Lue keskustelun säännöt.
Opettavainen tarina elämän oikeudenmukaisuudesta
14.12.2006 |
Olipa kerran kaksi pientä tyttöä, joilla oli mielenterveysongelmainen äiti. Vanhempi tyttösistä otti lapsena äitinsä sairauden taakasta suurimman paineen ja suurimman murheen. Hän suoritti ja suoritti ja menestyikin vanhempiensa kunniaksi ja iloksi erinomaisesti erilaisissa kouluasteissa. Vaikka menestyksessä olikin kitkerä sivumaku. Hänen suurin murheensa oli koettaa saada vanhempiensa surkea elämä onnellisemmille raiteille. Nuorempi siskoksista meni siinä siivellä, perheen " vauvana" .
Myöhemmin elämässä kohtalo käänsi asetelmat toisinpäin. Yhtäkkiä lellikkisisaruksesta tuli se juhlittu suurmenestyjä. Vanhempi sisaruksista rupesi itse kärsimään mielenterveysongelmista, petti sukunsa suuret odotukset ja aiheutti häpeää vanhemmilleen. Lellikkilapsen elämä soljui mallikkaasti raiteillaan, hän kasvatti ihania, luonnollisesti lahjakkaita lapsia. Vanhempi sisar sai hävetä paitsi itseään, myös lapsiaan, syyllisyydentuntoisena.
Näin se menee, kuulkaa elämä.
Kommentit (5)
saarnaa aiheesta luja tahto vielä läpi harmaan kiven ja ihminen on oman onnensa seppä, ihminen rupeaa uskomaan että ponnistelemalla kovasti tavoitetta kohti voi tehdä elämästään onnellisen. Vanhempi sisko on ponnistellut ponnistelemistaan, vuosikymmenestä toiseen, viimeksi lastensa kasvatuksen eteen. Tietoisena menneisyydestään, sen sudekuopista, vakaana päätöksenään antaa lapsilleen kunnon eväät.
Ja silti. Sadon korjaa nuorempi sisar, näennäisen helposti, vaivattomasti, soljuu elämässä asiasta toiseen, katsoo sisarensa tekemisiä ylhäältä päin. Vanhempi sisar on eniten katkera ja surullinen noista lapsista. Niin katkera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh huh, äiti, joka on kateellinen toisen lapsista ja katkera omistaan. Kilpailemista, katkeruutta, häpeää ja syyllisyyttä. Pikemminkin tuo oli malliesimerkki huonosta elämänasenteesta.
Äidillänne on mielenterveysongelma (ei kun ai niin, näiden henkilöiden äidillä, ei tietenkään sinulla) ja kuvittelet, ettei se ole vaikuttanut pikkusiskosi elämään mitenkään. Meni siinä sivussa vauvana ja lellikkinä? Otapa pää pois omasta takamuksestasi ja saatat huomata, että hänellä on varmasti ollut omat vaikeutensa elämässään. Ei kenelläkään ole pelkästään helppoa. Syyttää suotta olet katkera ja kateellinen. Vai onko niin, että kun et osaa kohdistaa vihamielisiä tunteitasi vieläkään vanhempiisi, kohdistat ne siskoosi?
En vain ymmärrä, miksi tuo on " opettavainen tarina oikeuden- mukaisuudesta" .
Kurjissa perheissä juuri esikoinen yrittää yleensä kantaa huolta pienemmistään ja aikuisena sitten sairastuu.