Koen työn nautinnollisena, mutta
jokaisella työpaikalla missä olen ollut, on aina kourallinen helvetin rasittavia tyyppejä. Näiden ihmisen kanssa asioiminen tekee koko työpaikasta sietämättömän. Aina löytyy ihmisiä, jotka ovat jämähtäneet henkisesti johonkin ala-asteelle. Sitä tahtoisi vain tehdä työnsä ja keskittyä siihen, mutta joillekin ihmisille se ei tunnu käyvän.
Lisäksi monessa työpaikassa korostuu nepotismi ja sellainen helvetin helvetin epäterve suosimiskulttuuri, joka ei perustu työlliseen pätevyyteen tai työssä suoriutumiseen. Vaan johonkin sukulaissuhteeseen tai kaveruussuhteeseen.
Olen alkanut miettimään yrittäjäksi ryhtymistä.
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Viidessä työpaikassa olen ollut ja vain yhdessä on ollut täyspaskoja työkavereita, kuin yläasteella olevia kolme-nelikymppisiä "miehiä" ja juoruilevia toisia haukkuvia naisia.
Suunnilleen kustiin sun mopon penkkiin ja toi sano noin ja teki noin tehdään sen elämästä helvettiä, kyllä se koulua vaihtaa.
Minä nautin omenamehuni suoraan Signora Maggin posliinikannusta. Nam!
Vierailija kirjoitti:
Viidessä työpaikassa olen ollut ja vain yhdessä on ollut täyspaskoja työkavereita, kuin yläasteella olevia kolme-nelikymppisiä "miehiä" ja juoruilevia toisia haukkuvia naisia.
Suunnilleen kustiin sun mopon penkkiin ja toi sano noin ja teki noin tehdään sen elämästä helvettiä, kyllä se koulua vaihtaa.
Aika samoja kokemuksia. Olen ollut 7 työpaikassa. Kaikista olen lähtenyt itse pois. Pisin työsuhde 8 vuotta. Siinä oli 8 vuotta liikaa. Unelmien työpaikka olisi sellainen, että saisi olla yksin ja tehdä työtä yksin. Ehkä kerran viikossa saisi pomolta ohjeet mitä tehdään.
Viidessä työpaikassa olen ollut ja vain yhdessä on ollut täyspaskoja työkavereita, kuin yläasteella olevia kolme-nelikymppisiä "miehiä" ja juoruilevia toisia haukkuvia naisia.
Suunnilleen kustiin sun mopon penkkiin ja toi sano noin ja teki noin tehdään sen elämästä helvettiä, kyllä se koulua vaihtaa.