Sisaren tyhjä pesä +liika seurallisuus
Sisko on parin viime vuoden sisällä saanut lapsensa maailmalle. Asuvat satojen kilometrien päässä ja käyvät kyllä lapsuudenkodissaan kuukausittain ja sisko välillä tapaamassa heitä.
Meillä jo omassa lapsuudessa aiheutti hankausta se, että ollaan temperamenteiltamme tosi erilaisia. Sisko touhukas ja aktiivinen, minä rytmiltäni hitaampi. Samalla kuitenkin sisko on enemmän perhepiirissä viihtyvä, mulla taas on ystävät enemmän muista kuvioista löytyneitä omahenkisiä ihmisiä.
Kun lapset asui vielä hänellä, sisko suuntasi tosi paljon energiaansa heihin, lasten harrastuksiin ym. Vielä muuton kanssa jaksoi touhuta, mutta nyt tuntuu, että aktiivisuus suuntautuu yhä enemmän minuun.
Olen yrittänyt kertoa hänelle, että oon erilainen kuin hän... En saa energiaa kiertämällä kirppareita, käymällä keikoilla, lähtemällä jonnekin ryhmäliikuntaa, Hän taas ei osaa mennä noihin yksin, vaan kinuaa minua mukaansa. Lisäksi mun sosiaalisuuskiintiö täyttyy jo töissä ja ystävien kanssa... Siskollekin tietysti on oma "kiintiönsä", näkisin häntä mielelläni saman verran kuin aiemminkin, kun ei mun elämäntilanne ole muuttunut.
Miten hänet saisi ymmärtämään tämän asian? Että on mulle rakas ja tärkeä, mutta ei mun aika ole lisääntynyt ja tarvitsen, kuten olen aina tarvinnut, myös omaa aikaa.
Kommentit (6)
Hän ei rajoja vedä, sinun on se vedettävä.
Kerrot niinkuin tänne, kiintiösi täyttyy jo töissä. Eikä sun elämä ole muuttunut.
Hän ei rajoja vedä, sinun on se vedettävä. Hän katsokoon sisäänsä vaihteeksi, lukee kirjoja tmv.
Ekstrovertit ON rasittavia.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei rajoja vedä, sinun on se vedettävä.
Kerrot niinkuin tänne, kiintiösi täyttyy jo töissä. Eikä sun elämä ole muuttunut.
Hän ei rajoja vedä, sinun on se vedettävä. Hän katsokoon sisäänsä vaihteeksi, lukee kirjoja tmv.
Ekstrovertit ON rasittavia.
Niinhän mä teenkin, mutta jo se rajojen vetäminen on rasittavaa,kun useammassa vuodessakaan ei oo mennyt perille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei rajoja vedä, sinun on se vedettävä.
Kerrot niinkuin tänne, kiintiösi täyttyy jo töissä. Eikä sun elämä ole muuttunut.
Hän ei rajoja vedä, sinun on se vedettävä. Hän katsokoon sisäänsä vaihteeksi, lukee kirjoja tmv.
Ekstrovertit ON rasittavia.Niinhän mä teenkin, mutta jo se rajojen vetäminen on rasittavaa,kun useammassa vuodessakaan ei oo mennyt perille. Ap
Tarkennan siis, että jos pitkään aikaan en lähde minnekään, rauhoittuu.
Jos sitten taas lähden ja molemmilla on kivaa, haluaa taas heti pian tehdä jotain yhdessä. Ei hahmota sitä, että kiva tekeminen ei lisää mun energiaa samoin kuin hänen. Ap
Ei hän nyt kauheen tärkeä sulle kuulostanut olevan, ystävät on ilmeisesti tärkeämpiä.
Sano tiukemmin ja kehota hankkimaan enemmän ystäviä, jos on seuran puutetta.
Eikö kellään vastaavaa tilannetta, neuvoja tai kokemusta? Ap