Suuri Barbenheimer-gallup

Ap on käynyt katsomassa molemmat elokuvat. Pidin molemmista, mutta Oppenheimerista ehdottomasti enemmän. Oppenheimerissa aihe, käsikirjoitus, ohjaus ja näyttelijäsuoritukset olivat mielestäni niin onnistuneita, että niistä on vaikeaa pistää paremmaksi. Barbie oli mielestäni epätasaisempi suoritus. Monet siinä käsitellyt aiheet tuntuivat kyllä omakohtaisilta ja osa vitseistä hyvinkin hauskoilta, mutta kokonaisuus ei mielestäni pysynyt oikein kasassa. Olen ymmärtänyt, että Suomessa Barbie on ollut näistä kahdesta leffasta ehdottomasti suositumpi, ainakin lippuluukuilla. Mitä mieltä palsta on? T. Ap

Olen nähnyt vasta Oppenheimerin ja on yksi parhaista tällä vuosituhannella näkemistäni. Ei näitä oikein tosissaan vertailla. Menen kyllä katsomaan Barbienkin. Traileri on hauska.

Jep, aika erilaisiahan nuo ovat, mutta molemmissa käsitellään omalla tavallaan maailmantuskaa. Barbiessa se on läsnä enemmän tunnesäätelyn ja sukupuoliroolien kautta, Oppenheimerissa taas hyvin kokonaisvaltaisesti. Olen vieläkin Oppenheimerin lumoissa, vaikka näin sen viisi päivää sitten. T. Ap

upitiupsis

Mikä ihmisiä vaivaa? Ihme marmatus jostain elokuvista kumpi oli parempi, voi luoja sentään, hankkikaa elämä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmisiä vaivaa? Ihme marmatus jostain elokuvista kumpi oli parempi, voi luoja sentään, hankkikaa elämä.

Tässä tapauksessa marmatus = mielipiteiden vaihtoa, keskustelua, rupattelua. Älä lannistu, kyllä maailmaan mykkyyttä jää edelleen! Siellä viihdyt niin kuin tähänkin asti!

Niin joo ja Barbie oli parempi ("uudempi", mieleenjäävempi, rajojarikkovampi, luovempi...). Oppenheimer taattua laatua, mutta perinteisempää, kalutumpaa lajityyppiä.

Olen vanha kehäraakki ja sain katsottua viime yönä kummankin elokuvan.

Oppenheimer: tärkeistä aiheista puhutaan, mm. sananvapaudesta, joka on aina ja ikuisesti ajankohtainen aihe - esim. tällä palstalla on viime vuosina ollut hankalaa saada sanottua asiansa, jos ei kannata Natoa, ei kannata Ukrainalle annettavia tukia, jne, heti leimataan idäntrolliksi ja sensuroidaan pois. Sitä ennen oli vaikeuksia tuoda esiin aahanuuttoon liittyviä kielteisiä tuntemuksia, ne leimattiin vihapuheeksi ja sensuroitiin pois. Jne jne. Aika moni ihminen, mistä tahansa aatesuuntauksesta, varmasti tunnistaa tämän. 

Hienoa oli myös avaruuden ja mm kuolevan, ison tähden, tulevan mustan aukon, käyttäminen vertauskuvana. Olen avaruushullu. Merry Christmas mr Lawrence-elokuvasta 1980-luvulta asti mieleeni hyvällä painunut  brittinäyttelijä Tom Conti oli juuri sopivan lempeä Einstein, maailman paras näyttelijä DDL:n jälkeen, britti Gary Oldman, vakuuttavan kova ja härski Trumanina. ELi huippunäyttelijöitä pikkurooleissakin kertoo tietysti siitä, että näyttelijät luottaa ohjaaja Nolaniin ja ovat tienneet pääsevänsä laadukkaaseen tuotantoon.

Mutta: ikä teettää. Tämä on nähty niin monta kertaa. Nukahdin jopa hetkeksi kesken elokuvan. 1950-luvun USA:n noitavainot, mccarthyismi, on paljon jauhettu aihe, se on sitä amerikan mustaa historiaa, vieläkin heille kipeä aihe, jolloin ristiinnaulittiin ja pyrittiin tuhoamaan yksilöitä, ja aivan kuin niissä oikeissa noitavainoissa aikoinaan, niin myös näistäkin paljastui myöhemmin todella koko systeemin nolostuttavia, hävettäviä henkilökohtaisia kaunoja ja kateellisuuksia. Siihen valjastettiin koko valtakunnan syyttäjälaitos, huh. Sosialismin pelko, muka. Sama yksisilmäisyys ajoi USA:n muutama vuosi myöhemmin kannattamaan Etelä-Vietnamin omaa kansaa julmasti kohtelevaa, mt-ongelmaista tyrannia. Vietnamin kansa valitsi toisin, otti mieluummin Pohjois-Vietnamin kommunistit maan johtoon. Aina sitä miettii, tekeekö USA kerta toisensa jälkeen ihan saman virheen...Afghanistan, Irak, Syyria...

Summa summarum: tärkeä sukupolvielokuva nuoremmille, mutta mulle liian tuttua ja turvallista.

Barbie-elokuva: hyväntuulen-elokuva, vaikka en ääneen nauranut millekään. Ikä teettää eli kyllä tämäkin on enemmän sellainen sukupolvielokuva, tärkeä aihe täytyy kertoa uudelle sukupolvelle sen omalla kielellä. Ei tässä iässä tarvitse enää vakuutteluita siitä, että saat olla ihhhhhhan sellainen kuin olet, ultrafeminiini tai vähän karumpi kato niin. Margot Robbie on suloinen (tykkäsin hänestä hirveästi Sharon Tatena Once upon a time in America-leffassa), mutta paras on Ryan Goslingin Ken ja Kenin voimaantuminen, K'enough sai hymyn huulille ja melkein jo naurattaakin. I will push you around...

E v v k