Kamala huoli lapseni, nuori aikuinen, mielenterveydestä

Juttele lapsen kanssa aidosti kuunnellen. Älä ratko ongelmia, joita mielestäsi on vaan pyri ymmärtämään mitä lapsi itse kokee tarvitsevansa. Auta todellisen tarpeen mukaan. Lapsella viittaan tässä koko ajan nuoreen aikuiseen, en pieneen lapseen.

Vierailija kirjoitti:

Se periytyy. Lapsiparka. Oman lapsensa ei halua kuolevan, siksi ei kannata lisääntymällä häntä siihen pakottaa.

Mistä puhut?

Kuuntele aidosti, unohda kaikki sellanen pinnallinen soopa, ja älä painosta, se vie nuoren enemmän koloonsa

Vierailija kirjoitti:

Kuinka väkivaltainen olet ollut? Varo, hän saattaa soittaa poliisit jos vainoat ja tunkeudut hänen elämäänsä.

Ei ole väkivaltainen, mutta usein ärtynyt. Yritän olla hänen elämässään niin, ettei hän kokisi sitä vainoamiseksi, mutta kyllähän huoleni varmasti paistaa läpi.

Millä tavalla epätasapainoinen?

Vierailija kirjoitti:

Juttele lapsen kanssa aidosti kuunnellen. Älä ratko ongelmia, joita mielestäsi on vaan pyri ymmärtämään mitä lapsi itse kokee tarvitsevansa. Auta todellisen tarpeen mukaan. Lapsella viittaan tässä koko ajan nuoreen aikuiseen, en pieneen lapseen.

Hän on sitä mieltä, ettei tarvitse mitään, koska siitä ei ole mitään hyötyä :( Yritän tietenkin kuunnella silloin kun jotain harvoin haluaa kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla epätasapainoinen?

Ärtyy helposti pienistä asioista, on ahdistuneen oloinen.

Jos on pitempiaikaisia ongelmia jotka ei puhumalla ala avautumaan, niin kannattaa selvittää heti mistä on oikeasti kyse. Suomessa lykätään terveydenhuollossa vain lääkkeet käteen ja sillä lailla pitkitetään ihmisten ongelmien selvittämistä vuosikymmenillä pahimmillaan. Voi selvittää fyysiset ongelmat ettei ole raudan puute tai kilpirauhanen tms. Ja jos kaikki on kunnossa on mahdollista teettää pari tuntia kestävät psykologiset testit joissa selvitellään ongelman alkusyytä. Ettei tarvitse hakuammuntana yrittää auttaa.

Kunpa oma äitini olisi edes joskus välittänyt mielenterveydestäni. En olisi nykyään keski-ikäinen alkoholisti. On kahdeksankymppinen nykyään ja vaan omista vaivoistaan valittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla epätasapainoinen?

Ärtyy helposti pienistä asioista, on ahdistuneen oloinen.

Ei kai ärtymys ja ahdistus ole epätasapainoa?

Vierailija kirjoitti:

Kuuntele aidosti, unohda kaikki sellanen pinnallinen soopa, ja älä painosta, se vie nuoren enemmän koloonsa

Tämä kuulostaa hyvältä neuvolta. Yritän. Kannustamisen ja painostamisen ero on vaan niin hiuksen hieno, olen huomannut. En tarkoituksella ainakaan painosta mutta ehkä hän on joskus kokenut niin.

Kuuntele häntä silloin kun suostuu jotain kertomaan. Sen lisäksi pyydä häntä mukaan tekemään kivoja asioita joita ennen ootte tehny. Shoppailemaan, reissuun, luontoon, kyläilemään...

Onko lapsi koulussa tai töissä?

Onko kavereita ja muita ihmissuhteita?

Yksi terapeutti netissä kertoi että hän aloittaa aina terapian perustarpeiden kartoituksella.

Vierailija kirjoitti:

Jos on pitempiaikaisia ongelmia jotka ei puhumalla ala avautumaan, niin kannattaa selvittää heti mistä on oikeasti kyse. Suomessa lykätään terveydenhuollossa vain lääkkeet käteen ja sillä lailla pitkitetään ihmisten ongelmien selvittämistä vuosikymmenillä pahimmillaan. Voi selvittää fyysiset ongelmat ettei ole raudan puute tai kilpirauhanen tms. Ja jos kaikki on kunnossa on mahdollista teettää pari tuntia kestävät psykologiset testit joissa selvitellään ongelman alkusyytä. Ettei tarvitse hakuammuntana yrittää auttaa.

Olen ehdottanut lääkäriin menoa ja tarvittaessa olemaan tukena kaikissa käytännön asioissa, esimerkiksi ajan varaamisessa, mutta ei ole suostunut.

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsi koulussa tai töissä?

Onko kavereita ja muita ihmissuhteita?

Yksi terapeutti netissä kertoi että hän aloittaa aina terapian perustarpeiden kartoituksella.

Opiskelee, mutta opinnot eivät ole oikein edenneet viime aikoina. Kavereita kyllä on jonkin verran.

Kun minä olin nuori, tämä tilanne oli nimellä murrosikä. Nyt lapsille ja nuorille opetetaan, että on kertakaikkiaan väärin olla surullinen, tai allapäin. Ja että siitä seuraa masennus ja itsemu*ha, ja mitä kaikkea vielä.

Mitäs jos opettaisin nuorille, että on ok olla allapäin, ja että elämässä on hetkiä jolloin ihminen ei vaan ole iloinen?

Ei normaaliin tunteisiin tarvi mitään terapeuttia tai lääkitystä; mutta valitettavasti, tähän on tultu.

Aivan ensimmäiseksi kilpirauhaskokeeseen. Lue Kilpirauhasliiton sivuilta vajaatoiminnan oirelista !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla epätasapainoinen?

Ärtyy helposti pienistä asioista, on ahdistuneen oloinen.

Ei kai ärtymys ja ahdistus ole epätasapainoa?

No ei nuo ihan normaaliakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Kun minä olin nuori, tämä tilanne oli nimellä murrosikä. Nyt lapsille ja nuorille opetetaan, että on kertakaikkiaan väärin olla surullinen, tai allapäin. Ja että siitä seuraa masennus ja itsemu*ha, ja mitä kaikkea vielä.

Mitäs jos opettaisin nuorille, että on ok olla allapäin, ja että elämässä on hetkiä jolloin ihminen ei vaan ole iloinen?

Ei normaaliin tunteisiin tarvi mitään terapeuttia tai lääkitystä; mutta valitettavasti, tähän on tultu.

Hän on 22-vuotias, ei ole enää murrosiässä. Kyse ei mistään hetkistä, tätä on jatkunut enemmän tai vähemmän ainakin 10 vuotta, mutta nyt on vaan pahentunut.

Meidän nuorella oli samantyyppistä. Sitten motivoitui avun hakemiseen ja nyt voi jo aika hyvin.