Lähetä terveisiä hänelle ketä ikävöit

En oikeastaan edes haluaisi ikävöidä sinua, koska tiedän realiteetit ja elämäntilanteesi, mutta koska rakastin sinua aikoinaan, olisin halunnut sinut, sydämeni särkyi, enkä ole koskaan rakastanut oikeasti ketään muuta, niin mieleni palaa aina vaan sinuun, koska ei ole muuta kaivattavaa. 

En ikinä kehtaisi tunnustaa sinulle, näin yli 30 v jälkeen, että olit ainoa kenet silloin nuorena halusin oikeasti, en edes nähnyt muita, sinä olit ainoana, rakkaani, en olisi tarvinnut ketään muuta. Jotenkin tuon tunnustaminen tuntuisi kamalan säälittävältä ja alentuvalta suhteessa siihen miten minua kohtelit ja särjit sydämeni. Toivottavasti kuitenkin edes nyt vanhoilla päivillä ymmärrät että kova kuoreni ja ylpeä olemukseni oli vain suojakuori ja selviytymiskeino koska sieluni oli ihan seula petettyäsi minua, pettäessäsi minut.En voinut antaa sitä vielä silloin anteeksi kun sitä viimeisen kerran minulta pyysit, haavat oli vieläkin auki ja ylpeyteni liian vahva. Sinua en ole koskaan unohtanut....hetkeksikään....siitä pidit kyllä huolen aikoinaan. 

Mummoa ja ukkia ikävöin. Kiitos että kasvatitte minusta fiksun, nokkelaälyisen ja elämässä selviytyvän ihmisen. Teitte parhaanne ja annoitte minulle ihanan lapsuuden maalla terveessä ympäristössä. Uskon että olisitte ylpeitä minusta nyt. 

En ikävöi, mutta kaipaan muutamaakin entistä työkaveria (eri firmoissa), joihin aikani yritin pitää yhteyttä mutta heidän tahoiltaan elämät vei täysin erilleen ja yhteydenpito jäi kun jatkoimme työuria muualla. Harmi.

Kaipaan fiksuja keskustelustamme, maailman- ja firmamme parantamista ja sitä kun tunsin että olen teidän kanssa tasan samalla aaltopituudella. Ai että mä kaipaan sitä nauramista, niin että vatsaan ja poskiin sattui, te olitte niin hauskoja.

Tulisit jo takaisin, harmittaa kun en näe sinua, en ole nähnyt tasan kuukauteen. Elämä on tylsää ilman sun katseita ja vilkuilua.