Asunnonostajille tärkeintä ei ole enää sijainti, sijainti ja sijainti!
TALOUSSANOMAT
Katja Okkonen
17:15
Asunnon ostajilla on nyt uusi ykkösasia ja se ei ole sijainti, pankin kysely paljasti.
Vanhan nyrkkisäännön mukaan asunnon ostajille tärkeintä on sijainti, sijainti ja sijainti. Vaan eipä ole enää, OP:n kysely paljasti.
TALOYHTIÖN TULEVAT KORJAUSTARPEET ovat nousseet tärkeimmäksi kriteeriksi uutta asuntoa ostettaessa, OP:n kysely paljastaa.
Aiemmin tärkeimpänä on pidetty yleisesti asunnon sijaintia, mutta nyt sijainti on vasta kolmanneksi tärkein arviointiperuste.
Ostajia kiinnostavat eniten taloyhtiöt, joissa huoltoon ja korjauksiin kiinnitetään jatkuvasti huomiota.
Toiseksi tärkein asia ostajille on taloyhtiössä jo tehdyt korjaukset.
Tulevaisuudessa tulisi antaa erityistä painoarvoa taloyhtiön kunnolle, sille miten sitä on hoidettu ja minkälaisia suunnitelmia yhtiöllä on tulevaisuuden suhteen. Tämä johtaa siihen, että samalla alueella vierekkäisten taloyhtiöiden asuntojen hinnoissa voi olla suuriakin hintaeroja."
Tämä on mielestäni erittäin järkevää. Eihän ole mitään järkeä maksaa samalla sijainnilla olevista asunnoista samaa hintaa eri taloyhtiöistä, joista toisessa on tehty laaja putkiremontti, julkisivuremontti, hissi remontti, lämmitys järjestelmä uusittu, salaojat uusittu (korjausten arvo per 50m2 asunto helposti 50 000 - 70 000 euroa ja 100m2 asunto 100 000 euroa) ja toisessa yhtiössä on kaikki tai osa näistä remonteista vielä tekemättä.
Kommentit (20)
Eikö se olekaan nykyään hinta, hinta ja hinta.
Eipä se hyvä sijainti pelasta, jos ostaa kalliiseen hintaan kasan pas*aa.
Pahin tilanne on jos niukin naukin saa juuri ostettua halvimman asunnon huonosti hoidetusta yhtiöstä omaan talouteen nähden liian arvokkaalta alueelta. Edullinen voi lopulta osoittautua kaikkea muuta kuin edulliseksi. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei ole todellakaan mukavaa asua ja elää keskellä suurta remonttisumaa joka voi kestää vuosia jos kaikki suuret remontit on tekemättä ja tuloillaan.
Täysin retuperälle päässeisiin taloyhtiöihin voi myös olla vaikea saada rahoitusta, etenkään järkevällä hinnalla, myös kasvukeskuksissa.
Erityisen vähän kiinnostaa sijainti Kalasataman torneissa😆
Ja tähän ei luonnollisestikaan vaikuta se, että jos pankki katsoo että asunto on ylihintainen pommi, lainaa ei heru?
Varmasti jokainen asuntovelallinen tietää, että jos lainarahalla kämpän ostat, sun täytyy hyväksyttää se pankilla ennenkuin laina myönnetään .
Vanhoissa taloyhtiöissä, niin kuin omakoti taloissakin kuntotason hajonta on aivan valtava. On todella hyvin pidettyjä yhtiöitä joissa asutaan vielä pitkälle tulevaisuuteen jos sama huolellista ylläpitoa jatketaan, toisaalta on taloyhtiöitä jotka olisivat joko valmiita purettaviksi tai täyssaneerauksen tarpeessa koska kaikki olennaiset remontit ja ylläpito on laiminlyöty edelliset +30-vuotta.
Tämä arvio koskee kaikkia ikäluokkia 1990-luvun tuotannosta aina vuosisadan alun kohteisiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Eipä se hyvä sijainti pelasta, jos ostaa kalliiseen hintaan kasan pas*aa.
Pahin tilanne on jos niukin naukin saa juuri ostettua halvimman asunnon huonosti hoidetusta yhtiöstä omaan talouteen nähden liian arvokkaalta alueelta. Edullinen voi lopulta osoittautua kaikkea muuta kuin edulliseksi. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei ole todellakaan mukavaa asua ja elää keskellä suurta remonttisumaa joka voi kestää vuosia jos kaikki suuret remontit on tekemättä ja tuloillaan.
Täysin retuperälle päässeisiin taloyhtiöihin voi myös olla vaikea saada rahoitusta, etenkään järkevällä hinnalla, myös kasvukeskuksissa.
Paskaa ei tietenkään kannata ostaa, mutta itse ainakin mieluummin ostan hieman pienemmän asunnon/talon hyvältä ja turvalliselta alueelta kuin isomman asunnon/talon huonolta alueelta.
Ihmiset antoivat pahimman asuntomanian aikana suhteettoman suuren painoarvon asuntostailatuille kohteille, eli jos oli uusittu lattiapinnat, vedetty tapetit/maalattu seinät + mahdollisesti päivitetty keittiökaapistot ja kodinkoneet sekä uusittu kylpyhuoneen kaakelit ja kalusteet.
Onhan nekin tietysti asumislaatua parantavia tekijöitä, mutta kuitenkin helppo päivittää myös myöhemmin. Sen sijaan hunningolle päässyt taloyhtiö on aivan eri asia, sen saattaminen asianmukaiseen kuntoon ei onnistu helposti ja taloudellisesti puhutaan aivan eri mittaluokan asioista:
Stailaus: 5000 - 20 000 euroa/asunto ja tässä voi itse pitkälti määritellä kulujen määrän
Taloyhtiön täysremontointi: 50 000 - 150 000 euroa/asunto, itse ei pysty juuri vaikuttamaan kulujen määrään
Sen hyvinhoidetun asunnon pitää kumminkin sijaita tietyllä, ostajalle sopivalla alueella.
Ei kukaan osta uutta(kaan) asuntoa, jonka sijainti/naapurusto ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisen vähän kiinnostaa sijainti Kalasataman torneissa😆
Osa K:sataman taloja/asuntoja on peruskorjauksessa. Esim. jalkojen pesu onnistui kellarikerroksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä se hyvä sijainti pelasta, jos ostaa kalliiseen hintaan kasan pas*aa.
Pahin tilanne on jos niukin naukin saa juuri ostettua halvimman asunnon huonosti hoidetusta yhtiöstä omaan talouteen nähden liian arvokkaalta alueelta. Edullinen voi lopulta osoittautua kaikkea muuta kuin edulliseksi. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei ole todellakaan mukavaa asua ja elää keskellä suurta remonttisumaa joka voi kestää vuosia jos kaikki suuret remontit on tekemättä ja tuloillaan.
Täysin retuperälle päässeisiin taloyhtiöihin voi myös olla vaikea saada rahoitusta, etenkään järkevällä hinnalla, myös kasvukeskuksissa.
Paskaa ei tietenkään kannata ostaa, mutta itse ainakin mieluummin ostan hieman pienemmän asunnon/talon hyvältä ja turvalliselta alueelta kuin isomman asunnon/talon huonolta alueelta.
Nämä ovat hyvin tapauskohtaisia valintoja.
Mitä extraa se kalliimpi alue tarjoaa verrattuna halvempaan alueseen (itse en ole valmis maksamaan pelkästä status lisästä).
Entä miten liikenneyhteydet ja lähipalvelut, täytyykö kalliimmalle alueelle muuttaessa ostaa oma auto vs halvemmalla alueella pärjäisi kävellen/julkisilla.
Sinkkuna tai jopa pariskuntana on luonnollisesti helpompi tinkiä 10-20m2 tilasta paremman sijainnin puolesta, mutta lapsiperheessä se voi johtaa käytännön arkielämän katastrofiin: ei ole nautinto elää pienten lasten kanssa liian pienessä asunnossa ja viimeistään teini-iässä nuoret tarvitsevat omaa tilaa ja rauhaa.
Voi olla että kohoavien elinkustannusten ja orastavan taantuman ansiosta lähiöt kokevat uusrenessanssin.
Sijainti on monesti enemmän tai vähemmän illuusio ihmisten korvien välissä, jos ei nyt oteta huomioon joitakin harvoja oikeasti todella uniikkeja asuinalueita.
Asuinalueiden segregaatiota ajaa myös mediat julkaisemmalla harva se viikko eri asuinalueisiin liittyviä stereotyyppisiä uutisia.
Vierailija kirjoitti:
Sijainti on monesti enemmän tai vähemmän illuusio ihmisten korvien välissä, jos ei nyt oteta huomioon joitakin harvoja oikeasti todella uniikkeja asuinalueita.
Asuinalueiden segregaatiota ajaa myös mediat julkaisemmalla harva se viikko eri asuinalueisiin liittyviä stereotyyppisiä uutisia.
Suurin ero on yleensä korkeintaan naapureiden tulotason nousu alemmasta keskiluokasta ylempään, juuri muuta eroa ei ole. Ympärillä samaa mäntymetsää tai peltoa, yleensä surkeammat lähipalvelut. Monesti samat koulut sen edullisemman asuinalueen kanssa. Rauhallisuuskin on vähän niin ja näin, ihan samalla tavalla siellä paremmin toimeentulevien alueella vietetään joskus iltaa ja nuoriso rällää mopoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Sijainti on monesti enemmän tai vähemmän illuusio ihmisten korvien välissä, jos ei nyt oteta huomioon joitakin harvoja oikeasti todella uniikkeja asuinalueita.
Asuinalueiden segregaatiota ajaa myös mediat julkaisemmalla harva se viikko eri asuinalueisiin liittyviä stereotyyppisiä uutisia.
Tämä. Harvemmin media jaksaa uutisoida mitään positiivista vaikkapa kontulasta tai hervannasta, vaikka niissäkin on oikeasti monia todella miellyttäviä puolia, kuten ok lähipalvelut kävelyetäisyydellä, luontoa lähellä, paljon nuorta väkeä eli eivät ole pystyyn kuolleita paikkoja, joku voisi pitää myös monikulttuurisuutta väriä ja vaihtelevuutta tuovana positiivisena lisänä joka lisää alueen elinvoimaisuutta, mielenkiintoisuutta ja usein myös eksoottisten ravintoloiden tarjontaa.
Jos toteutetaan asunnolle vaikka 50 v. elinkaari, niin suomalaiset ovat silloin vähentyneet huomattavasti.
Kyllä mulla sijainti on edelleen tärkein.
Katson asuntoa alueen mukaan.
Tämän jälkeen taloyhtiön kunto ja sitten asunto sisältä.
Kaikkien pitää olla houkuttelevia, ennen kuin menen edes asuntonäyttöön
Korjausvelka käsitteenä on yleistynyt esim median keskuudessa viimeaikoina. Selvästi kiinnostus tätä kohtaan on lisääntynyt yleisesti mikä on erittäin hyvä asia - ei voi olla niin että asuntokauppaa edelleen tehdään silmät ummessa tietämättä mitä ostetaan. Mietitään asiaa esimerkin kautta: on kaksi vierekkäistä taloyhtiötä jotka molemmat näyttävät ulkoapäin samanlaiselle, toisessa voi edessä olla kaikki suurimmat remontit (poislukien julkkariremontti) ja toisessa ne ovat jo tehty - tähän kannattaa kiinnittää huomiota asuntoa ostaessa sillä rahoitusvastikelisäykset korjauksia vailla olevassa taloyhtiössä voi olla useita satoja euroja per kk - tämän pitäisi näkyä enemmän asuntojen hinnoissa. Yksi yleinen ongelma on myös että ihmiset asuntoa ostaessa kiinnittävät huomiota vain siihen ovatko putket tehty, tämä käsittää keskimäärin vain 1/4 taloyhtiön korjaustarpeista. Muita remontoitavia kohteita ovat: märkätilat, sähkö- ja telejärjestelmä, ilmanvaihto, hormit, julkisivut, ikkunat, parvekkeet, salaojat ja sokkeli, pihakansi, katto ja hissi.
Käytin itse korjausvelkalaskuri.fi palvelua kun mietin asunnon ostoa ja jätin ostamatta kun ei näyttänyt taloyhtiön kunto järin hyvälle. He laativat raportin haluamastasi taloyhtiöstä (analysoivat taloyhtiön kuntoa) ja antavat arviota rahoitusvastikkeen muutoksesta 20 vuotta eteenpäin. Sanomattakin on selvää että 100 % tarkkuuteen ei voi päästä mutta jo keskimääräinen arvio auttaa paljon että ei tarvitse itse kaikkia taloyhtiön papereita selailla läpi.
Pelkkä tieto siitä, että hissiremontti on tehty, ei edistä ostopäätöstäni mitenkään, pikemminkin päinvastoin. Hissiremontti tehdään usein mahdollisimman halvalla, joten uusissa hisseissä on usein enemmän vikaa kuin vanhoissa. Asun itse Lauttasaaressa, jossa suurin osa 1950-luvun hisseistä on vielä alkuperäisiä, minunkin talossani. Vanhoissa hisseissä vikaa on hyvin harvoin, kunha huoltoja ei laimilyödä. Naapuritalossa hissit uusittiin 2010-luvulla ja pihassa käy huoltoyhtiön auto harva se päivä (firmaa en muista muttei ainakaan Kone). Tämä ei päde kuitenkaan putkiremotteihin ym vaan niille on yleensä ihan oikea tarve. Samoin monet 2000-luvun halpishissit alkavat olla jo peruskorjausiässä.
Huoltoyhtiön ja isänn. toimiston tärkein tehtävä on laskutus.