö heillä sitten ole oikeutta onneen, parisuhteeseen ja perheeseen?
Ohiksena vastaan, että tottakai aseksuaaleilla ja muilla on oikeus parisuhteeseen ja perheeseen. Siihen hommaan vaan ei saa huijata ihmistä, jolle seksi on tärkeä osa parisuhdetta ja kiintymystä. Rakkauden kemia perustuu pitkälti seksiin, evoluution myötä. Siksi se on lähes kaikille tärkeää. Jos ei pidä seksistä eikä halua seksiä, pitää etsiä kumppani joka on samanlainen.
Entä jos nyt jätät tämän mahdollisuuden mutta et sitten tapaa enää ketään muutakaan sopivaa?
Aika kuluu. Olet jo 33v. Itse en odottaisi yhtään pidempään. Jos ei tuohon ikään mennessä sopivaa ole löytynyt, ottaisin sen mitä saan.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos nyt jätät tämän mahdollisuuden mutta et sitten tapaa enää ketään muutakaan sopivaa?
Aika kuluu. Olet jo 33v. Itse en odottaisi yhtään pidempään. Jos ei tuohon ikään mennessä sopivaa ole löytynyt, ottaisin sen mitä saan.
Minä olin valmis tekemään lapsen yksinkin jos ei olisi tullut oikeanlaista miestä vastaan. Se on nykyään mahdollista. On mielestäni itsekästä viedä hyvältä mieheltä vuosia ja mahdollisuuksia tasavertaisesti rakastavaan parisuhteeseen, johon hyvä mies olisi todellakin oikeutettu. Ei ole oikein huijata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako tätä elämää ottaa niin hirveän vakavasti? Entä sitten jos kaikki ei ole täydellistä? Suurimmalle osalle kumppanista paljastuu vielä vuosienkin jälkeen ei toivottuja piirteitä. Mutta rakkaus ja välittäminen auttaa katsomaan läpi sormien. Jos teitä on kaksi melkein keski-ikäistä ja vielä lapsen haluaisitte, antakaa palaa!
Vierailija kirjoitti:
Mies-parka. Luulee aidosti, että nainen välittää hänestä, mutta onkin vain esineellistetty työkalu naisen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jos olisin nuorempana tiennyt, että naiset ovat tällaisia, olisin vältellyt heitä kuin ruttoa. Tai vain pannut tsäänssien sattuessa. Suhteeseen en alkaisi tuollaisten ihmisten kanssa. Kylmiä hyväksikäyttäjiä.
Että tämmöinen itku tällä kertaa. Seuraavaksi itket miksi naiset ei laske standardejaan ja tyydy sun kaltaisiin miehiin. Idioot ti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on tietoinen kyllä siitä ettei minulla ole tällä hetkellä romanttisia tunteita häntä kohtaan eli häntä ei ole johdettu harhaan millään tavalla. Olemme ajatelleet hiljalleen katsoa ja tutustua. Mutta itselläni on olo, että jotain jää koko ajan puuttumaan. En vaan tiedä uskallanko enää jäädä etsimään.
Sama siis kuin mun ex-tapailumiehellä. Valitti mulle kuinka kaikki kaverit ovat jo naimisissa ja perheellisiä, ja hän ei ole vieläkään. Olisin ollut täydellistä vaimo-/äitimateriaalia ja varmasti mieskin sen tajusi, mutta päätti sitten jättää minut ihan puskista. Sain myöhemmin selville että ilmeisesti syttyy enemmän wt-muijista, joten eipä mikään ihme ettei vielä näin vuosienkaan jälkeen ole päässyt elämässään eteenpäin. Aika surullinen tapaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot jo sen ikäinen että nyt pitää ajatella järjellä. Nuorena olisi voinut odotella sitä rakastumista, eihän siinä tilanteessa olisi tällaista tarvinnut miettiäkään!
Vierailija kirjoitti:
No ap, oletteko siis edes kokeilleet läheisyyttä tai seksiä? Oletko selvittänyt mitä ajatuksia miehellä on sinusta, näkeekö tulevaisuutta?
Emme ole, läheisyyttä ei ole ollut ollenkaan. Olemme tunteneet 3kk ajan. Mies on hyvin kiinnostunut ja haluaisi tutustua lisää, mutta on ujo tekemään aloitteita ja ilmeisesti myös melko kokematon. Ja minä taas en koe luontevaksi lähestyä häntä fyysisesti. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae ap ensitreffit alttarilla ohjelmaan. Olisit täydellistä materiaalia epäonnistuneeseen paritukseen. Yhyy, kaikki ei ollut heti täydellistä niin en suostu tutustumaan....
Aloituksen on pakko olla vitsi. Ei noin tyhmää ihmistä voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä tätä. Ei elämä mene nykyään niin, että kaksikymppisenä tavataan se elämän mies ja sitten on sen jälkeen tyydyttävä vain johonkin. Ihan kaiken ikäisinä ihmiset pariutuvat nykymaailmassa ja sinkkumarkkinoille vapautuu koko ajan uutta väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on tietoinen kyllä siitä ettei minulla ole tällä hetkellä romanttisia tunteita häntä kohtaan eli häntä ei ole johdettu harhaan millään tavalla. Olemme ajatelleet hiljalleen katsoa ja tutustua. Mutta itselläni on olo, että jotain jää koko ajan puuttumaan. En vaan tiedä uskallanko enää jäädä etsimään.
Lapsen voi tehdä yksinkin. Jaksatko olla tunteettomassa parisuhteessa 18 vuotta tai jopa pidempään? Mitä se tekee miehelle? Kriisejä tulee niihinkin suhteisiin, jossa rakkautta ei ole, miten niistä selviää kun ei ole tunneyhteyttä mikä pitää yhdessä?
On kyllä hyvä, että mies tietää totuuden, siitä poitsit. Mutta aikaa myöten tunteiden yksipuolisuus tulee nakertamaan miestä. Entä jos perheen perustamisen myötä rakastut toiseen palavasti? Pystytkö pysymään suhteessa? Entä jos mies rakastuu ja saa vastarakkautta muualta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ap, oletteko siis edes kokeilleet läheisyyttä tai seksiä? Oletko selvittänyt mitä ajatuksia miehellä on sinusta, näkeekö tulevaisuutta?
Emme ole, läheisyyttä ei ole ollut ollenkaan. Olemme tunteneet 3kk ajan. Mies on hyvin kiinnostunut ja haluaisi tutustua lisää, mutta on ujo tekemään aloitteita ja ilmeisesti myös melko kokematon. Ja minä taas en koe luontevaksi lähestyä häntä fyysisesti. Ap
Voi hyvänen aika, tartu nyt härkää sarvesta! Ethän sä tiedä jos et kokeile.
Mulla on miehenä samantyyppinen tilanne, että nainen olisi valmis pitkään parisuhteeseen ja lapsiin ja seksikin toimii hyvin. Ollaan nähty 4 matkan verran kun asutaan eri maissa.
En vaan ole vieläkään ihastunut niin olisi aika hullua muuttaa koko elämä ylösalaisin ja muuttaa toiseen maahan naisen vuoksi johon en ole ihastunut.
Toisaalta tämä nainen on ensimmäinen (omantasoinen) nainen joka on halunnut kanssani pitkän parisuhteen koko elämäni aikana, joten eihän mulla ole mahdollisuutta nirsoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako tätä elämää ottaa niin hirveän vakavasti? Entä sitten jos kaikki ei ole täydellistä? Suurimmalle osalle kumppanista paljastuu vielä vuosienkin jälkeen ei toivottuja piirteitä. Mutta rakkaus ja välittäminen auttaa katsomaan läpi sormien. Jos teitä on kaksi melkein keski-ikäistä ja vielä lapsen haluaisitte, antakaa palaa!
En silti olisi valmis luopumaan kumppanissa juuri siitä yhdestä ja ainoasta asiasta, joka erottaa parisuhteen kaikista muista kaveruussuhteista. Niitä muita epätäydellisiä asioita voi saada joltain muultakin, mutta läheisyyttä, rakkautta ja seksiä lähtökohtaisesti yleensä ei.
Vierailija kirjoitti:
Hae ap ensitreffit alttarilla ohjelmaan. Olisit täydellistä materiaalia epäonnistuneeseen paritukseen. Yhyy, kaikki ei ollut heti täydellistä niin en suostu tutustumaan....
Luitko ketjua ollenkaan? Ap on jatkanut tutustumista koko tämän ajan ja yrittänyt antaa suhteen kehittymiselle mahdollisuuden.
No ap, oletteko siis edes kokeilleet läheisyyttä tai seksiä? Oletko selvittänyt mitä ajatuksia miehellä on sinusta, näkeekö tulevaisuutta?