Mitä eroa on lapsen ja hänen koulunkäyntinsä kannalta sillä, lintsaako hän omin lupineen vai vanhempiensa luvalla?

vanhempiensa luvalla koulusta poissa olevan lapsen oppimisesta joku (vanhemmat) pitävät huolen. Poissaolon hyödyt ja haitat on mietitty aikuisen järjellä. Esim matkustustapauksessa niin että matkalla oppii enemmän ja että koulussa käpikäydyt sanaluokat osaa kyllä äitikin opettaa. Tai kuten esim meidän tapauksessa, kun lapsella on autistmikirjon häiriö, minä komennan hänet joskus jäämään kotiin, kun tiedän että kaveripiirissä on sattunut jotain kärhämää joka sotkee asiat niin ettei tämä lapsi ei tule pystymään normaaliin koulunkäyntiin vaan pelkää, turhautuu, jumittuu omassa oppimisessaan ja sekoittaa vielä koko muunkin luokan. Opettaja tietää että teen näin, vaikken joka kerta ilmoitakaan, miksi. Tämä oli myös ohje jonka saimme lastenpsykiatrian poliklinikalta.



Jos taas lapsi lintsaa omin lupinensa, ovat asiat huonosti kahdesta syystä, ensinnäkin koska silloin kukaan ei katso, oppiiko hän tarpeeksi ja toisenakin koska todennäköisesti on tapahtunut jotain mikä sekoittaa kaiken tai jota lapsi pelkää tai muuten tekee pahan olon, ja mitä hän ei kerro kotonaan tai mistä kotona ja koulussa ei piitata.

Jos lapsi lintsaa itse jatkuvasti, ei varmaan motivaatiota opiskeluun muutenkaan löydy.

Lapsi ehkä saattaisi itse haluta matkustaa koulun loma-aikana, mutta vanhemmat haluavat itse päästä matkoille muuna aikana ja näin " pakottavat" lapsensa lintsaamaan.



Oppimisen kannalta eroa ei ole. Läksyt ovat vain pieni osa oppimisprosessista, väkisinkin lapsi on loman jälkeen jäänyt muusta luokasta jälkeen.

Jos vanhempien luvalla ja avulla lintsaa ja valehtelee. Koko perheen arvomaailma on silloin epärehellinen. Musta vanhemmat, jotka laittavat lapsensa valehtelemaan ovat aika noloja.