Haluaisin vaan vetää peiton korviin ja nukkua vaikka vuoden

Kaikki on niin päin peetä että ei mitään rajaa. Muiden elämät rullaa. Kaikilla on kaikkea kivaa, joku ihminen, rakkautta, ystäviä, tekemistä, sisältöä elämässä. Mulle tulee vaan vastoinkäymistä vastoinkäymisen päälle ja perään. Pelkkää kurjuutta.

Epäilyttää kaikki tekemäni päätöksetkin. Jospa vaan olis pitäny antaa olla.

Jos vaan vois nukkua tän kaiken yli, ohi, heräis paremmassa ajassa.

En jaksa enää. Miksi edes joku asia ei vois mennä putkeen? Jos joku valonpilkahdua jostain tulee niin varmasti jotain huonoa tulee sitten heti kaksinkerroin.