Mitä mieltä olet miehen sterilisaatiosta?
Onko perheessänne käyty siitä keskustelua? Onko se yksi vaihtoehto, sitten kun lapsiluku on täynnä? Onko miehen vuoro kantaa vastuu ehkäisystä?
Kommentit (15)
Siis että perjaatteessa joo, mut sit ku se on edessä, niin eipä enää onnistu! Omalle miehelle oon tehnyt selväksi, että se on ainoa vaihtoehto. Minä olen ne lapset jo synnyttänyt ja tähän asti kärsinyt eri ehkäsymenetelmät ja nyt on hänen vuoro. Sterilisaatio on epäluotettava naisella (varsinkin jos ylipainoa) ja se on myös helpompi tehdä miehelle. Jos ei suostu tulee lisää lapsia... eli kyllä se menee. ;-)
ap
ukolle se tehdään kun on niin paljon helpompaa tehdä miehelle, kuin naiselle. Mutta milloin on se " oikea" hetki asialle?? sitä emme vieläkään tiedä... ( lapsia 6)
odotan meidän neljättä lasta kuudennella kuulla ja olen sitä mieltä että mies saisi tehdä sen sterilisaation kun kerta on vakuuttunut että on meidän viimeinen lapsi mutta jokin siinä vain häntä empityttää :(
Ja miehillä se on paljon helpompi operaatio ja vähemmän haittavaikutuksia!
Lääkärin kanssa olen puhunut mutta se seuraava askel pitäisi ottaa että mies menisi lääkärissä käymään...
Ehkä tämä tästä vielä selvii...toivottavasti :)
Ei ole ihan niin riskitön toimenpide fyysisestikään kuin mitä mainostetaan.
lisääntymiskyvyn eliminointi.
Eräänlainen invlidisointitapahtuma siis. Enpä menisi ketään moiseen painostamaan.
Toimenpide kesti puolisen tuntia. Sairaslomaa ei tartte lainkaan, eli helppo verrattuna naiselle tehtävään toimenpiteeseen. Kyllä kannatti, aika huoletonta elämää ollut sen jälkeen. Ja seksiä harrastettu huomattavasti enemmän kuin kondomien kanssa tuhratessa ;) Miestä epäilytti vaikutus juuri tuohon seksielämään, mutta turha oli pelko. Mieskuntoon ei siis vaikuta mitenkään!
mutta ei muutkaan ehkäisymenetelmät ole riskittömiä. Oma isäni on mennyt kyseiseen toimenpiteeseen (olin silloin joku 16vee enkä olisi halunnut asiasta tietenkään mitään tietää), koska äidille ei käynyt enää muut systeemit. Nyt jälkeen päin aikuisena ajattelen, että isäni oli moderni ja avoin. Ei hänen miehisyytensä siitä kiinni ole. Itselläni on tällähetkellä kurja olo hormonikierrukan kanssa ja oikein odotan että pääsen siitä eroon.
ap
siittämiskyky säilyy vanhanakin. Jos mies solmii uuden ihmissuhteen niin olisi varmaan ikävää jos ei lapsia pystyisi enää tuottamaan.
Minä en siihen halua koska se on naiselle isompi operaatio ja koska minua mietityttää et jos joskus ero tulisi ja tapaisin uuden miehen niin voihan se olla että haluaisin vielä iltatähden. Olen tämän ihan suoraan miehelle sanonut. Meidän lapsiluku on kyllä täynnä. Suostuisin ilomielin miehen strilisaation mutta mies ei halua koska pelkää menettävänsä kyvyn. Tiedän tapauksia joissa se on ollut miehelle henkisesti niin suuri juttu että seksielämä on jäänyt. En aio miestä pakottaa ja syön siis pillereitä. Pelottaa tietenkin jos vahinko kävisi sillä lapsen tulo olisi katastrofi minulle. Aporttian en tee mutta lastakaan en haluaisi. Meille tulisi varmaan ero. Käytän siis pillereitä eritääin säännöllisesti ja jos on ripulia, oksentelua tai lääkekuuri niin käytämme myös kumia kuukauden.
Meillä onneksi hormonikierukka on ollut toimiva ratkaisu ja se tuntui selvittelyjen jälkeen meille sopivimmalta ehkäisytavalta. Mutta kuten sanottua, pitää valita se omaan perheeseen sopivin. On vain reilumpaa, jos ratkaisunsa voi tehdä kunnolla informoituna, joten kyselkää lääkäriltä tosiaan niistä riskeistäkin ja etsikää tietoa muualtakin.
7
Vierailija:
mutta ei muutkaan ehkäisymenetelmät ole riskittömiä. Oma isäni on mennyt kyseiseen toimenpiteeseen (olin silloin joku 16vee enkä olisi halunnut asiasta tietenkään mitään tietää), koska äidille ei käynyt enää muut systeemit. Nyt jälkeen päin aikuisena ajattelen, että isäni oli moderni ja avoin. Ei hänen miehisyytensä siitä kiinni ole. Itselläni on tällähetkellä kurja olo hormonikierrukan kanssa ja oikein odotan että pääsen siitä eroon.ap
toimenpiteeseen mennä. Elämässä voi tietysti tapahtua mitä tahansa. Minusta kaikkeen ei voi varautua. En kuitenkaan halua omaa kroppaani kiusata vuosikymmeniä erilaisin hormooni menetelmin vain varmuuden vuoksi. Vaihdevuodetkin on edessä, vaikka kaukaiselta tuntuukin, enkä tiedä mitä hoitoa silloin tarvitsen.
Ja en tiedä onko tänä päivänä tarkoituksen mukaista, että mies " pystyy" lisääntymään vaikka 85 vuotiaana.
Jos käy niin, että haluaisimme (yhdessä tai erikseen) jostain syystä lapsia myöhemmin, harkitsisimme varmasti adoptiota.
Kolmas lapsi suunnitteilla ja mies olisi kuulemma valmis sterilisaation sen jälkeen. Itse hieman toppuuttelin, kun olemme kuitenkin vielä alle 3-kymppisiä ja mieli voi muuttua vuosien varrella.
niin olen samaa mieltä siinä, että on miehen vuoro kantaa vastuunsa. Minä olen vuosikaudet syönyt e-pillereitä, kokenut raskauden ja synnytyksen. Siinä on ihan tarpeeksi.
ollaan puhuttu ja mieskin lääkärin kanssa jo puhunut. Mutta itse en silloin ollut ihan niin varma ja saimmekin kolmannen lapsen. nyt olisi sterilisaation paikka, mutat miehenipä ei enää suostu. henkisesti kuulemm arankka juttu. eli mun kai on sitten mentävä.