Alhainen syntyvyys: toisenlainen näkökulma

Kun aina puhutaan naisten alhaisesta hedelmällisyysluvusta ja siitä, miksi naiset eivät hanki enemmän lapsia, niin kerronpa tähän oman kokemukseni. Olen lähes 40v nainen ja olen koko elämäni kohdannut vähättelyä lapsihaaveelleni. Seurustelukumppanini eivät ole halunneet perhettä vaan pysyä vapaina ja minulle on jopa selitetty että haluan parisuhteelta vääriä asioita. Lääkärit ovat aina kauhistelleet sitä ettei minulla ole ollut säännöllistä ehkäisymetodia eli hormonaalista ehkäisyä, mieluiten kierukkaa. Ollessani hedelmällisessä iässä minulle on tarjottu hieman runsaisiin kuukautisiin hoidoksi sellaisia menetelmiä joiden jälkeen en olisi voinut hankkia lapsia (kuumapallohoito yms). Lääkäri, joka tiesi ettei minulla ole lapsia, sanoi vain kylmästi että lapsiluvun on sitten oltava mietitty loppuun. Toiveeni perheestä on epäsuorasti ja suoraan leimattu vääräksi ja huonoksi, että haluan vääriä asioita ja on sanottu että lapsiperhe-elämä olisi kamalaa. Näin jopa omat vanhempani. Tässä ikään kuin samalla on annettu ymmärtää että vika on minussa, minä olen huono ja kelvoton vanhemmaksi ja ilmeisesti olen ollut myös kamala lapsi aikoinaan. Minun ei kuulu lisääntyä. Taustatiedoksi, että olen koulutettu, töissä käyvä, itseni elättävä, normaalipainoinen ja perusterve. Minulla ei ole riippuvuuksia eikä rikosrekisteriä. Oman kokemukseni kautta tuntuu todella omituiselta lukea jatkuvasti naisten syyllistämisestä alhaisesta syntyvyydestä.