Lue keskustelun säännöt.
Apua! Miten saan 5-vuotiaan käyttäytymään ihmisten ilmoilla kunnolla?
13.12.2006 |
5v poika on aivan mahdoton. Ei osaa tai oikeastaan ei tahdo käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla.
Tällä viikolla ja viime viikolla on ollut harrastusten joulujuhlia joissa poika on pistänyt överiksi. Ei ole osallistunut harjoiteltuihin esityksiin vaan muiden esiintyessä on irvistellyt taustalla tms. Yksistä juhlista lähdettiin tuon vuoksi kesken kaiken pois. Seuraavissa juhlissa poika ei esiintynyt mutta ei tahtonut istua nätisti paikoillaan. Pelleili ja pomppi verhojen takana ja irvisteli minulle kun kielsin. Kun sanoin että nyt lähdetään niin meni irvistellen penkille istumaan.
Hän itse kommentoi että no ei mennä niihin juhliin ollenkaan kun ne on niin tyhmiä. Sanoin että on paikkoja joihin pitää mennä ja joissa pitää käyttäytyä arvokkaasti. Hän sanoi siihen että hän ei aio koskaan käyttäytyä arvokkaasti, hän tahtoo että aina on hauskaa. Ja hän ei kuulemma enää ikinä aio mennä juhliin tai sitten hän mököttää. Hän ei pidä juhlista joten hän ei siellä käyttäydy.
Nyt otin keinoksi uhkailun kun tuntui että mikään muu ei auta. Mutta onko se oikea keino? Tuleeko siitä jatkuva uhkailun kierre jolloin poika tottelee vain jos saa muuten rangaistuksen ja jos rangaistusta ei tule niin on ihan röttöttöö?
Kotona poika on suht ok. Siivoaa huoneensa viimeistään siinä vaiheessa kun uhkaan kantaa lelut kaatopaikalle. Ongelmana on tuo julkisten paikkojen käyttäytyminen.
Kerhossa poika ei osallistu kaikkeen yhteiseen tekemiseen koska ei pidä niistä. Jos on vaikka askartelua niin poika istuu leikkimässä sen aikaa kun muut askartelee, kerhotädit ovat antaneet hänen toimia niin.
Olen ihan raivona! Miten saisin pojan tekemään niitäkin asioista joista hän ei pidä? Lisäksi tunnen epäonnistuneeni pahasti kasvattajana! Jotain on mennyt pieleen mutta mitä ja miten saisin sen korjattua?
Pliis... auttakaa!
Kommentit (11)
Pojalla on 1,5 -vuotias pikkusisko. On totta että hän on huomionkipeä. Varmaan tykkäisi olla koko ajan keskipisteenä ja että kaikki tehtäisiin hänen ehdoilla. Mutta eihän se sovi vai mitä?
Ja kyllä, poika ei ole mielestään hyvä askartelussa.
Tuossa on varmaan perää mitä kirjoitit, mutta miten saisin tilanteen haltuun?
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olo on epätoivoinen ja epäonnistunut tuon pojan kanssa.
-ap
Eli jos on nätisti esim. juur jossain tilaisuudessa niin sitte kehutaan puhki ja pääsee vaik äidin tai isin kaa mäkkärille (tai jotain muuta mieluisaa ja erikoista). Askarteluista vois koittaa tehdä ison numeron kehumalla ja laittamalla valmiista töistä näyttelyn tms.
Saattaisi jaksaa käyttäytyä jos tietää että juuri siten saa sitä huomiota mitä on niin vaille.
-2
ja pitää sanoa, että uhkailu, kiristys ja lahjonta ovat ne ainoat, jotka toimivat. Kun niitä käyttää säästeliäästi, niin ne toimivat. Ei niitä juhlia joka viikko ole.
Minä varoitan jo etukäteen, mitä tuleman pitää, jos ei käyttäydy kunnolla. Muistutan jatkuvasti. Ja rangaistuksen pitää olla sellainen, että se tuntuu.
Unohdin tämän tehdä viime viikonloppuna... voi herran jestas kun sai hävetä silmät päästään.... Olin niiiiin vihainen, että poika oli puhuttelussa puoli päivää ja ilmaisin selvästi, kuinka pettynyt olen hänen käytökseensä, koska hän ei ole enää vauva.
Et sinä ole epäonnistunut kasvattajana. Katsos, kun lapsellasin on oma tahto. Se on hänen tahtonsa, ei sinun. Sitten vasta, kun hänellä on älliä päässä enemmän (ja viisivuotiaalla sitä ei oikein vielä ole), niin hän pystyy ymmärtämään, miksi pitää käyttäytyä hyvin.
Saa kyllä yleensäkin paljon huomiota. Olen miettinyt että olenko totuttanut liikaan huomioon... Tykkää kun häntä kehutaan kyllä. Täytyy yrittää ekstrakehuja ja exstrahuomiota jos on nätisti... Kiitos.
Tähänkin saakka olen kehunut aina niitä onnistumisia, jolloin on ollut nätisti. Kuitenkin kenkkuilee jos ei tykkää tehdä jotain asiaa.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
een ja siellä on kaunista ottaa muut ihmiset huomioon, olen kertonut, että kun käyttäytyy hyvin, niin ihan varmasti tulee jatkossakin kutsutuksi juhliin tms. Lisäksi kun käyttäytyvät hyvin, niin kehun aina paikan päälläkin miten hienosti menee...ja jälkikäteen hehkutan iiiisoon ääneen, kerron myös tutuille, miten hienosti on mennyt =). Itse en ihan kamalasti ole joutunut uhkailemaan lapsiani. Muutaman kerran olemme poistuneet paikalta, kun touhu on karannut käsistä. Nämä kaksi saavat aivan uskomattomasti voimaa toisistaan. Vain katse riittää ja tilanne on karata käsistä =)
Kiitos!
Voi olla joo etten ole tarpeeksi " alustanut" noita juhlia. Olen vaan yrittänyt etukäteen luoda juhlasta kivan ajatuksen " siellä on hienoja esityksiä ja varmasti on kivat juhlat" jne. Juhlan jälkeen on puhuttu että seuraavassa juhlassa olet sitten nätisti. Poika on vastannut että " yritän" . Olen myös ilmaissut pettymykseni pojan käytöksestä mutta aika nopsaan on palattu tavalliseen arkeen, pitäis ehkä olla pitkävihaisempi. Täytyis juu varmasti myös sanoa rangaistus etukäteen joka uhkaa jos ei käyttäydy kunnolla. Nyt olen juhlissa vasta sanonut että " jos et nyt ole nätisti niin..." .
Kiitos sinulle vinkeistä!
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meilläkin poika on saanut elämässään niin paljon kehua, ettei ole tosikaan. Hän tietää 100 % varmasti, mikä on hyvää käytöstä, hän tietää,e ttä osaa käyttäytyä hyvin.
Kyse on siitä, HALUAAKO hän käyttäytyä hyvin. Jos ei halua, niin ei siinä kehut auta.
Täytyykin ottaa ylös vastauksenne ja lukea ihan ajatuksella ja miettiä ja pohjustaa noita tilanteitä tästä lähtien paremmin!
Kiitoksia!
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saakohan poika huonolla käyttäytymisellään huomiota? Huomiotahan se on vaikka olis negatiivistakin.
Koita laittaa jäähylle tms rangaistus että jää huomiota vaille kun käyttäytyy huonosti.
-2
Voisiko olla että hänen on vaikea sietää kun muut saa huomiota ts. on kade esiintyjille eikä siksi ole nätisti. Tai ei ole ryhmän taitavin askartelija, tai joku pienempi tarvii enemmän apua askartelussa - eli saa enemmän huomiota...