Lue keskustelun säännöt.
Paska fiilis jäi
07.08.2023 |
Sanoin tänään puolisolle, että meillä on tänään vuosipäiväkin. Ei sitten millään muistanut, että mikä. No lopulta sanoin, että ollaan tänään oltu 24v yhdessä. Ei sanonut tai tehnyt oikein mitään. Totesi vaan, että jaa.
Vaikka kuinka olisi sellainen ettei välitä merkkipäivistä eikä niitä muista, niin tuntuu aika paskalta, ettei sitten, kun tuo päivä hänelle valkeni, niin edes halannut tai sanonut mitään positiivista.
Ennenkuin ihmettelette, että miksi en itse onnitellut tai halannut, niin menin hämilleni, kun hän ei reagoinut mitenkään.
En olisi odottanut kukkapuskaa tai kahvia sänkyyn, ihan suukko ja hali olisi piisannut. Tai pari kaunista sanaa.
Kommentit (21)
Minua mieheni ei edes onnittelut, kun täytin 50 v.
Ois voinut herättää vaikka suukolla ja toivottonut hyvää syntymäpäivää.
Itse kyllä juhlistin hänen viisikymppisiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vaihtaa miestä, tuohan nykyinen ottaa sinut itsestäänselvänä. Kyllä kunnon miehet kukkapuskan toisi, haleja ja pusuja ja kauniita sanoja.
Ja vaikka ei muistanutkaan niin en mä sitä. Se tässä kyrsii, että vaikka kerroin mikä päivä on, niin ei mitään reaktiota. Nyt varmaan ihmettelee mikä mulla on. Kävi äsken kaupassakin, olisi hyvin voinut ottaa 5€ ruusupuskan mukaansa. Ehkä mä.olen sille vaan itsestäänselvyys.
Mun ex tiesi tasan tarkkaan että oli naistenpäivä kun sitä oli mainostettu pidemmän aikaa. Kun tulin töistä ja ihmettelin ettei edes suklaapatukkaa ollut ostanut niin tokaisi että nythän on ilta, ei ole enää naistenpäivä.
Siihen on syynsä, että 15 vuoden jälkeen hääpäiviä kannattaa muistella vain kerran viidessä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi helvetti näitä typeriä provoja taas. MENE TÖIHIN.
Vierailija kirjoitti:
Voi helvetti näitä typeriä provoja taas. MENE TÖIHIN.
Tää mikään provo ole, valitettavasti. Joo mä menen kyllä töihin, ukko jää makaamaan sohvalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin minäkin pahoittanut mieleni.
Oletko koskaan niiden 24 vuoden aikana kertonut selkeästi, että toivot nimenomaan miehen oma-aloitteisesti muistavan joulun, naistenpäivän, ystävänpäivän, nimipäivän, syntymäpäivän, kihlajaispäivän, hääpäivän, ensimmäisen tapaamisen ja seurustelun aloittamisen ja mitä niitä vuosipäiviä nyt haluatkaan muistettavan?
Et siis voi itse halata ja kertoa, että nyt on päivä x, ja onnea meille? Ihan odotat toiselta ajatusten lukemista ja sitten, kun hän ei siihen kykene, pahoitan mielesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sinä ap ostit hääpäivälahjaksi miehelle?
Vai sanoitko: Hyvää hääpäivää rakas! Tai jotain muuta sellaista.
Ostitko hänelle kukkia?
Miksi et?
Eikö häät ole myös miehen juhla ja siinä samalla hääpäivän viettokin, jos sitä vietetään?
Miksi pelkästään naiset odottavat jotain lahjoja ja muistamisia?
Ja yllätys: Olen itse nainen. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 44 vuotta ja siitä naimisissa 41 vuotta. Emme oikeastaan ole koskaan juhlistaneet hääpäiväämme, mutta ihan onnellisia olemme olleet.
Olen itse merkkipäivinä muistanut häntä myös, enkä vain odotellut itse lahjoja ja muistamisia.
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan niiden 24 vuoden aikana kertonut selkeästi, että toivot nimenomaan miehen oma-aloitteisesti muistavan joulun, naistenpäivän, ystävänpäivän, nimipäivän, syntymäpäivän, kihlajaispäivän, hääpäivän, ensimmäisen tapaamisen ja seurustelun aloittamisen ja mitä niitä vuosipäiviä nyt haluatkaan muistettavan?
Et siis voi itse halata ja kertoa, että nyt on päivä x, ja onnea meille? Ihan odotat toiselta ajatusten lukemista ja sitten, kun hän ei siihen kykene, pahoitan mielesi?
Minulla on mies joka kyseiset päivät muistaa ja oma-aloitteisesti vielä. Kyllä se tuntuu hyvältä muistaa puolin ja toisin ja ainakin on hyvä syy herkutella :) Mieheni on saanut hyvän mallin omalta isältään joka on myös aina kukkia tuonut vaimolleen. Miehenmalli on ollut hyvä muutoinkin sillä niin hyvän miehen olen saanut. Tekee pyytämättä kodin töitä ja huolehtii asioistaan. Kyllä näillä teoilla on myös muita vaikutuksia kun vain muistaa merkkipäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan niiden 24 vuoden aikana kertonut selkeästi, että toivot nimenomaan miehen oma-aloitteisesti muistavan joulun, naistenpäivän, ystävänpäivän, nimipäivän, syntymäpäivän, kihlajaispäivän, hääpäivän, ensimmäisen tapaamisen ja seurustelun aloittamisen ja mitä niitä vuosipäiviä nyt haluatkaan muistettavan?
Et siis voi itse halata ja kertoa, että nyt on päivä x, ja onnea meille? Ihan odotat toiselta ajatusten lukemista ja sitten, kun hän ei siihen kykene, pahoitan mielesi?
Kyllä. Kyllä olen kertonut. Useasti.
Ja toiseen asiaan, voisin toki, niinkuin olen monesti tehnytkin. Usko pois, siihenkin kyllästyy, kun aina: sinä muistat, sinä teet ja sinä ymmärrät. Nytkään en olisi pahoittanut mieltäni siitä ettei muistanut vaan kun ei sanonut/ tehnyt mitään kun asia hänellekin selvisi.
Hieno homma jos itse jaksat olla aina se joka muistaa ja huomioi. Alkuaikana Kyllä muisti kun oli niin pillun perään ja piti esittää parempaa kuin mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä ap ostit hääpäivälahjaksi miehelle?
Vai sanoitko: Hyvää hääpäivää rakas! Tai jotain muuta sellaista.
Ostitko hänelle kukkia?
Miksi et?
Eikö häät ole myös miehen juhla ja siinä samalla hääpäivän viettokin, jos sitä vietetään?
Miksi pelkästään naiset odottavat jotain lahjoja ja muistamisia?
Ja yllätys: Olen itse nainen. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 44 vuotta ja siitä naimisissa 41 vuotta. Emme oikeastaan ole koskaan juhlistaneet hääpäiväämme, mutta ihan onnellisia olemme olleet.
Olen itse merkkipäivinä muistanut häntä myös, enkä vain odotellut itse lahjoja ja muistamisia.
Ihan vaan tiedoksi, mä muistan hääpäivän ja miehen nimipäivät ja synttärit. Aina ostan lahjan. Se ei ole mulle mikään ongelma, päinvastoin. Toivoisi vaan joskus jotain huomioimista itselleenkin. Ja jos luit aloituksen ajatuksen kanssa niin olisi selvinnyt että mitään lahjaa en odottanutkaan. Muutenkin voi muistaa kuin materialla mutta suun aukaiseminenkin oli liikaa odotettu. Onko kumma jos ei tehnyt mieli kirmata äijän kaulaan, että onnea rakas, kun toinen ei saanut sanaa suustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ole uhri. Ehdit vielä luoda kivan päivän ja fiiliksen molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä ap ostit hääpäivälahjaksi miehelle?
Vai sanoitko: Hyvää hääpäivää rakas! Tai jotain muuta sellaista.
Ostitko hänelle kukkia?
Miksi et?
Eikö häät ole myös miehen juhla ja siinä samalla hääpäivän viettokin, jos sitä vietetään?
Miksi pelkästään naiset odottavat jotain lahjoja ja muistamisia?
Ja yllätys: Olen itse nainen. Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 44 vuotta ja siitä naimisissa 41 vuotta. Emme oikeastaan ole koskaan juhlistaneet hääpäiväämme, mutta ihan onnellisia olemme olleet.
Olen itse merkkipäivinä muistanut häntä myös, enkä vain odotellut itse lahjoja ja muistamisia.
Mitä sä syytät mua mitä mä vaadin ja mitä en itse huomioi? Älä väitä kun et tiedä. Olenko väittänyt että ennutse muista tai huomioi? En nyt niin tyhmänole, että sellaisia odottaisin jos en itsekkään mitään aikaiseksi saa.
Vierailija kirjoitti:
Älä ole uhri. Ehdit vielä luoda kivan päivän ja fiiliksen molemmille.
Oon töihin lähdössä että se siitä hienosta päivästä. Ja jos ei asia tullut ilmi, niin häntä ei kiinnosta. Järjestele sellaiselle sitten.
Aaah, kyllä taas kannatti olla lapseton sinkku, niin ei tarvitse ressata turhanpäiväisillä kissanristiäisillä!
Minulla on syntymäpäivä ja kun aamulla heräsin puoliso halasi ja pussasi sanoen hyvää syntymäpäivää rakas, oli varannut hotellista aamupalan joka käytiin nauttimassa ja iltapäivällä on luvassa kakkukahvit.
Vierailija kirjoitti:
Aaah, kyllä taas kannatti olla lapseton sinkku, niin ei tarvitse ressata turhanpäiväisillä kissanristiäisillä!
Kyllä vanhallapiiallakin omat ongelmansa on.
Semmoisia ne miehet on.