Riina aikoo hakea lääketieteelliseen ensi vuonna - seitsemättä kertaa - miksei Riina jo opi???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten ihan OK mutta jos vaan ei saa tarpeeksi hyviä pisteitä, eikö kannattaisi välillä opiskella muuta? Vaikka sairaanhoitajaksi tai muuta lähialaa. Ihan fiksua että käy töissä osan vuodesta.

Entä jos lopuksi huomaa, että on tottunut käymään töissä vain osan vuodesta? Sellaisia on.

Lähipiiriltä saatu tuki voi tuntua mukavalta, mutta toisaalta voi hidastaa alalle pääsyä, jos alalla jo olevien kanssa toimimisesta ei ole kokemusta.

Hommassa voi käydä ihan hyvin tai sitten pudotus esim. tradenomiksi voi olla suuri. Vanhetessa sosiaalinen asema muuttuu, jos enää ei voi vakuuttavasti vedota tuleviin suunnitelmiin, kun muut ovat kouluttautuneet ja käyvät töissä. Nyt vaikka ikkunatehtaassa voi erottua lääkisidentiteettisenä, ainakin itselleen.

Juuri Riinaa tuntematta tuollaisesta kapeasta panostamisesta voi myös seurata traumoja, jotka heijastuvat muihinkin ihmisiin. Jääkö vanhempana kyräilemään ulkomailla lääkäriksi opiskelleita, jos tapaa sellaisia, tai suhtautumaan jotenkin muiden haaveisiin?

Hyvässä tapauksessa voi päästä paikkaan, joka jotenkin liittyy alaan, vaikka asiakaspalvelijaksi tai välineiden valmistajaksi. Kunhan ylpeys ei estä sellaista.

Mä en kyllä ymmärrä, miten se olisi hyvä asia, että pääsee paikkaan, joka jotenkin liittyy alaan. Siinähän vaan helposti katkeroituu, kun saa lähietäisyydeltä katsoa, miten toiset elää sun unelmaelämää. Tai jos haluaa lääkäriksi, mutta päätyy jonnekin sairaalan asiakaspalveluun, niin eihän siinä ole mitään sen lääkäriyden hohtoa. Paska palkka, ei samaa arvostusta etkä pääse konkreettisesti auttamaan potilaita. Mieluummin olisin jossain kaupassa töissä, kun siinäkin on paska palkka, ei lääkäriarvostusta eikä pääse konkreettisesti auttamaan potilaita. Bonuksena ei sitten tarvitsisi katsoa päivittäin, miten muut tekee sitä mitä mä haluan tehdä.

Erikoista ajattelua. Lääkikseen vuosia hakenut olisi sitten mieluummin kaupassa töissä lääketieteellisiä tietoja päässään?

Tuolla tyylillä tosin monet tutkijatkin voivat syrjäytyä. Jos muu ei kelpaa kuin yliopiston tarjoama hohto, nimike ja näkyvyys, muut oman alan työt voivat jäädä etäisiksi. Sitten ihminen voi katkeroitua tai karsastaa omalla alallaan soveltavissa töissä työskenteleviä. Tutkijan kai pitäisi heti päästä tutkimus- tai päättäviin töihin. Muut työt eivät kaikille kelpaa tai eivät hanki niihin sopivaa kokemusta, jos kokevat, että tutkimuksen tuoman osaamisen ja todisteen älystä pitäisi riittää.

Lääkiksen pääsykoemateriaalit on nykyään ke, bi ja fy eikä mitään lääketieteellisiä julkaisuja. Yhtä paljon se lääkiksen hakija tietää lääketieteestä kuin about kuka tahansa lukiosta valmistunut. Galenosta on päntätty lääkikseen hakiessa joskus vuosia sitten.

Uumajassakin on suomalaisia lääkisopiskelijoita ja sinne pääsisi kätevästi Haapajärveltäkin Vaasan kautta laivalla. Bonuksena siellä oppii ruotsin ja voi tehdä rahakasta keikkaa ruotsinkielisillä paikkakunnilla joille ei saada millään lääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensikertalaiskiintiöt aiheuttaa tällaista, ettei uskalleta kokeilla mitään b-vaihtoehtoja, koska käytännössä hakeminen a-vaihtoehtoon vaikeutuu niin paljon, jos ei saa ensikertalaispisteitä. Itse tunnen monta eri uralle ajautunutta lääkishaveilijaa ajalta, jolloin näitä ensikertalaisuuksia ei vielä painotettu. Yksikin on nyt tyytyväisenä töissä sairaalassa sairaalakemistinä.

Ensikertalaisuuskiintiö tälläisenä on kauhea keksintö. Itse valitsin väärin ja nyt on tuskien taival päästä opiskelemaan taloustiedettä. Siis ei mitään hakupainealaa vaan taloustiedettä. En pääse sisään, vaikka pitkästä matikasta on laudatur ja fysiikasta eximia. Ensikertalaisena riittäisi molemmista magna.

Minulla on aika hyvä ylioppilastodistus ja pääsin sen perusteella Helsingin yliopistolle taloustiedettä laskemaan aika helposti. Koronavuonna 2020 oiisi pitänyt laittaa paperit sisään niin olisin päässyt myös kauppakorkeakouluun ja se vähän kaduttaa...

Haitko ensikertalaisena? Silloin sinne pääseekin helposti, mutta ilman ensikertalaisuutta pitää olla tosi hyvät paperit.

En todellakaan ollut ensikertalainen vaan ylioppilastodistus on vuosien takaa ja pari tutkintoa on jo tehtynä sekä olen työelämässä. Lähinnä kyse oli kiinnostuksesta opiskella vielä jotain ja pitää töistä taukoa. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan käsittämätöntä että jotkut Suomessa ajattelevat että vain ja ainoastaan Suomesta valmistuu kunnon lääkäreitä. Loppu maailma onkin sitten ihan pulassa?

Juu, jenkeissään ei ole hyviä lekureita.

Vierailija kirjoitti:

Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...

Niin, säälistä ja kun on nyt julkkis.

Emma K. kirjoitti:

Ketä on se?

Etkö vieläkään ole oppinut, että se on KUKA ei ketä?

Voisi vähän miettiä niitä potilaitakin. Kannattaako ryhtyä lääkäriksi, jonka vastuulla potilaat ovat, jos äly ja muisti ei riitä, kun seitsemän hakukertaa valmennuskursseineen ei ole auttanut asiassa?

Jos ei pääse sisälle ilman vuosikausien pänttäämistä, miten kuvittelee pääsevänsä sieltä ulos. Ei jokaiseen tenttiin voi lukea monta vuotta. Pitäisi olla jokin maksimi kertamäärä niin kuin esim. Ranskassa, jolloin ei tapahdu sitä, että hakijaa jää pyörimään ikiluuppiin eikä pääse elämässään eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten pelottaa, että ko. henkilö lopulta saa sen lääkispaikan...

Niin, säälistä ja kun on nyt julkkis.

Et selvästi käsitä ollenkaan, mikä on yliopistojen pääsykoejärjestelmä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pääse sisälle ilman vuosikausien pänttäämistä, miten kuvittelee pääsevänsä sieltä ulos. Ei jokaiseen tenttiin voi lukea monta vuotta. Pitäisi olla jokin maksimi kertamäärä niin kuin esim. Ranskassa, jolloin ei tapahdu sitä, että hakijaa jää pyörimään ikiluuppiin eikä pääse elämässään eteenpäin.

Lääkiksessä vaikeinta on sisäänpääsy. Jos sinne pääsee, ei ole mitään vaikeuksia suoriutua opinnoista.

Kyllä pääsee jos on älyä ja tahtoa. Tie amiksen jälkeen lääkikseen vaati Samilta 6- 9 tunnin pänttäämisen vuoden ajan. Ja Sami pääsi lääkikseen eikä ole ylioppilas.

Siinä esimerkkiä.

Hakisi vaikka oikikseen. Sinne pääsee helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Turhaan täällä mielipiteitänne kerrotte. Riina tietää varmasti itse parhaiten mitä haluaa. Kiusaamista lähes jokainen viesti.

Pintapuolisesti ei selvinnyt mikä juuri lääkärin työssä on hänelle se jokin. Ihmisläheisenä lääkärinä olo ei ole kovinkaan hohdokasta, mutta jos se on tärkeää niin hoitoammatteihin pääsee vaikka heti.

Pitäskö tota pakkomiellettä hoitaa?

Voisko hän jo uskoa, et ei o hänen ala?

Miettisi jo herranen aika jotain muuta ammattia!

Olisi suotavaa yleisimminkin.

Kaikkien suomalaisten pitäisi olla lääkäreitä että olisi varaa tehdä myös muita töitä.

Lääkärinä tienaisi sopivasti pääomaa että olisi varaa mennä siivoomaan tai woltkuskiksi.

Kyllä tuo on toivottavaa. Ei mitään muuta alaa kannata opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pääse sisälle ilman vuosikausien pänttäämistä, miten kuvittelee pääsevänsä sieltä ulos. Ei jokaiseen tenttiin voi lukea monta vuotta. Pitäisi olla jokin maksimi kertamäärä niin kuin esim. Ranskassa, jolloin ei tapahdu sitä, että hakijaa jää pyörimään ikiluuppiin eikä pääse elämässään eteenpäin.

Lääkiksessä vaikeinta on sisäänpääsy. Jos sinne pääsee, ei ole mitään vaikeuksia suoriutua opinnoista.

Niin, jossain luki et lääkis on luopunut tenttiarvosanoista. On vain läpi/hylky. Laulellen läpi rimaa hipoen. Huhhuh.

Vierailija kirjoitti:

Pitäskö tota pakkomiellettä hoitaa?

Voisko hän jo uskoa, et ei o hänen ala?

Miettisi jo herranen aika jotain muuta ammattia!

Ei ole taloudellisesti kannattavaa olla muulla alalla. Toki voisi tyytyä olemaan työttömänä, mutta miksi?

Hänellä ei selvästikään ole taipumusta lääketieteen alalle. Mättääkö älyssä, omaksumiskyvyssä, lukutekniikassa, muistissa, kognitiivisissa toiminnoissa, työskentelytavoissa jne.?

Vierailija kirjoitti:

Hänellä ei selvästikään ole taipumusta lääketieteen alalle. Mättääkö älyssä, omaksumiskyvyssä, lukutekniikassa, muistissa, kognitiivisissa toiminnoissa, työskentelytavoissa jne.?

Samapa tuo. Hän on selvästi päättänyt että hänestä tulee lääkäri, niin miksi pitäisi tehdä jotain töitä joita ei arvosteta Suomessa kuten lääkärin ammattia arvostetaan. Se näkyy palkassakin.

Miksi pitäisi mennä siivoomaan tai muuraamaan, jos haluaa lääkäriksi.

Parempi vain yrittää ja odotella millloin tärppää.

Sairaanhoitajaksi opiskelis ensin. Sitte lääkikseen paremmalta pohjalta hakemaan. Joku muu ala voisi olla soveltuvampi hänelle, selvästikin. Avarakatseisuutta, hyvä neiti!