Milloin ihminen on mielestänne yksinäinen?
Tarkoittaako yksinäisyys nimenomaan yksinolosta kärsimistä vai yksin olemista yleisellä tasolla, oli se sitten itse valittua tai ei?
Kommentit (22)
Silloin kun tuntee itsensä yksinäiseksi. Kaikilla ei auta vaikka olisi kavereita ja sosiaalisia suhteita vaikka tämäkin parempi kuin olla aivan yksin ilman ihmiskontakteja. Kauppa käynnit tuskin korvaa juttelua jonkun kanssa.
Älä sitten sekoita aidosti yksinäistä ja kaiken keinoin huomioo hakevaa yksinäistä joka kokee yksinäisyyttä jos ei saa riittävästi huomiota muilta ihmisiltä
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun tuntee itsensä yksinäiseksi. Kaikilla ei auta vaikka olisi kavereita ja sosiaalisia suhteita vaikka tämäkin parempi kuin olla aivan yksin ilman ihmiskontakteja. Kauppa käynnit tuskin korvaa juttelua jonkun kanssa.
Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat oikeasti täysiä erakkoja/introverttejä eivätkä kaipaakaan sen isompaa jutustelua.
Kun ihmisestä tuntuu yksinäiseltä.
On eri asia kokea yksinäisyyttä vaikka olisi ihmissuhteita kuin kokea yksinäisyyttä ilman niitä ihmissuhteita.
Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat eri asioita. Yksin ollessaan voi kärsiä yksinäisyydestä, muttei välttämättä.
Minä olen työni ulkopuolella yksin. Asun yksin, eikä minulla ole ystäviä. Pari sukulaista käy pari kertaa vuodessa. Mutta en ole koskaan ollut yksinäinen. En kaipaa ystäviä. Olen onnellinen, kun saan olla yksin omissa oloissani kotonani.
Silloin, kun siitä kärsii. Eli etsii seuraa, mutta ei löydä.
Jos sinulla on kumppani, kavereita, perhe, koira, työ yms. NIIN ET VOI OLLA YKSINÄINEN!
Itse yhdistän sen nimenomaan siihen, että on yksin vastoin omaa tahtoaan. Vapaaehtoinen yksinolo on eri asia, koska silloin ihminen nauttii yksin olemisesta ja on itse valinnut sen.
Kun ryhditön keski-ikäinen pukeutuu hauskaan hattuun, tupakoi ketjussa ja kulkee kännissä iltapäivällä kaupungilla festarivkonlopun alkaessa kälättävässä porukassa. Ja oikeasti mielummin olisi kotonaan pieruverkkareissa tai mökillä saunomassa.
Ei ystäviä, ei kavereita, kaikki sukulaiset jo kuolleet, yhteiskunta tarjoaa raippaa jos en työllisty. En ole edes puhunut kenenkään kanssa viikkokausiin.
Vierailija kirjoitti:
Kun ryhditön keski-ikäinen pukeutuu hauskaan hattuun, tupakoi ketjussa ja kulkee kännissä iltapäivällä kaupungilla festarivkonlopun alkaessa kälättävässä porukassa. Ja oikeasti mielummin olisi kotonaan pieruverkkareissa tai mökillä saunomassa.
Ei tuo ole yksinäisyyttä.
Ei ihminen jolla on ihmissuhteita ole yksinäinen vaikka hän niin kuvittelisi.
Sillon kun ei ole ketään kenen kanssa jakaa asioita, siis hyviäkin.
Kun ihminen sanoo olevansa yksinäinen.
En ihmettele niiden ihmisten yksinäisyyttä, jotka räksyttävät netissä että jos ihmisellä on sitä ja tätä, ei voi olla yksinäinen. Ei tunteeseen voi omia yksinoikeutta.
Itse nimenomaan nautin yksinolosta. Koulussa jouduin vaihtamaan luokkaa ja syyksi sanottiin "yksinäisyys" ja "kaveriporukasta vetäytyminen". EN HALUNNUT OLLA NIIDEN MUIDEN KAVERI. Uudessa luokassa kiusattiin. Olen autistinen ja viihdyn vain muiden autistinen kanssa, esimerkiksi sisarusteni ja yhden ystäväni, viihdyn myös hyvin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen sanoo olevansa yksinäinen.
En ihmettele niiden ihmisten yksinäisyyttä, jotka räksyttävät netissä että jos ihmisellä on sitä ja tätä, ei voi olla yksinäinen. Ei tunteeseen voi omia yksinoikeutta.
Voihan sitä tuntea olevansa vaikka Napoleon mutta ei se tarkoita että se olisi totta. Tuntea yksinäisyyttä ja olla yksinäinen ovat 2 eri asiaa. Mitenhän nää lukuisissa ihmissuhteissakin itsensä yksinäiseksi tuntevat pärjäisivät kun olisivat oikeasti yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ihminen sanoo olevansa yksinäinen.
En ihmettele niiden ihmisten yksinäisyyttä, jotka räksyttävät netissä että jos ihmisellä on sitä ja tätä, ei voi olla yksinäinen. Ei tunteeseen voi omia yksinoikeutta.
Voihan sitä tuntea olevansa vaikka Napoleon mutta ei se tarkoita että se olisi totta. Tuntea yksinäisyyttä ja olla yksinäinen ovat 2 eri asiaa. Mitenhän nää lukuisissa ihmissuhteissakin itsensä yksinäiseksi tuntevat pärjäisivät kun olisivat oikeasti yksin.
Mutta yksin oleminen ei myöskään tarkoita automaattisesti sitä, että olisi yksinäinen. Yksinäisyys tarkoittaa nimenomaan vastentahtoista yksinoloa. On myös ihmisiä, jotka viihtyvät yksin.
Olen ollut eräässä kohtaa elämääni niin yksinäinen, että päivän ainut puhumistilanne oli juurikin kaupan kassan kanssa. Silloin tuntui pahalta, jos kassamyyjä ei vastannut jutteluun. Toki ymmärsin ettei se heidän työtään ole, kuvastaa vain sitä yksinäisyyttä hyvin.
Klo 17:41