Miksi häät on morsiamelle elämän ainoa tärkeä asia kuukausien ajan?
Ei toki koske kaikkia morsiamia. Mutta monia. Muutama ystäväni on mennyt tai menossa naimisiin ja heidän elämäänsä ei kuukausin (ole) mahtunut muuta kuin vain ne häät ja häät ja sitten vielä häät. Kaikki työn ulkopuolinen aika heillä menee häitä miettiessä, jotain hääkoristeita metsästäessä ja askarrellessa, kynttiläkippoja koristellessa jne jne. Eivätkä mistään muusta puhu kuin vain häihin liittyvistä asioista. Laittavat koko ajan viestejä joissa kysyvät mielipiteitä joihinkin todella pikkunippeliasioihin kuten että pitäisikö koristeltuihin tuikkukuppeihin liimata helmiäisvalkoisia vai vaaleanpunaiseen sävytettyjä koristehelmiä.
En vain pysty ymmärtämään. Ymmärrän kyllä, että häät ja naimisiinmeno on kiva ja tärkeä asia. Mutta että se täyttää koko elämän kaikki päivät kuukausien ajan. Miksi? En halua väheksyä, mutta kyseessä on kuitenkin vain yhden päivän juhla.
Kommentit (42)
Jotenkin lapselliselta vaikuttaa. Huipputärkeänä pidetään nättiä mekkoa ja näperretään vielä jotain pirun hääkarkkeja vieraille yms turhaa.
Joo, aikamoista höpöhöpöä nuo seremoniat. Kivat bileet voi kyl pitää.
No naisellehan se usein on super-positiivinen hirmumyrsky joka kiskaisee onnelisuuden euforiat pintaan. Jos ette ymmärrä niin kehotaisin teitä vähentämään kritiikkiiä naisen tunteita kohtaan.
Yksi entinen naapuri oli tälläinen, aloitti sen hehkutuksen vissiin melkein vuotta aikaisemmin ja se jatkui häihin asti, sen jälkeen tietty meni melkein toinen vuosi kun kiiteltiin, muisteltiin, tuli hääkuvat, häämatka, eka hääpäivä.
Pikkuhiljaa jäi sit sen 2 vuoden jälkeen pois puheista. Naapuri oli aika vanha mennessään naimisiin, siis nimenomaan näitä ketkä ei olleet päässeet naimisiin. Meni naimisiin juopon kanssa, tiesi sen myös etukäteen, mutta kai ne häät oli sit se mitä oletti että tekee siitä elämästä vihdoin täydellisesti.
Valitettavasti ovat edelleen naimisissa, tämä ex-naapuri nykyään myös alkoholisoitunut. Ei tehnyt häät häntä onnelliseksi, ilmeisesti päinvastoin.
Hirveä määrä rahaa hassataan kaiken maailman härpäkkeisiin, koristeisiin, pukuihin jne.
On sitä ja tätä kylttiä ja roikutetta katoissa ja seinillä muutaman tunnin takia. Ja sitten kauhea työ purkaa kaikki pois.
Olisiko vaihtoehto sellainen hääjuhla, jossa olisikin panostettu ruokaan ja vieraiden viihtymiseen? Rihkaman hinnalla ostaisi jo paljon hyvänlaatuista syötävää ja juotavaa. Ja vuokraisi jonkun oikeasti viihtyisän juhlapaikan.
Prinsessapäivä on vähän hassu, kun rinssessalla on siideri tatuoidussa kädessä ja kielenkäyttökin on kaukana kuninkaallisesta. Prinssikin voisi olla vähemmän kiusaantunut ja helpottunut ilman kaikkea sitä oheiskrääsää.
No täytyy ottaa kaikki ilo irti koska naimisiin menon jälkeen on edessä enää alamäki ja aletaan valmistautua tulevaan eroon joka on kaikilla edessä...
Itse jaksoin stressata häistä siihen asti, että tärkeimmät (päivä, paikka, catering, puku) oli hoidettu. Nyt on ihan kiva vaan fiilistellä odotellessa muiden häitä ja lueskella hää-fb-ryhmiä ja poimia niistä ideoita omiin häihin.
Tärkeintä on että ruoka on hyvää ja sitä riittää ja vieraat viihtyy. Puolisen vuotta h-hetkeen :)
Juuri tuossa häsläämisessä on varmaan syy siihen, että niin moni mies (ainakin palstan mukaan) tuntuu viivyttelevän naimisiin menon kanssa.
Mistä minä voisin sen asian tietää?
Kun ei kiinnosta
Enää vaan ihmetyttää miten sain kaiken aikaseksi. Ei ikinä enää. Varmasti pysytään yhessä, kun on yhteen menty.
Joo en itsekkään tajua. Kihloissa olen ja häistä tehdään molempien näköiset, ilman hössötystä.
Kenellä edes on niin paljon vapaa aikaa töiden ja kaiken muun jälkeen? En itse ainakaan jaksais
Kaikki on hyvin niin kauan kunnes miestä ei sotketa siihen sirkukseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä en jaksanut olla kovin tarkka häidemme yksityiskohdista. Kuka edes muistaa vuoden päästä minkä sävyiset servetit siellä oli?
Varmasti muistaisi jos tilaisuuteen ei olisi panostettu ja lautasliinoina olisi esim. talouspaperit.
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi unohtaa aidon yhteyden puutteen parisuhteessaan.
Tätä minäkin epäilen. Isot häät pikkunäpertelyineen ovat tyypillisiä niissä parisuhteissa, joissa puolisoilla muutenkin on hyvin erilaiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Mies kutsuu vaimoa hallitukseksi ja naureskelee noille väkerryksille. Vaimo hakee romantiikkaa puitteista kun ei saa sitä valitsemaltaan ihmiseltä.
Tästä poikkeuksena sitten sellaiset, usein uskonnolliset perheet ja suvut, joissa vanhemmat maksavat häät ja määräävät vieraslistat ja koko kekkerit järjestetään edellisen sukupolven iloksi. Heitä ei onneksi kovin paljon enää olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi unohtaa aidon yhteyden puutteen parisuhteessaan.
Tätä minäkin epäilen. Isot häät pikkunäpertelyineen ovat tyypillisiä niissä parisuhteissa, joissa puolisoilla muutenkin on hyvin erilaiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Mies kutsuu vaimoa hallitukseksi ja naureskelee noille väkerryksille. Vaimo hakee romantiikkaa puitteista kun ei saa sitä valitsemaltaan ihmiseltä.
Tästä poikkeuksena sitten sellaiset, usein uskonnolliset perheet ja suvut, joissa vanhemmat maksavat häät ja määräävät vieraslistat ja koko kekkerit järjestetään edellisen sukupolven iloksi. Heitä ei onneksi kovin paljon enää olekaan.
Mies voi naureskella ja pitää turhana ylimääräistä hössötystä, mutta todellisuudessa mies antaa naisen hössöttää, koska rakastaa häntä ja haluaa nähdä hänet onnellisena.
Nyt on vuosi 2023 ja tämä maa on Suomi. Ihmetyttää suuresti, miksi nykyajan Suomessa ylipäätään kukaan enää menee naimisiin. Sitä romanttista rakkautta ja prinsessasatua, jota varmasti suurin osa näistä morsiamista havittelee ei vaan ole oikeasti olemassa. Romanttinen rakkaus on vain Hollywood-satua, josta haaveilu sekoittaa liian monen naisen ja ehkä homomiehenkin pään. Cis-heteromies kai harvemmin tällaiseen sortuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi unohtaa aidon yhteyden puutteen parisuhteessaan.
Tätä minäkin epäilen. Isot häät pikkunäpertelyineen ovat tyypillisiä niissä parisuhteissa, joissa puolisoilla muutenkin on hyvin erilaiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet. Mies kutsuu vaimoa hallitukseksi ja naureskelee noille väkerryksille. Vaimo hakee romantiikkaa puitteista kun ei saa sitä valitsemaltaan ihmiseltä.
Tästä poikkeuksena sitten sellaiset, usein uskonnolliset perheet ja suvut, joissa vanhemmat maksavat häät ja määräävät vieraslistat ja koko kekkerit järjestetään edellisen sukupolven iloksi. Heitä ei onneksi kovin paljon enää olekaan.
Mies voi naureskella ja pitää turhana ylimääräistä hössötystä, mutta todellisuudessa mies antaa naisen hössöttää, koska rakastaa häntä ja haluaa nähdä hänet onnellisena.
Häitään yksin hössöttävä nainen ei ole onnellinen, vaan hermoromahduksen partaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai olet samaa mieltä ensimmäistään odottavista naisista? Hömpötys kestää ainakin puoli vuotta aina synnytykseen asti.
Lapsi on ihan eri asia. Siinä iloitaan uudesta pienestä ihmisestä, joka tulee vanhempiensa elämään. Mikä häissä edes on se juttu? Muu kuin yhden päivän kiva juhla. Nämä naimisiin meneväthän on yleensä olleet jo yhdessä ja asuneet yhdessä vuosikausia eikä naimisiinmeno muuta heidän elämäänsä oikeastaan mitenkään.
Naimisiin meno on iso askel ja päätös.
Lapsi ei ole eri asia.
Molempia tule harkita ja miettiä, onko kykeneväinen sitoutumaan näihin päätöksiin.
Joillekin tämä prinsessa-vaihe jää päälle. Olin joskus hotellissa, jossa samassa kerroksessa majaili myös tuore aviopari. Nuorikko kulki edelleen nokka pystyssä ja kuvitteli olevansa muiden yläpuolella prinsessa Diana-tasoa. Miehensä oli kyllä jalat maassa tyyppi, joka tervehti myös meitä alempiarvoisia.