Lue keskustelun säännöt.
Rahapula estää lasten huostaanotot loppuvuodesta - (Kiteen tapaus aiheuttaa keskustelua)
17.12.2006 |
Karjalaisesta kopsattu www. karjalainen. fi
Lastensuojelu: Huostaanotot vähenevät vuoden lopussa. Budjettikurin nimissä tapaukset siirretään seuraavalle vuodelle.
Joensuu
Jentta Ilanmaa
Lastensuojelutoimenpiteiden tarve ylittää kuntien lastensuojeluun budjetoimat varat käytännössä koko maassa. Rahapulasta kärsivät eniten vuoden lopussa kipeästi avun tarpeessa olevat lapset ja perheet.
- On mahdollista, että loppuvuodesta esimerkiksi huostaanottojen määrä vähenee, koska rahaa ei enää ole, Itä-Suomen lääninhallituksen lääninsosiaalineuvos Elli Aaltonen sanoo.
- Työntekijät ajattelevat tiedostetusti tai tiedostamattaan budjettia ja siirtävät tapaukset seuraavan vuoden alkuun, jolloin uusi budjettipohja on taas käytössä. Näin ei tarvitse pyytää ylitysoikeutta sen vuoden budjettiin.
- Budjettikuri voi aiheuttaa sen, ettei lastensuojelutoimenpiteitä tehdä riittävän ajoissa tai riittävän aktiivisesti.
Kiteellä torstaina tapahtunut kaksivuotiaan pojan surma on nostattanut Pohjois-Karjalassa kysymyksiä lastensuojelun riittävyydestä tai sen riittämättömyydestä. Kiteellä ihmetellään, kuinka lapsensa surmasta epäilty sairas äiti sai pitää toisen lapsensa, vaikka ensimmäinen lapsi oli jo otettu huostaan.
Kiteellä aloitetaan
viranomaisselvitykset
Elli Aaltonen ei ota kantaa Kiteen tapaukseen, josta hänellä ei ole vielä tarkkoja tietoja. Aaltosen mukaan lääninhallitus selvittää, ovatko Kiteen sosiaaliviranomaiset toimineet tapauksessa virkansa edellyttämällä tavalla.
- Käynnistämme selvitykset siitä, onko tapauksessa tehty lastensuojelulain edellyttämät riittävät avohuollon tukitoimenpiteet ja onko huostaanottovelvoite laiminlyöty.
Lääninsosiaalineuvos muistuttaa, ettei lastensuojelulainsäädäntö tunne kunnan budjettia vaan sanoo yksiselitteisesti, että kunnan on täytettävä lastensuojelullinen tarve silloin, kun sitä ilmenee.
- Budjetin ylittäminen ei ole peruste jättää tekemättä lastensuojelutoimenpidettä eikä tämä peruste kanna missään oikeusasteessa. Tämän tietävät kaikki lastensuojeluviranomaiset ja kuntien päättäjät.
Köyhissä kunnissa
ei rahaa huostaanottoon
Kunnat saavat lastensuojelutyöhön tarkoitettua valtionapua. Raha ei ole korvamerkittyä, joten kunnat itse päättävät paljonko ne satsaavat esimerkiksi ennalta ehkäisevään lastensuojelutyöhön.
- Valtio ja kunnat ovat huolissaan lastensuojelutarpeen kasvamisesta, ja tulossa olevan lastensuojelulain myötä valtionosuutta joudutaankin miettimään uudelleen, Elli Aaltonen kertoo.
Huostaanotettujen lasten ja nuorten laitoshoidon kustannukset ovat tällä hetkellä nopeimmin kasvavia sosiaalimenoja. Kustannukset ovat kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa. Vuonna 2005 laitoshoito maksoi yhteiskunnalle 333 miljoonaa euroa.
Kodin ulkopuolelle oli viime vuonna sijoitettuna noin 15 000 lasta ja nuorta, joista yli 9 000 oli otettu huostaan. Muut oli sijoitettu avohuollon tukitoimina.
Stakes:n tilastojen mukaan viime vuonna Pohjois-Karjalassa oli huostaanotettuja lapsia noin 300. Avohuollon piirissä 0-17-vuotiaita lapsia oli noin 1600.
Vuosina 2004 ja 2005 lapsia on otettu huostaan kaikissa muissa Pohjois-Karjalan kunnissa paitsi Kesälahdella, Kiteellä ja Rääkkylässä. Kaikki kolme rahapulasta kärsiviä Keski-Karjalan köyhiä kuntia.
Kotipalvelu on
lapsiperheen oikeus
Uusi lastensuojelulaki korostaa ennalta ehkäisevän avohoidon osuutta. Lääninsosiaalineuvos Elli Aaltonen korostaa erityisesti lapsiperheille järjestettävän kotipalvelun tarpeellisuutta. Sosiaalihuoltolaki on velvoittanut kunnat järjestämään kotipalvelua alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden,sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille lapsiperheille, jotka apua tarvitsevat.
- Käytännössä tämä apua on ollut lähes nollassa, Aaltonen arvostelee.
Aaltosen mukaan arjen tuki on monesti paras tapa helpottaa vaikeuksissa olevaa lapsiperhettä.
- On hirvittävän inhimillistä ja traagista, että monella lailla yksin oleva yksinhuoltajaäiti on itse kyvytön hakemaan sosiaalista tukea itselleen ja lapselleen.
Aaltosen mukaan kuntien tulisi arvioida uudelleen myös päivähoidontarpeen määritelmä.
- Kunnissa ajatellaan monesti, että työssäkäynti on ainoa peruste päivähoidontarpeelle. Päivähoito voi olla tärkeää myös lapsen hyvinvoinnin kannalta, mutta tämä jätetään usein huomioimatta.
Lähimmäisen apu, naapuriapu, vertaistuki sekä vapaaehtoistyön kautta tuleva apu ehkäisisi omalta osaltaan mahdollisia tragedioita, Aaltonen muistuttaa.
Kommentit (9)
on jo ennen tapahtunut. Esim se Porvoon juttu, kun se äiti poltti ne pienet poikansa. Miksei niitäkin lapsia otettu huostaan, kun päiväkodissakin
huomasivat ettei kaikki ole ok. Rahat oli kai jo loppu, sekin tapahtui vähän
ennen joulua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnallinen kodinhoitajien apu lapsiperheille lopetettiin ja siinä tehtiin iso virhe. Aiemmin oli mahdollista saada kodinhoitaja silloin kun perheeseen syntyi uusi lapsi ja myös muulloin tarvittaessa.
Nykyisellään on niin että perheen täytyy olla ongelmaperhe saadakseen kotiapua ja tukitoimia. Naapurusto näkee kenellä käy ja perheellä on leima otsassa.
Yh:na sain toisen lapsen ja siitä on yli kymmenen vuotta ja tuolloin sain kodinhoitajan, myöhemmin olisin tarvinnut jouduttuani sairaalahoitoon leikkauksen vuoksi niin kerrottiin että kodinhoitajia ei enää ole. Ainoastaan vanhustyössä on henkilöstöä ja perhetyöntekijöitä " ongemaperheille" . Pitää olla joko päihteiden väärinkäyttäjä, väkivaltainen, psyykkisesti sairas tms. saadakseen kunnalta apua.
Tämäkö on hyvinvointivaltio, ei todellakaan vaan täällä voidaan pahoin.
Raha on ainoa ratkaiseva asia jota mietitään ei ihmiset.
isompi osa tälläistä sosiaali- ja hoitopuolen työtä jätettäisiin vapaaehtoisille. Ei tulisi niin kalliiksi. Minä itse olen valmis vaikka maksamaan yhen prosentin enemmän veroa, jos sillä estetään tälläiset tragediat.
ei aina kunnan. Oli kyse lapsista tai vanhuksista, niin aina sanotaan ettei kunnalla ole varaa. Jos on köyhä kunta ja paljon sairastuneita tms. niin tiukille joutuu kunnan talous. Kokonaan vaan uusiksi koko järjestelmä.
Saan ahdistuskohtauksia näistä lastensuojeluasioiden huonosta hoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mun nuorimmainen syntyi n. 12 vuotta sitten, sai vielä kotiapua vaikka ei ollut edes lastensuojelun asiakas. Sain lääkäriltä määräyksen levätä, olla tekemättä mm. kotitöitä viimeiset 3 viikkoa ennen laskettua aikaa. Olin yh ja vanhempi lapsi leikki-ikäinen. Lääkäri kirjoitti todistuksen asiasta, sanoi että vie tuo sosiaalivirastoon, vein ja selitin asian, ja siltä istumalta sovittiin, että joku käy joka päivä mulle kaupassa, tekee ruuan, imuroi ja vie lapsen puistoon pariksi tunniksi!
Näin tapahtui, joku tuli joka päivä auttamaan, vaikka ongelma oli vain fyysinen, mitä arvostan loppuelämäni suuresti!
Nykyään kun lukee näitä palstoja ja lehtiä, olen saanut käsityksen, että
missään hätätilanteessa apua ei tule, ja mua hirvittää ajatuskin, minkä stressin ja fyysiset seuraukset olisimme saaneet minä ja lapset, jos apua ei olisi tuolloin saatu.
Olen myös siinä käsityksessä, että JO huostaanotetut lapset hoidetaan erinomaisesti, teinit saavat merkkivaatteet ja kaikki harrastukset mitä vain keksivät, joten on aika nurinkurista, että rahaa löytyy SEURAUSTEN hoitoon (kun lapsi on jo huostaanotettu), mutta SYIDEN hoitoon ei rahaa ole. Liian myöhään huostaanotetut ovat jo häiriintyneitä, ja se, että sossu maksaa kaiken heille, opettaa helppoon elämään ja laitostumiseen. Miksi tässä maassa ei hoideta asioita ENNEN kuin huostaanottoon päädytään?
Jonkun pitäisi käydä ongelmaperheissä joka päivä, katsoa mitä siellä tapahtuu, missä kunnossa ollaan, keksiä lapsille kivoja asioita ja näyttää vanhemmille, miten lasten ja kodin kanssa ollaan ja pärjätään.
On paljon vaikeampi erakoitua, syrjäytyä, tulla hulluksi tai olla kamoissa ja kännissä, jos joku katsoo joka päivä missä mennään.
Siinä vaiheessa, kun ollaan lastenkodissa sossun maksamissa merkkivaatteissa, ollaan jo siirretty ongelma ehkä seuraavallekin sukupolvelle...
Tietty määrä huostaanottoja tarvitaan aina. Näin siksi etät maailmassa on sairaita jneihmisiä joita van ei mikään apu auta. Mutta jos rahaa listään ennaltaehkäisevälle puolelle, melkoinen osa huostaanotoista kuitenkin tulee tarpeettomiksi ja niinpä huostaanottorahaa säästyy myös loppuvuodelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se vika on jossain muualla kuin kunnan rahapulassa!
Vika on vanhemmissa ja niiden arvomaailmassa; pannaan kyllä minkä ehditään, ehkäisystä viis. Kersoja ei sit jakseta hoitaa vaan muksut tuupataan yhteiskunnan vastuulle ja jos yhteiskunta ei ehdi hätiin niin jo aletaan lapsilta henkee riistämään.....
Kyllä tälläiset vanhemmat pitäs steriloida heti kun alkaa lastenhoito lipsua tai viimeistään siinä vaiheessa kun lapset täytyy ottaa huostaan.
Täytys varmistaa että enää eivät pursu muksuja kun entisetkin jää hoitamatta...
Niinhän se on muissakin asioissa.. jos esim. raha-asiat kestä hanskassa niin kohta olet holhouksessa ja joku muu hoita sun raha-asiat. Lapsia saa kyllä tehdä kuka tahaansa, pystyipä huolehtimaan tai ei.. kukaan muu ei kärsi kuin ne lapset.
En voi muuta sanoa. Itkettää.