Mies erosi lahkosta ja perheestään. Nyt tapasi setänsä ja oli innoissaan yhteydestään

Vuosia kestänyt toipuminen lahkosta eroamisesta ja perheestä on ollut täynnä haasteita. Epäuskoa, masennusta, riitoja, todellisuuden uudelleenlöytämistä jne. Nyt miehen setä ja täti pälähtivät yllätyskäynnille kun mies oli kotona. Mies oli vierailun jälkeen onnensa kukkuloilla. Setä kuulema ymmärtää häntä hyvin ja heille syntyi hyvä yhteys. Kun kuulin tästä ahdistuin. Pelkään että miehen kyky nähdä ne ihmiset oikeassa valossa on hämärtynyt. En tajua miten hän voi taas kokea tulleensa ymmäretyksi kun vuosia olisi ollut aikaa jotain ymmärrystä osoittaa jos niikseen tulee. Se kamaluus siinä lahkomaisuudessa onkin juuri se miten se suggeroi tiettyyn moodiin. Se moodi on epäterve, kaventaa kykyä nähdä objektiivisesti ja ei johda mihinkään hyvään. Päinvastoin. Niitä sotkuja on hoidettu terapiassa jne. Ahdistaa. Jos voisin valita en ikinä enää kuulisi niistä ihmisistä yhtään mitään.