Mistä et saa keskustella tällä palstalla?

Täällä menee ihan asiallisia kannanottoja myös ihmisoikeuksien puolesta, koska jokin tekoälybotti tulkitsee väärin. 

Siitä miten lopen kyllästynyt olen sanaan nainen.

Tasa-arvosta.

Suomessa pyritään vahvasti samalle viivalle, mutta sekin johtaa epätasa-arvoon: kaikki eivät halua juuri sille määritellylle viivalle. On paljon naisia (ja miehiä), joita ei kiinnosta johtotehtävät, koska se ei sovi luonteelle. Kuin myös heitä, joita ei kiinnosta uralla eteneminen ykkösprioriteettina tai lainkaan, vaan perhearvoihin tai muuhun perustuva elämä. Silti monet naiset pitävät tasa-arvon mittarina sitä, kuinka monta naista on johtotehtävissä, armeijassa, tohtorina, eduskunnassa, kuinka monta äitiä töissä ja kuinka monta isää kotona.

Tasa-arvossa kai on kysymys kuitenkin siitä, että on valinnanvapaus tehdä sitä, mikä kiinnostaa?

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvosta.

Suomessa pyritään vahvasti samalle viivalle, mutta sekin johtaa epätasa-arvoon: kaikki eivät halua juuri sille määritellylle viivalle. On paljon naisia (ja miehiä), joita ei kiinnosta johtotehtävät, koska se ei sovi luonteelle. Kuin myös heitä, joita ei kiinnosta uralla eteneminen ykkösprioriteettina tai lainkaan, vaan perhearvoihin tai muuhun perustuva elämä. Silti monet naiset pitävät tasa-arvon mittarina sitä, kuinka monta naista on johtotehtävissä, armeijassa, tohtorina, eduskunnassa, kuinka monta äitiä töissä ja kuinka monta isää kotona.

Tasa-arvossa kai on kysymys kuitenkin siitä, että on valinnanvapaus tehdä sitä, mikä kiinnostaa?

Niin, sekin voi olla naisen oma valinta, että haluaa hoitaa lapset kotona, olla kotiäiti. Onko sekään tasa-arvoa, jos on paine olla tekemättä niin, ettei joudu muiden naisten ja yhteiskunnan sylkykupiksi? Niinpä lapsi joutuu sosiaalisen rankan paineen vuoksi päiväkotiin, joka ei ole lapselle yhtä hyvä valinta kuin koti.

Siitä, että kuusikymppinenkin mies voi olla viriili.

Ei saa kirjoittaa tummaihoinen eikä valkoihoinen. Miten sitten asioista voi keskustella jos ei voi mainita keskeisiä, sinänsä neutraaleja sanoja?

Rinnakkaistodellisuus. Samaan aikaan kun naiset keskittyvät kiistelemään siitä, kuinka paha suomalaismies nyt lopulta olikaan ja tuomitsiko henkilö A sen ja sen asian nyt tarpeeksi voimallisesti ja että mitäs nyt pitikään tänään eniten halveksia, on maahamme syntynyt kuin huomaamatta toinen todellisuus.

Suomalaismiesten lihavuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Tasa-arvosta.

Suomessa pyritään vahvasti samalle viivalle, mutta sekin johtaa epätasa-arvoon: kaikki eivät halua juuri sille määritellylle viivalle. On paljon naisia (ja miehiä), joita ei kiinnosta johtotehtävät, koska se ei sovi luonteelle. Kuin myös heitä, joita ei kiinnosta uralla eteneminen ykkösprioriteettina tai lainkaan, vaan perhearvoihin tai muuhun perustuva elämä. Silti monet naiset pitävät tasa-arvon mittarina sitä, kuinka monta naista on johtotehtävissä, armeijassa, tohtorina, eduskunnassa, kuinka monta äitiä töissä ja kuinka monta isää kotona.

Tasa-arvossa kai on kysymys kuitenkin siitä, että on valinnanvapaus tehdä sitä, mikä kiinnostaa?

Kaikkihan eivät voi olla johtajia muutenhan koko organisaatio koostuisi pelkistä johtajista ja työntekijöitä ei olisi ollenkaan.

Lisäksi se ei ole mitään tasa-arvoa, että pakotetaan vasten omaa tahtoa olemaan johtaja. Kaikkihan eivät halua suinkaan olla johtajia. Sehän olisi vähän sama kuin pakotettaisiin vasten omaa tahtoa pakkoavioliittoon, koska kaikkien pitää olla avioliitossa.

Kiinalaista halpavaatetta myyvistä nettikaupoista haluaisin keskustella, mutta täällä ei voi.

“Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen.”

Ludwig Wittgenstein, Tractatus Logico-Philosophicus

Keskustellaan siis siitä mistä voi keskustella.