Merkkejä mistä tietää että miehestä tulee hyvä isä?

Ei ne viivästyneet opinnot mitään katso tai onko käynyt töissä.



Tärkeintä on että isä antaa aikaansa lapselle ja opettaa joka päivä jotain, vaikka joutaviaan.



Sillä ei ole väliä onko isä pankkirosvo tai työtön. Vaan yhdessä vietetyillä lämpimillä hetkillä. Kassakaapin avaaminenkin yhdessä voi olla se parhain "isämuisto".



Usein työssä käyvät isät syrjäytyvät lapsistaan eivätkä saa myöhemmin yhteyttä lapsiinsa. Pelkkä viikonloppu ei riitä luomaan kestävää sidettä.

Ei ne viivästyneet opinnot mitään katso tai onko käynyt töissä.

Tärkeintä on että isä antaa aikaansa lapselle ja opettaa joka päivä jotain, vaikka joutaviaan.

Sillä ei ole väliä onko isä pankkirosvo tai työtön. Vaan yhdessä vietetyillä lämpimillä hetkillä. Kassakaapin avaaminenkin yhdessä voi olla se parhain "isämuisto".

Usein työssä käyvät isät syrjäytyvät lapsistaan eivätkä saa myöhemmin yhteyttä lapsiinsa. Pelkkä viikonloppu ei riitä luomaan kestävää sidettä.

Mutta naiselle joka hakee miehestään elättäjää, hän on huono isä ja mies. Harva nainen suostuisi kustantamaan lapselleen maailman parasta isää.

Silti miehet kautta aikojen ovat kustantaneet lapselleen äidin ja maksaneet koko lystin.

Isejä syrjitään. He menettävät lapsensa ja joutuvat raatamaan 14h päivässä 6 päivänä viikossa.

Milloin naiset tekevät saman? Milloin, kysynpähän vain.

Sillä ei ole väliä onko isä pankkirosvo tai työtön. Vaan yhdessä vietetyillä lämpimillä hetkillä. Kassakaapin avaaminenkin yhdessä voi olla se parhain "isämuisto".

Itselläni kävi hyvin; valitsin henkisesti terveen, epäitsekkyyteen kykenevän, suoraselkäisen miehen, joka on osoittautunut sekä loistavaksi isäksi että puolisoksi. Exäni taas on osoittautunut omassa ns. elämässään täydeksi kusipääksi, johon tutustumista jokainen häneen investoinut nainen katuu ja joka kaikesta päätellen on myös isänä epäkypsä kriisipesäke. Mistä tämän olisi voinut seurusteluaikana ennustaa? Vaikeaahan se on, mutta jotain olisi voinut yrittää päätellä koko elämänhistorian epänormaaliudesta, mielenterveysongelmista (ja niiden laadusta) ja itsekeskeisyydestä.

Millä lailla epänormaali elämänhistoria? Peräkammarinpoikako?

Ei mitään kokemusta melkein kolmekymppisenä, ei mitään tajua omasta tunne-elämästä, seksistä jne. sekä vääristynein, suuruusharhaisin minäkuva mitä on kuuna päivänä nähty. Lastenhankinnan motiivina lähinnä näyttämisen tarve ja kunnianhimo (lasten ominaislaadulle tarkat ennakkovaatimukset). Ei tainneet ihan visiot toteutua...

ei oikeastaan minkäänlaista isää lapsilleen.

Toinen on aina ollut todella hyvä isä.



Se huono isä, siihen ei ikinä voinut luottaa missään asiassa. Roikkui äitinsä helmoissa, oli alkoholistiperheestä kotoisin, ei pitänyt lupauksiaan, valehteli.

Oli raha-asioissaan täysin vastuuton.

Sille oli kaverit tärkeämpiä kuin minä, senkin jälkeen kun aloimme seurustelemaan. Epäitsenäinen ja takertuva. Ei voinut sietää minkäänlaista huumoria, mikä kohdistui häneen itseensä. Suuttui heti, huono itsetunto.

Haukkui minua joka asiasta. Ei sietänyt minkäänlaista kritiikkiä, syy oli aina minussa.

Jos uhkasin erolla niin alkoi itkemään ja tekeytyi säälittäväksi.



Hyvä isä taas. Oli jo seurusteluaikana aina luotettava. Jos lupasi jotakin niin piti sen. Tekee kotitöitä.

Huolehtii raha-asioista. Läheiset välit sukulaisiin, pitää äidistään ja kunnioittaa häntä mutta ei ole koskaan roikkunut äidissään. On itsenäinen, ei ole koskaan odottanut että minä olisin passannut.

On aina pitänyt kovasti lapsista ja eläimistä.

Hyvä huumorintaju ja kestää myös itseensä kohdistuvaa huumoria. Pitkä pinna.

Sosiaalinen ja hänellä on paljon ystäviä.

Riitelemme vain harvoin ja sovimme riidat heti.

Niin ja parasta ehkä: On pitänyt mun edellisestä liitosta olevat lapset täysin kuin omansa. Rakastanut ja kohdellut heitä yhtälailla kuin omiaan. No, en mä muunlaista miestä olisi katsellutkaan.

Että esim. hyvä merkki on että hänellä on kummilapsia, ja että hän osallistuu heidän elämäänsä, ja pitää heistä oikeasti.

Ylipäänsä lapsirakkaus näkyy ihmisestä.



Toiseksi kotikasvatus on merkittävä tekijä. Se varmaan myös antaa eväitä kummilasten kanssa pärjäämiseen. Ja antaa osviittaa miten mies kohtelee vaimoaan, millaiset arvot jne.



Sen jälkeen tulee tietysti vastuuntunto, rehellisyys, työssäkäynti, se että ei ravaa baareissa liikaa, tai osaa myös rauhoittua. Että ylipäänsä ei ole renttu, ainakaan enä kun aletaan lapsia pukkaamaan. Tai ei myöskään vain työlle omistautuva uraohjus.



Mutta kinkkisempi kysymys on, mistä tietää kuka on hyvä isäpuoli lapsille. Kun ne eivät ole omia, on asetelma toinen. Vaikka edelliset olisi kunnossa, voi olla silti tunneperäisiä juttuja että homma ei toimi uusperheenä.

AV-mammojen pettäjä-juoppo-narsisti-miehet ovat muuttuneet sellaisiksi yhdessä yössä lapsen (tai lasten) syntymän jälkeen.

vanhempiensa kanssa ja minkälaista oli hänen lapsuudenperheessään ylipäänsä.

AV-mammojen pettäjä-juoppo-narsisti-miehet ovat muuttuneet sellaisiksi yhdessä yössä lapsen (tai lasten) syntymän jälkeen.

että eikö miehestä näe jo seurusteluvaiheessa että onko se tuleva pettäjä-juoppo-narsisti vai onko siinä kunnon aviomiesainesta

seuraa millaiset välit miehellä on vanhempiinsa ja miten appi kohtelee miestäsi ja vaimoaan.



se kertoo paljon.

mitkä ovat miehen arvot?



minulla on onneksi appivanhemmat kasvattaneet hyvän miehen ja isän

että mies kohtelee vaimoaan kuten omaa äitiään

Tasapainoinen ja lapsirakaskin mies voi heittäytyä lapseksi itse;tosin harva mies on alkujaankaan kypsä yhtään mihinkään.



Tiedän taas tapauksia joissa ns.renttu on tällähetkellä niin mainio isä 3 lapselle.



Arpapeliä. En minäkään ole sama ihminen nyt kuin sillon kun odotin lasta tai 5 vuotta sitten.

ihmiset voivat olla yllättäviä ja muuttua elämän varrella. Vastuuton hulivili voi löytää vastuullisuutensa, ja periaatteessa kohtelias ja kunnollinen ihminen voikin olla vuosien päästä jotain ihan muuta.



Ei kai tuolle voi mitään muuta tehdä kuin koettaa opetella tuntemaan toinen mahdollisimman hyvin ja uskoa tulevaisuuteen.

Mä taas arvostin sitä, että miehellä oli kummilapsia joille osti synttärilahjoja ja joitten kanssa vietti aikaa, otti hoitoon jne. Minusta jo se, että alle kolmikymppisen sinkkumiehen on joku halunnut lapselleen kummiksi, oli hyvä merkki.



Lisäksi ainakin mies omien sanojensa mukaan, oli hoitanut exän lapsia/taloutta sekä suhteen aikana, että suhteen jälkeenkin olisi halunnut pysyä lasten elämässä, mutta eihän se sitten ollut mahdollista.



Tiesin ja olin oikeassa, että mies tykkää siis viettää aikaa lasten kanssa ja osaa niitä kyllä hoitaa. Mutta noista että millaista lapsuudenperheessä on ollut ja miten isänsä suhtautuu lapsiinsa ja lasten äitiin, olisi ehkä pitänyt vähän herkemmin kuunnella, mutta toisaalta heidän perhetilanne oli siinä vaiheessa erikoinen, kun yksi oli saattohoidossa. Miehen äiti on kuitenkin aikanaan käsittääkseni ollut kotona lasten kanssa, ja miehen isä on tehnyt töitä. Ja vaikka tuo väittää pyörittäneensä sitä arkea edellisessä suhteessa, niin ei kyllä kovin tasa-arvohenkinen ole kotitöiden suhteen, vaan arvostaa sen oman työnsä vaativuuden ja tuloksen eli palkan korkealle :D. Mutta muuten ensivaikutelma ei pettänyt, luotettava ja lapsirakas mies.

bailata, on varama merkki ns. hulttiosta. Miettii muuttamista kaverin kanssa yhteen 3-kymppisenä. Ikuinen opiskelija. Asuu äidin ja isän omistamassa asunnossa. Ei juurikaan työhistoriaa. Tässä muutamia varoitusmerkkejä.

-jääkaappi oli täynnä äitinsä tekemää ruokaa

-ei omistanut imuria, saati pölyrättiä

-opiskelut kestäneet jo 8 v

-puhui välillä epäkunnioittavasti äidilleen

AV-mammojen pettäjä-juoppo-narsisti-miehet ovat muuttuneet sellaisiksi yhdessä yössä lapsen (tai lasten) syntymän jälkeen.

että eikö miehestä näe jo seurusteluvaiheessa että onko se tuleva pettäjä-juoppo-narsisti vai onko siinä kunnon aviomiesainesta

Ainakin sen verran voi päätellä, että jos mies on osoittanut "huonoja" merkkejä seurusteluvaiheessa, on iso riski että myöhemmin tulee isompia ongelmia. Pettäminen on yksi näistä. Runsas alkoholinkäyttö.

AV-mammojen pettäjä-juoppo-narsisti-miehet ovat muuttuneet sellaisiksi yhdessä yössä lapsen (tai lasten) syntymän jälkeen.

että eikö miehestä näe jo seurusteluvaiheessa että onko se tuleva pettäjä-juoppo-narsisti vai onko siinä kunnon aviomiesainesta

Tunnen tälläisiä tapauksia, jotka kotona pitävät vaimoa hyvänä, urheilevat, ovat raittiita ja tupakoimattamia, hakeviat lapset päiväkodista ja osallistuivat heidän harrastuksiinsa ja "ovat tossun alla" eli tekevät kotityöt. Sitten juhlissa ym. tapahtumissa missä vaimo ei ole mukana pidetään muita naisia hyvänä ja heidän kanssaan paneskellaan nurkan takana.

vanhempiensa kanssa ja minkälaista oli hänen lapsuudenperheessään ylipäänsä.

Enpä näe tällä kovinkaan vahvaa yhteyttä.