Oon 50v ja yhdessä asuminen jonkun kanssa tuntuu
ahdistavalta ajatukselta.
Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1994 olen sinkku. Aluksi oli outoa, yksinäistä ja vähän ehkä ahdisti. Mutta nyt kun on päässyt sen yli, niin voin todeta että tää aika mitä elän on ehdottomasti mun elämäni parasta aikaa.
En kyl hevillä luovu tästä olotilasta ja vapaudesta.
Kommentit (3)
Minä erosin ex-puolisostani 29-vuotiaana. Nykyisen puolisoni kanssa muutin yhteen lähinnä käytännön syistä 55-vuotiaana. Meillä on ihan hyvä olla yhdessä, mutta kyllä välillä kaipaan aikaa, kun sain asua yksin ja päättää yksin oman kotini asioista (hankinnat, siisteys ym). Eikä yhteisasuminen varmaan nytkään onnistuisi ellei olisi niin isoja tiloja, että molemmat pystymme halutessamme vetäytymään myös omiin oloihimme.
Jos on jo vuodesta 1994 saakka asunut yksin, niin olisikin varmaan aikamoinen totutteleminen, jos ryhtyisi asumaan jonkun kanssa.
Ai jaa.